Kiitos rukouksesta

Ensi sunnuntaina vietetään rukoussunnuntaita. Pyhäpäivän tekstit kutsuvat kirkkoihin kiittämään rukouksen mahdollisuudesta sekä muistamaan kärsiviä, sairaita ja uupuneita rukouksin. Seurakunta tuo oikeastaan kaikkia seurakuntalaisia Jumalan eteen esirukouksessa jokaisena sunnuntaina.

Rukous on ennen kaikkea yhteyden ilmaisu. Luotamme siihen, että rukouksellamme on vastaanottaja. Rukous on kristitylle kuin hengittämistä. Joka hengittää, se elää. Jos lakkaamme hengittämästä, emme enää eläkään. Rukous kertoo uskonelämän toimivuudesta. On luonnollista, että luotu kaipaa yhteyttä luojaansa. Rukoussunnuntai kutsuu jokaista toivon näköalaan. Rukous avaa näkyvään maailmaan Jumalan todellisuuden, rukouksessa katsellaan korkeammalta. Rukouksen voimasta näemme toivoa sielläkin, minkä suhteen olemme toivottomia.

Rukoileminen on Kirkon tutkimuskeskuksen galluppien mukaan suosittua kansan keskuudessa. Suomalainen erityispiirre on, että pidämme rukoilemisen yksityisasiana. Siitä mitä kerromme Jumalalle, ei muiden ole tarvetta kuulla. Keski-Euroopassa rukoileminen saattaa olla julkisempaa. Se voi luoda yhteyttä toisiin. Ennen kaikkea on tärkeää rukoilla niin, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Jeesuskin mainitsee, että on rukoiltava nöyrästi ilman, että tekee siitä ulkokultaista toimitusta.

Olisiko tänä sunnuntaina hyvä tulla kirkkoon ja rukoilla? Tai milloin olet itse viimeksi huokaissut Jumalan puoleen? Raamattu tahtoo meitä asiassa tukea: ”Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan.”

Siunattua kevättä!​


Ville Hakulinen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO