Kuukausi: maaliskuu 2018

Päijät-Hämeen keskussairaalan (PHKS) uuden rakentamisvaiheen (RV 7) päätöksenteolla on kiire. PHKS on jo nyt joutunut erilaisiin tilapäisratkaisuihin siirtämällä leikkaustoimintaa päivittäiskirurgian tiloihin. Tällä viikolla keskustelemme sosiaali – ja terveysministeriön kanssa uuteen rajoittamislakiin lupa-asioista, jotta voisimme tehdä myönteisen päätöksen Hyvinvointiyhtymän hallituksessa ensi tiistaina. Muuten uhkana on hankkeen viivästyminen jopa vuodella ja se tietäisi suuria ongelmia henkilöstön lisäksi koko toiminnalle. Väistötilat tai parakit eivät ole paikka sairaalatoiminnalle.

Vierailin viime viikolla eduskunnan puhemiehen valtuuskunnassa Japanissa. Tapasimme mm. pääministeri Aben, ulkoministerin ja aktiivisia Suomi yhteistyön tekijöitä Japanin parlamentissa. Korean tilanteen lisäksi keskustelimme mm. kauppapolitiikasta, ydinenergiaturvallisuuden yhteistyön tiivistymistä, matkailuyhteistyöstä sekä Neuvola-konseptin laajentamisesta Japanissa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen alueen sahoille Japani on tärkeä markkina. Samoin entistä enemmän myös elintarvikealalle.

Japanilaisia kiinnostaa Suomi ja myös Lahti. Sibelius ja muotoiluosaaminen tunnetaan hyvin, ympäristöosaamista arvostetaan ja talviurheilussa Lahti tiedetään. Lahtelaisista tuotteista lonkero on lanseerattu Japanissa ja keulakuvana on F 1-kuljettaja Kimi Räikkönen. Syksyllä Lahdessa vieraili mm. japanilainen kolme miljardin liikevaihdon Muji-konserni oli kiinnostuneita sijoittamaan lahtelaiseen design-hotelliin. Vaihtoehtoina heillä toki ovat kaikki eurooppalaiset suurkaupungit ja Suomesta historiallisesti merkittävä Porvoo. Lahden haasteena oli tässäkin jälleen kerran se, että mitään olemassa olevaa suunnitelmaa yhteistyöhankkeelle ei ole olemassa tai valmisteilla. Kukaan ulkomainen sijoittaja ei yksin ota riskiä vieraassa maassa ja kulttuurissa. Varaympäristöministeri Ito saapui myös Lahteen tutustumaan jätealan osaamiseen ja energiaratkaisuihin. Kiitos Iton ja muiden japanilaisten lahtelaisten vetämä puhtaiden teknologioiden sijoitustapahtuma järjestetään syksyllä Kiotossa.

Väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen on aina kannattava investointi. Liikunnan myönteisistä vaikutuksista terveydenhuoltomenojen ja tuottavuuskulujen alentamiseksi, koululaisten oppimisen parantamiseksi, liikenteen päästöjen vähentämiseksi, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai maahanmuuttajien kotouttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan on tutkittu paljon. Se ei ole kuitenkaan johtanut liikunnan aseman vahvistumiseen tai konkreettisiksi teoiksi. Heinolassa on otettu liikuntaneuvonta kiinteäksi osaksi terveyskeskuksen toimintaa: ravinto, uni ja liikunta tulee olla tasapainossa. Se on usein riittävä toimenpide moneen sairauteen. Sama malli tulee ottaa käyttöön koko Päijät-Hämeessä. Se tarkoittaa noin 50 liikunnanohjaajan työpanosta. Investointi, joka maksaa kunnille itsensä nopeasta takaisin. Riittämätön liikunta väestötasolla näkyy jo nyt miljardien eurojen yhteiskunnallisina kustannuksina, jotka tulevat väistämättä kasvamaan väestön ikääntymisen myötä.

Lahdessa on nyt aivan oikein käynnistynyt keskustelu urheilu– ja liikuntarakentamisen merkityksestä ja erilaisista vaihtoehdoista. Virkamiesten ja hallinnon suhtautumisessa uusiin yritysvetoisiin ratkaisuihin onkin parantamisen varaa verrattuna muuhun Suomeen. Yksityinen raha ei ole Lahteen löytänyt ja siksi on ehkä totuttu siihen, että vain kaupunki voi olla hankkeita tekemässä. Tosin hankkeet ovat olleet auttamatta liian pieniä tai rakennettu väärin, jotta niiden ympärille voisi rakentaa kannattavaa liiketoimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pitää tarkoittaa konkreettisia tekoja. Lahti kiinnostaa edelleen valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti urheilu- ja liikunta-alan toimijoita. Kansanedustajan tehtävä on ajaa oman kaupungin ja maakunnan ihmisten tärkeitä asioita sekä tehdä uusiakin avauksia. Eduskunta on monessa mielessä näköalapaikka muun Suomen ja kansainvälisenkin kehityksen näkemiseen. Pallo on nyt Lahdessa ja toivottavasti pääsemme rakentamaan uusia kokonaisuuksia, jotka herättävät myös kansainvälistä kiinnostusta sekä tuovat Lahteen uusia asukkaita ja turisteja. Muuten Lahti ei kasva eikä kehity muun Suomen ja maailman tahdissa.

Ville Skinnari

Kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen puolesta keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta viime viikolla. Samalla viikolla Opetusalan ammattijärjestö OAJ ilmoitti kannattavansa oppivelvollisuusiän pidentämistä 19 vuoteen. Sosialidemokraatit ovat jo pidemmän aikaa puhuneet oppivelvollisuusiän pidentämisen puolesta. Monet tutkimukset osoittavat, että se on toimiva keino ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Suomi on kansainvälisesti tunnettu korkeatasoisesta koulutusjärjestelmästä ja osaamistasosta. Osoituksena koulutuksemme laadusta pidetään muun muassa PISA-tutkimuksen tuloksia, joissa suomalaiset nuoret ovat vuosikausien ajan loistaneet. Nyt tilanne on muuttunut, viimeisin PISA-tulos osoittaa, että nykyään vain suomalaiset tytöt loistavat.

Viime taantuman seurauksena etenkin poikien asema on heikentynyt ja syrjäytyneiden määrä kasvanut. Lapsiasiavaltuutetun mukaan joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea riittävän hyvin. Lukutaito saattaa riittää peruskoulun läpäisyyn, mutta ei toiselle asteelle eli ammattikouluun ja lukioon. Näille pojille olisi ollut sijaa siinä työelämässä, joka meillä oli 50 vuotta sitten, mutta ei ole enää. Nyt pitää osata lukea ja opiskella ammatti. Huolestuttavaa on myös, että 21-vuotiaista 17 prosenttia on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Suomessa on yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Pelkän peruskoulun varassa työllisyysaste on noin 40 prosenttia kun toisen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen työllisyysaste noin 80 prosenttia. Näiden peruskoulun varassa olevien nuorten aikuisten työurat jäävät lyhyiksi ja katkonaisiksi.

Syrjäytyminen maksaa vuodessa karkeasti arvioiden 1,4 miljardia euroa. Suomella ei ole varaa siihen, että nuoret syrjäytyvät koulutuksesta, työstä ja kiinnittymisestä yhteiskuntaan. Vielä kymmenen vuotta sitten peruskoulumme pystyi tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja, mutta nyt tämä etu on kadonnut. Nyt perhetaustan merkitys lapsen menestykselle näkyy täällä yhtä hyvin kuin OECD-maissa keskimäärin tai jopa hieman selvemmin. Laadukas ja ajantasainen koulutus on tehokasta työllisyyspolitiikkaa ja parasta työsuhdeturvaa työelämän muutoksissa. Koulutus estää tehokkaasti syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

SDP on ollut nuorisotakuun rakentaja ja kehittäjä. Nuorisotakuun idea on rakentaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kautta siltoja työmarkkinoille niin, että nuoren eri elämänvaiheet ovat turvallisesti hallussa. Liian moni nuori jää pyrkimyksistään huolimatta ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. Yksi tehokas keino varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saa jatkokoulutuspaikan on oppivelvollisuusiän pidentäminen. Sen avulla voidaan varmistaa, että nuoret eivät putoa koulutuksen ulkopuolelle. Lisäksi tarvitaan uusia toimia nuorisotakuun kehittämiseksi. Olen Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa keskustellut ruotsalaisten kollegojen kanssa nuorisotyöttömyydestä ja siihen liittyvistä ratkaisuehdotuksista. Ruotsissa, sosialidemokraattisen pääministerin johdolla on otettu käyttöön 90 päivän takuu nuorille. Se tarkoittaa, että jokaiselle nuorelle luvataan koulutus-, työ-, tai harjoittelupaikka 90 päivän sisällä. Tämän keinon avulla nuorisotyöttömyys lähti Ruotsissa laskuun. Meidän tulee ajaa tällainen takuu läpi seuraavaan hallitusohjelmaan, sillä jokainen nuori ansaitsee sellaisen koulutuksen, jolla pääsee kiinni työelämään ja rakentamaan aikuista tulevaisuutta.

Ville Skinnari
kansanedustaja

Surun ja ilon kokemukset ovat eri mittakaavassa ihmiselämässä aina mukana. Pieni vauva itkee, kun on paha olla. Hihkuen hän osoittaa ilonsa. Tuosta pienestä alusta lähtee ihmisen tie, itkun ja naurun tie. Harmaan tavallisuuden keskellä saatamme ikävöidä suuria tunteita, mutta suuren surun alla kaipaammekin vain tasaisena soljuvaa arkea.

Kirkkovuodessa alkaa nyt suurien tunteiden viikko. Elämme mukana Jeesuksen viimeisissä päivissä. Nyt ei ole tasaista tietä, vaan vahvaa draamaa. Jeesus ja hänen kanssaan koko kansa ehtivät yhdessä viikossa kokea huikean lämpimän vastaanoton Jerusalemin kujilla palmusunnuntaina, kiristyvän pahantahtoisuuden, pilkan ja kärsimyksen. Kuoleman surusta ja täydellisestä pimeydestä päästään pääsiäisaamuna häikäisevään valoon ja ylösnousemuksen iloon.

Jeesus ja hänen ystävänsä elivät täydesti hiljaisen viikon kaaren. Jeesus ei ollut jumalainen sankari, joka olisi purjehtinut kärsimyksen läpi kärsimättä. Hän toivoi helpompaa tietä, mutta ei kuitenkaan halunnut valita sitä. Hän oli tullut maailmaan pelastamaan ihmiset, ja sen työn hän täytti.

Meitä kaikkia kutsutaan nyt osaltamme ristin tielle seuraamaan Vapahtajan viimeisiä päiviä. Voimme hiljentyä seurakunnan tilaisuuksissa ja monessa muussa paikassa: oman kodin rauhassa, konsertissa, luonnossa… Me tunnemme jo palmusunnuntaina tapahtumien kulun ja päätepisteen, mutta silti on hyvä elää mukana kaikissa erilaisissa tunnelmissa: itkussa ja ilossa. Silloin myös Jeesuksen työ tulee meille kalliiksi ja tärkeäksi. Siunattua suurta viikkoa!

Riitta Särkiö

Lahden kaupunginvaltuusto näytti maanantaina varsin selvin äänin vihreää valoa pormestarimallille. Pormestarimallin hyviä puolia on tuotu esille julkisuudessa ansiokkaasti. Silti vasta muutamia vuosia sitten otetun päätoimisen ja puolipäivästen puheenjohtajien toimintamallia ei ole analysoitu millään tavalla. Mitkä ovat olleet todelliset tulokset? Palaveripäivien pituus ei ole oikea mittari, vaan Lahden asukasluvun, työllisyyden tai verotulojen kehitys ovat oikea mittareita. Kustannuksistakin on keskusteltu. Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että nykyinen kaupunginjohtaja siirtyy eläkkeelle erittäin hankalassa tilanteessa. Suomessa on menossa historiallisen suuri hallinnon uudistaminen eli maakunta – ja sosiaali – ja terveysuudistus. Suomeen syntyy kokonaan uusi hallinnon taso eli maakunta, jos eduskunta hyväksyy kesällä hallituksen esityksen. Hyvinvointiyhtymään on jo liiankin kovalla kiireellä ja voimalla siirretty sosiaali – ja terveystoimiala. Sekin prosessi on edelleen kesken. Johtamisessa on ongelmia eri tasoilla kaikissa organisaatioissa. Lahti olisi tarvinnut suurten muutoksien keskellä erittäin osaavaa ja hallintojen eri rajapintoja tuntevaa virkamiesjohtajaa. Nyt ajaudumme kriittisessä vaiheessa eräänlaiseen välitilaan. Oli malli mikä tahansa, viime kädessä henkilökohtaiset ominaisuudet ja kyky johtaa ihmisiä ratkaisee kaiken.

Omassa puheenvuorossani korostin johtajan henkilökohtaisia ominaisuuksia, koulutustaustan merkitystä ja johtamiskokemusta. Kukaan avustaja tai päteväkin virkamies ei korvaa sitä tosiasiaa, että pormestarin tulee olla sellainen Lahden keulakuva, jolla on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin toimiva yhteistyöverkosto valmiina sekä tarvittava osaaminen ohjata virkamiesvalmistelua. Voi kysyä olisiko pormestarimallilla päästy Lahdessa parempiin tuloksiin esimerkiksi matkailulle elintärkeissä hotelli – tai vapaa-ajan hankkeissa?

Keskiviikkona otin Radio Voiman haastattelussa esille Lahden pysähtyneisyyden urheilun – ja liikuntapaikkojen sekä matkailun rakentamisessa. Avainkysymys on haluaako Lahti olla mukana muun Suomen ja maailman kehityksessä ja haastaa todella Suomen kärkipaikkoja eri lajeissa ja matkailukohteena? Nykymenolla voin sanoa suoraan, että Lahti putoaa pysyvästi B – sarjaan. Enkä ole mielipiteeni kanssa yksin, vaan Lahden tilanne puhuttaa jo urheilupiireissä laajemmin. Mastokaupunki jää historiaan entisenä hiihto – ja palloilulajien suurkaupunkina, mutta jäljelle jäävät vain muistot. Tarvitaan kansainvälisen tason olosuhteita, intohimoa ja valmennusosaamista. Kaksi jälkimmäistä on varmasti olemassa, mutta olosuhteissa kunnianhimon taso on kauniisti sanottuna vaatimaton. Samalla puhutaan yksityisen rahan merkityksestä ja saatavuudesta, mutta todellisuudessa Lahden kaupungin valmistelevat malli eivät tarjoa yksityiselle liiketoiminnalle mitään syytä investoida esimerkiksi Kisapuiston hankkeeseen. Siksi on ajateltava laajemmin ja keskusteltava eri vaihtoehdoista ei vain puuhastelijoiden, vaan alan parhaiden osaajien kanssa. Ja myös asenteen on kaupungintalolla muututtava. Jatkuvan ongelmista ja esteistä puhumisen sijaan on opittava puhumaan mahdollisuuksista ja ongelmien ratkaisemisesta.

Ville Skinnari

Sunnuntaina vietetään kirkkovuodessa Marianpäivää. Silloin ylistetään Mariaa, josta jo nuorena tyttösenä tuli Jeesuksen, Vapahtajamme äiti. Marian tarinan äärellä mieleeni nousivat monet Mariat Afrikassa, Angolan maaseudulla. Nuo vastuunkantajat, monien huolten ja työn alle uupuneet naiset. Nuorina raskaaksi tulleet, monia lapsia synnyttäneet ja kasvattaneet äidit. Moni on elänyt koko elämänsä omassa kylässään, lapsistaan ja kodistaan huolehtien. Valinnanvaraa tai –vapautta toisenlaiseen elämään ei juuri ole.

