Nälkäinen lapsi ei opi

Meille suomalaisille kouluruoka on itsestään selvä osa lasten koulupäivää, sillä se on meidän oma, vuosikymmeniä sitten kehitetty sosiaalinen innovaatio. Suomessa on maailman pisimpään – lähes 80 vuotta – yhtäjaksoisesti toiminut maksuton kouluruokajärjestelmä.

Näin ei kuitenkaan ole etenkään kaikkein hauraimmissa maissa. Siksi Maailman ruokaohjelma WFP:n nimittämänä kouluruokalähettiläänä vastaanotin tällä viikolla ilolla WFP:n pääjohtaja David Beasleyn sekä ministerikollegani ympäri maailmaa ensimmäiseen kansainväliseen kouluruokakoalition kokoukseen Jätkäsaaren peruskouluun. Inspiroivan keskustelun lisäksi vieraat nauttivat koulussa oppilaiden suosikeiksi äänestämiään koululounaita.

Yhdessä WFP:n ja Ranskan kanssa Suomi pyrkii kannustamaan kaikkia maailman maita yhteiseen tavoitteeseemme: vuoteen 2030 mennessä haluamme, että jokainen koululainen maailmassa saa koulussa ravitsevan aterian. Tavoitteen taustalla toimii hallitusten ja yhteistyökumppaneiden koalitio, joka kannustaa maiden hallituksia pitämään kiinni kouluruokailun rahoitusta, laajentamaan kouluruokaohjelmiaan ja jatkamaan sen varmistamista, että nälän ja menetettyjen oppimismahdollisuuksien välinen yhteys pysyy kansainvälisen asialistan etusijalla. Suomi on kouluruokailun edelläkävijämaa ja olemme valmiita jakamaan oppejamme muille maille suomalaisten innovaatioiden sekä yksityissektorin ja tutkimuslaitosten toiminnan kautta.

Ratkaiseva tärkeää nyt, kun akuuttia nälkää näkevistä 345 miljoonasta ihmisestä 153 miljoonaa, eli lähes puolet, on alle 18-vuotiaita. Ruokakriisi ajoittuu siis hetkeen, kun pienet oppilaat ovat vasta palanneet takaisin luokkahuoneisiin ja opetuksen pariin. Nälkä uhkaa pahentaa näin myös koulutuskriisiä.

Kouluruoka edistää tutkitusti oppimistuloksia ja vähentää koulupudokkuutta. Koulussa tarjottu ateria lisää tyttöjen osallistumista opetukseen ja edistää tasa-arvoa. Oikein koostettu kouluruoka parantaa lasten terveyttä, ravitsemusta sekä tekee yhteisöistä vastustuskykyisempiä.
Aloitteen puitteissa on jo nyt saavutettu hienoja tuloksia. Esimerkiksi Ruandassa kouluruokaa saavien lasten määrä on kasvanut 600 000:sta kolmeen miljoonaan. Vaihtamalla jalostetun maissin täysjyvään, lapset saavat ravintorikkaampaa ruokaa ja pienviljelijät hyötyvät.

Kouluruoka on paljon enemmän kuin pelkkä ruokalautanen, se on olla polku yhteiskuntien omavaraisuuteen. Kouluruokaohjelmien kautta voimme edistää paikallista ruoantuotantoa, luoda työpaikkoja ja kasvattaa investointeja. Jokainen kouluruokaan sijoitettu dollari tuottaa yhdeksän lisää, mutta se edellyttää logistiikan, energian ja ruoantuotannon kokonaisratkaisuja. Kouluruoan avulla emme ruoki vain oppilaita, vaan koko talouskasvua.

Hyvän kouluruoan eteen pitää tehdä työtä myös Suomessa ja Lahdessa. Laatu on meilläkin monen mielestä kärsinyt välillä liikaa. Korona opetti, että perheille tämä on tärkeää ja siksi vetoan paikallisiin päättäjiin, että laadukkaasta kouluruoasta ei tingitä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO