Suomessa pääomien ja eläkevarojen kasvattamisesta on tullut itsetarkoitus. Työeläkeyhtiöt käyttävät laittomia keinoja omien etujensa varjelemiseen, jotka ovat selkeästi EU:n kilpailulakien vastaisia. Rikollista on nimenomaan kilpailu suljetuilla markkinoilla asiakashyvityksillä, jotka ovat nielleet eri arvioiden mukaa kerätyistä eläkerahoistamme useita miljardeja 20 vuodessa. Tästä toiminnasta Finanssivalvonta eli FIVA on antanut näille itsekkäille yhtiöille lukuisia varoituksia, jotka ovat olleet hyödyttömiä, koska sanktiot väärinkäytöstä eivät ole olleet riittäviä eikä FIVA ole mikään tuomioistuin!
Suomen työeläkejärjestelmä ei ole sellaisten sivistysvaltioiden tasoa, kuten esimerkiksi Ruotsi, Kanada, Islanti tai Norja. Siellä on kaksi erittäin merkittävää eroa meihin. Maissa toimii vain yksi työeläkeyhtiö ja kaikissa näissä maissa on selkeä eläkekatto. Monissa näissä maissa se on 8000
euroa kuukaudessa, jonka katsotaan riittäväksi hyvin kuukaudessa eläkeläiselle. Suomessa ahneus on uskomatonta ja todennäköisesti se määrittää juuri näiden työeläkeyhtiöiden johtajien toiminnan lähitulevaisuudessa, koska meidän eläkevarallisuutemme on vieläkin yli 225 miljardia, vaikka siitä sulikin koronakurimuksessa ja inflaatiosuhdanteissa pois 20 miljardia. Nimittäin sitä kerätään koko ajan enemmän eläkeyhtiöihin kuin sitä maksetaan ulos eläkeläisille. Nämä varat eivät lopu työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Murron mukaan, sillä (Ess 11.10) ratkaisut ovat vielä omissa käsissämme. Miksi ääni kellossa on yhtäkkiä työeläkeyhtiöissä muuttunut?
Työeläkeyhtiöt ovat tehneet ennusteensa nykyisten laskelmiensa pohjalta aina vuoteen 2070 asti. Se on samaa kuin kädestä ennustaminen. Mitkään taloudelliset algoritmit eivät tätä tue, sillä muuttujia on aivan liikaa. Murron juuri julkaisemaa kirjaa ”Puuttuvat puoli miljoonaa” kannattaa todella tarkastella kriittisesti eri lähteiden pohjalta ja tehdä sitten hänelle tarvittavat lisäkysymykset. Jäin kaipaamaan kirjasta seuraavia tietoja: Miksi eläketurvakeskuksen luvut kasvusta ovat erilaisia kuin hänen esittämänsä luvut? Eikö Varman elinaikaodotteessa ole lainkaan huomioitu suurten ikäluokkien normaalia kuolemien kautta poistumia vuosina 2030-2040 aikana reaalisesti? Ikäluokat pienenevät hiukan, mutta työperäinen maahanmuutto ja työurat pitenevät vastaavasti. Miksi kuitenkin Suomessa työeläkemaksuja kerätään 25 prosenttia kuin Ruotsissa ja Norjassa vain 18 % ja silti siellä työeläkkeet ovat nousseet siellä enemmän kuin meillä? Tämän selittää osaltaan varmaan se, että Ruotsissa kansalaiset joutuvat maksamaan veroa valtiolle eläkkeistään, mutta suomalaiset työeläkeyhtiöt eivät joudu! Siksi Ruotsissa valtion varallisuus kasvaa, sillä eläkevarat siirtyvät siellä suoraan kulutukseen. Kertymä on huimat 12 miljardia vuodessa.
Suomi ottaa kulutuslainaa ensi vuonnakin seitsemän miljardia ja elää yhä enemmän velkataloudessa Näyttää siltä, että tasa-arvo ja demokratia toimivat näissä maissa paremmin kuin meillä, vai miten köyhän eläkeläisen olisi pääteltävä seuraavista tiedoista.
Suomessa työeläkeyhtiöiden yhtiöiden eläkkeelle jääneet kymmenet johtajat nauttivat 80 000 euron kuukausieläkkeitä ja jättävät veronsa lisäksi maksamatta Suomeen , koska oleskelevat suurimman osan ajastaan sellaisissa maissa, jossa niitä laillisesti voidaan kiertää. Tätä kannattaa verrata tavallisen suomalaisen keskieläkkeeseen, joka oli vuonna 2021 1784 euroa, mutta heikoimman, pitkiä työuria tehneiden naisten ja pitkään työttöminä olleiden, 1,5 miljoonan suomalaisen vain onnettomat 1150 euroa.
Seurauksena on ollut suuri ja uskomaton työeläkeköyhyys, joka vaatii vuosittain valtiota yhä enemmän erilaisia asumis – ja eläketukikompensaatioita. Siksi polarisaatio ja eriarvoisuus lisääntyvät yhteiskunnassamme. Häviävääkö Suomen hyvinvointivaltion viitekehys ellei sitä
heti päivitetä?
Työeläkevaroille on saatu viime vuosina arvioitua parempaa tuottoa. Vuosina 1997-202i reaaliset
sijoitustuotot ovat olleet 4,5 prosenttia ( Päivi Isotalus; Almamedia). Samaan aikaan Ruotsissa päästiin sijoitustuotoissa 14 %? Jatkokysymys kuuluukin. Eivätkö suomalaiset työeläkeyhtiöt
osaakaan sijoittaa työeläkevarojamme viisaasti vai hoituisivatko ne paremmin vain yhdeltä toimijalta. Tämän Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen on nostanut parrasvaloihin ansiokkaissa kirjoituksissaan eri medioissa. Yhteiset synergiaedut olisivat 1 – 1,5 miljardin luokkaa vuodessa eri laskutavoista riippuen.
Juhani Melanen