Shangalalan raamattukoulussa näiden tavallisten naisten, äitien ja vaimojen, oli mahdollisuus opiskella puolisoidensa rinnalla. Moni noista naisista osasi vain oman kylänsä kieltä, eikä lukeminen maan virallisella kielellä, portugalilla, onnistunut. Ujoina ja epävarmoina nuo pappien puolisot tulivat raamattukouluun opiskelemaan raamattua, pyhäkoulun pitämistä ja muita seurakunnassa tarvittavia taitoja.

Opiskelun aikana noissa naisissa tapahtui iso muutos. Uusien taitojen oppiminen ja yhteys muihin samassa elämätilanteessa oleviin naisiin sai monen naisen kukoistamaan. Miten suuri olikaan erään naisen ilo, kun hän hitaasti mutta varmasti oppi lukemaan kertomuksia omasta raamatustaan ja opettamaan niitä myös lapsille seurakunnan pyhäkoulussa. Oma osaaminen ja uudet taidot antoivat itseluottamusta ja tunteen siitä, että minäkin olen tärkeä.

Marian tavoin nuo naiset ottivat Jumalalta saamansa tehtävän vastaan. He lähtivät palvelemaan seurakuntiaan puolisoidensa rinnalla, epävarmuudesta kasvoi luottamus ja ilo. Jumalaansa luottaen he uskalsivat antaa omat lahjansa Jumalan käyttöön ja yhtyä Marian ylistykseen:

Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,
minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,
Hän on pitänyt huolen palvelijastaan,
hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa
niin kuin hän on isillemme luvannut.

Pauliina Hatakka
Seurakuntapastori

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1918 sisällissodasta. Lyhyt mutta verinen sota tappoi suoraan ja välillisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä ja repi haavoja, joista osa on pysynyt auki näihin päiviin asti.
Sisällissota on yhä jännitteinen ja ristiriitainen ilmiö. Se on tutkituimpia vaiheita Suomen historiassa.

Tapahtumahistoria tunnetaan, mutta monista henkilökohtaisista kokemuksista on vaiettu tai puhuttu peitellysti.
Sisällissodan muistamista on leimannut – ja vielä 100 vuoden jälkeen leimaa – syvä jako sodan osapuolten välillä. Kummallakin osapuolella on omat muistomerkkinsä, tärkeät päivämääränsä ja tarinansa.

Muistot sisällissodasta elävät merkityksellisinä, vaikka sodan itse kokeneista juuri kukaan ei ole enää hengissä. Kokemukset sodasta ovat siirtyneet tarinoina seuraaville polville. Vaikeneminen on aiheuttanut omanlaisensa tarpeen muistamiselle. Siksi Lahden seurakuntayhtymässä järjestetään sotamuistojen muisteluryhmiä. Niiden tavoitteena on se, että osallistujat voivat jakaa henkilökohtaisia sotamuistojaan, tulla kuulluksi ja myös osalliseksi erilaisista kertomuksista ja kokemuksista.

On hyvä etsiä viettää vuoden 1918 muistoa etsimällä näitä uusia, jakolinjoista vapaita tapoja. Niin voimme etsiä sovitusta ja yhteistä pohjaa, joka voi näyttää tietä eteenpäin ja antaa toivoa muidenkin sisällissotien ja konfliktien repimällä maailmalle. Yhteyden etsiminen ja rauhan rakentaminen ovat liittymistä Jumalan työhön.

Tervetuloa Launeen kirkkoon sunnuntaina 11.3.2018 viettämään Leipäsunnuntaita ja sisällissodan 1918 muistosunnuntaita. Messun jälkeen voi ilmoittautua muisteluryhmiin.

Pastori Kati Saukkonen

Kansainvälisesti tai ihan kotimaisestikin katsottuna uudet työpaikat ja investoinnit syntyvät pääväylien ja kehäteiden ympärille. Pääkaupunkiseudun kehäteiden näkymä on nyt aivan erilainen, kun se oli vielä kymmenen vuotta sitten. Helsinki – Vantaan lentoaseman lähistölle on syntynyt kymmenien tuhansien työpaikkojen keskittymä. Vantaan kaupungin työllisyysaste on parantunut kohisten ja on jo maan keskiarvon tasolla.

Lahden kaupungintalolla ei ilmeisesti uskota enää niihin työllisyysvaikutuksiin, joita kehätietä markkinoidessa mainostettiin. Ainakaan työpaikkojen positiivista vaikutusta verotuloihin ei ole kirjattu vuoteen 2022 ulottuvaan talousennusteeseen. Miksi tällä asialla on suuri merkitys? Se vaikuttaa suoraan pidennän aikavälin tulo – ja menoarvioon eli siihen miten paljon opettajiin tai muihin kaupungin perustehtäviin on rahaa tulevina vuosina käytössä.

Ajaessa Helsingistä Lahteen etelän suunnasta moni pysähtyy miettimään mitä kaikkea Launeen alueella voisi olla jo nyt rakennettuna tai edes suunnitelmissa. Rehellisesti sanottuna rautatieasemaa ja matkakeskusta lähestyttäessä näkymä voisi olla kauniimpikin. Vanhat ja ränsistyneet toimitilat eivät houkuttele kasvuyrityksiä. Rautatieaseman pysäköinti ja sen tulevaisuudenkin ongelmat eivät ainakaan houkuttele uusia asukkaita Lahteen. Aseman alueen lisäksi myös Laune on kehityksen ytimessä. Siksi tuntuu omituiselta, että Lahteen havitellaan edelleen vain peltomarketteja. Nyt pitää rakentaa kokonaisuuksia ja suunnitella koko Etelä-Lahdenkin rakentaminen pidemmälle aina vuoteen 2030 saakka. Tämä koskee myös Launeen perhepuiston aluetta, jonka suunnitelmia on tehty erilaisia ilman merkittäviä tuloksia jo vuosikymmeniä.

Lahden työttömyys on edelleen noin viisi prosenttia maan keskiarvon yläpuolella. Se on Lahden suurin ongelma ja asia, jonka eteen pitää tehdä töitä päivittäin. Lahti tarvitsee uusia asukkaita, osaajia ja työpaikkoja. Eritysesti korkean jalostusarvon työpaikat ovat kiertäneet Lahden kaukaa. Yliopiston (LUT) aloittaessa nyt on tilaisuus houkutella sellaisia yrityksiä Lahteen, jotka voivat tarjota työ- tai harjoittelupaikan. Osalla yrityksistä on myös vaikeuksia saada osaajia muuttamaan Lahteen. Asiaa ei ratkaista millään julistekampanjalla Helsingin kaduilla, vaan tarkoin räätälöidyllä täsmämarkkinoinnilla. Samalla pitää huolehtia niistä lahtelaisista, joilla ei ole esimerkiksi peruskoulun jälkeistä koulutusta. Heille pitää luoda mahdollisuus päästä työelämään.

Olen perjantaina ja lauantaina Vaasassa ja muualla Pohjanmaalla, jossa aktiivinen yliopisto, yrittämisen kulttuuri ja kansainvälistyminen ovat elinkeinopolitiikan ydintä. Vaasa menestyy kansainvälisesti viennissä erinomaisesti ja rahaa tulee palkka – ja verotuloina kaupunkiin eri tavalla kuin Lahdessa. Siellä ei ensiksi mietitä epäonnistumista, vaan lähdetään rohkeasti tekemään suuriakin kokonaisuuksia. Se ehkä selittää alhaisen työttömyyden ja yrittämisen vahvan kulttuurin. Kaksikielisyydestäkään ei ole haittaa – päinvastoin.

Ville Skinnari

PS. Lahden kehätien rahoitukseen oli muuten tarjolla 200 MEUR eurooppalaista TEN-T väylärahoitusta, mutta Helsingin Pisara–hankkeen kariuduttua se palautettiin Brysseliin. Erinomaista suomalaista liikennepolitiikkaa! Säästetään nyt sitten kouluista, sosiaali – ja terveyspalveluista, liikuntapaikoista, kotihoidosta – aivan kaikesta – kun olemme saaneet kovaa kuntarahaa Lahdesta ja Hollolasta lähes 100 miljoonaa euroa. Tämä ei siis ole Lahden tai Hollolan vika, jotka rahat lopulta maksavat, vaan valtion linjaus. Tähän pitää lisätä vielä se, että kunnat eivät tietenkään omista hankkeesta mitään – he vain rahoittavat. Hyvä diili, vai oliko?

Liikunnan ja urheilun merkitys Suomelle ja suomalaisille on noussut aiheellisesti esiin näin olympialaisten jälkeen. Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski pelastivat Suomen maineen Korean talvikisoissa. Monet lapset ovat nyt ladulla ja hyvä niin. Liikunta on edelleen paras lääke moneen vaivaan.

Valtion liikuntaneuvostossa pohdimme tällä viikolla suomalaisten liikkumattomuutta ja sen aiheuttamia ongelmia. Erityisesti lasten liikkumattomuus näkyy nyt etenkin tulevaisuudessa, kun terveydelliset ongelmat syntyvät. Samalla annoimme lausuntoja mm. urheiluopistojen investointien rahoituksesta. Pajulahti ja Vierumäki olivat molemmat listalla mukana. Lisäksi annoimme lausunnon uuteen varhaiskasvatuslakiin. Liikuntaolosuhteita pitää parantaa ja päiväkotien henkilöstöä pitää myös olla tarpeeksi. Suomessa pitää alkaa nähdä liikunta osana laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Perinteisesti näin ei ole ollut. Siksi siihen pitää uskaltaa ja osata investoida.

Mitä sairauksien hoito sitten maksaa? Yksi merkittävä tilastollinen tosiasia on, että Suomessa sairauksien hoitokustannukset ovat kohonneet 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä puoli miljardia euroa on muuten sama summa, mikä Suomessa käytetään vuodessa yhteensä liikuntaan ja hyvinvointiin. Mikä olisi vaikutus, jos tarjoaisimme uimahallien tai muiden käyttöä edullisemmin, jotta ihmisten liikunta ja hyvinvointi paranisi? Esimerkiksi Kajaanissa urheilupaikkojen käyttömaksut poistettiin kokonaan. Jyväskylässä tehdään satojen miljoonien Hippos 2020 kokonaisuutta, jossa yhdistyy yliopisto-osaaminen yhdessä liikunnan ja urheilun toimintojen kanssa. Lahden poliittisessa kulttuurissa pyöritään vielä yksittäisten rakennushankkeiden kanssa, jotka eivät ota valmistuakseen. Kisapuisto on tästä hyvä esimerkki. Lahdessa pitää pystyä luomaan suurempia kokonaisuuksia, jotka houkuttelevat aidosti myös yksityistä rahaa.

Ongelmana on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ei nähdä investointina – se on samanlainen kustannus kuin sairauksienkin hoito. Lahden kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen keskittyy lähinnä sosiaali – ja terveydenhoidon kulujen seurantaan. Uuden kaupunginjohtajan toivon olevan aktiivinen, jotta Lahti urheilu – ja liikuntakaupunkina alkaa toimimaan siten kuin puhuu, eikä vain puhu. Liikunnan megamaakunnaksi itsensä julistaminen ei riitä, jos muut menevät menojaan.

Ville Skinnari

Ohessa oleva lista on lähtöisin Paavi Franciscuksen kynästä. Sen valossa voimme myös me, Launeen seurakunnan jäsenet, pohtia omaa paaston aikaamme:

Paastoa satuttavista sanoista ja puhu ystävällisesti.
Paastoa synkkyydestä ja täyty kiitollisuudella.
Paastoa vihasta ja täyty kärsivällisyydellä.
Paastoa pessimistisyydestä ja täyty toivolla.
Paastoa huolista ja luota Jumalaan.
Paastoa valittamisesta ja pohdiskele yksinkertaisuutta.
Paastoa paineista ja rukoile.
Paastoa katkeruudesta ja täytä sydämesi ilolla.
Paastoa itsekkyydestä ja ole myötätuntoinen muille.
Paastoa kadehtimisesta ja etsi sovintoa.
Paastoa puhumisesta ja etsi hiljaisuutta, jotta voisit kuulla.

Siunattua paastonaikaa,

Ville Hakulinen