Suomi tarvitsee täydellisen työeläkereformin heti

Suomessa pääomien ja eläkevarojen kasvattamisesta on tullut itsetarkoitus. Työeläkeyhtiöt käyttävät laittomia keinoja omien etujensa varjelemiseen, jotka ovat selkeästi EU:n kilpailulakien vastaisia. Rikollista on nimenomaan kilpailu suljetuilla markkinoilla asiakashyvityksillä, jotka ovat nielleet eri arvioiden mukaa kerätyistä eläkerahoistamme useita miljardeja 20 vuodessa. Tästä toiminnasta Finanssivalvonta eli FIVA on antanut näille itsekkäille yhtiöille lukuisia varoituksia, jotka ovat olleet hyödyttömiä, koska sanktiot väärinkäytöstä eivät ole olleet riittäviä eikä FIVA ole mikään tuomioistuin!

Suomen työeläkejärjestelmä ei ole sellaisten sivistysvaltioiden tasoa, kuten esimerkiksi Ruotsi, Kanada, Islanti tai Norja. Siellä on kaksi erittäin merkittävää eroa meihin. Maissa toimii vain yksi työeläkeyhtiö ja kaikissa näissä maissa on selkeä eläkekatto. Monissa näissä maissa se on 8000
euroa kuukaudessa, jonka katsotaan riittäväksi hyvin kuukaudessa eläkeläiselle. Suomessa ahneus on uskomatonta ja todennäköisesti se määrittää juuri näiden työeläkeyhtiöiden johtajien toiminnan lähitulevaisuudessa, koska meidän eläkevarallisuutemme on vieläkin yli 225 miljardia, vaikka siitä sulikin koronakurimuksessa ja inflaatiosuhdanteissa pois 20 miljardia. Nimittäin sitä kerätään koko ajan enemmän eläkeyhtiöihin kuin sitä maksetaan ulos eläkeläisille. Nämä varat eivät lopu työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Murron mukaan, sillä (Ess 11.10) ratkaisut ovat vielä omissa käsissämme. Miksi ääni kellossa on yhtäkkiä työeläkeyhtiöissä muuttunut?

Työeläkeyhtiöt ovat tehneet ennusteensa nykyisten laskelmiensa pohjalta aina vuoteen 2070 asti. Se on samaa kuin kädestä ennustaminen. Mitkään taloudelliset algoritmit eivät tätä tue, sillä muuttujia on aivan liikaa. Murron juuri julkaisemaa kirjaa ”Puuttuvat puoli miljoonaa” kannattaa todella tarkastella kriittisesti eri lähteiden pohjalta ja tehdä sitten hänelle tarvittavat lisäkysymykset. Jäin kaipaamaan kirjasta seuraavia tietoja: Miksi eläketurvakeskuksen luvut kasvusta ovat erilaisia kuin hänen esittämänsä luvut? Eikö Varman elinaikaodotteessa ole lainkaan huomioitu suurten ikäluokkien normaalia kuolemien kautta poistumia vuosina 2030-2040 aikana reaalisesti? Ikäluokat pienenevät hiukan, mutta työperäinen maahanmuutto ja työurat pitenevät vastaavasti. Miksi kuitenkin Suomessa työeläkemaksuja kerätään 25 prosenttia kuin Ruotsissa ja Norjassa vain 18 % ja silti siellä työeläkkeet ovat nousseet siellä enemmän kuin meillä? Tämän selittää osaltaan varmaan se, että Ruotsissa kansalaiset joutuvat maksamaan veroa valtiolle eläkkeistään, mutta suomalaiset työeläkeyhtiöt eivät joudu! Siksi Ruotsissa valtion varallisuus kasvaa, sillä eläkevarat siirtyvät siellä suoraan kulutukseen. Kertymä on huimat 12 miljardia vuodessa.

Suomi ottaa kulutuslainaa ensi vuonnakin seitsemän miljardia ja elää yhä enemmän velkataloudessa Näyttää siltä, että tasa-arvo ja demokratia toimivat näissä maissa paremmin kuin meillä, vai miten köyhän eläkeläisen olisi pääteltävä seuraavista tiedoista.
Suomessa työeläkeyhtiöiden yhtiöiden eläkkeelle jääneet kymmenet johtajat nauttivat 80 000 euron kuukausieläkkeitä ja jättävät veronsa lisäksi maksamatta Suomeen , koska oleskelevat suurimman osan ajastaan sellaisissa maissa, jossa niitä laillisesti voidaan kiertää. Tätä kannattaa verrata tavallisen suomalaisen keskieläkkeeseen, joka oli vuonna 2021 1784 euroa, mutta heikoimman, pitkiä työuria tehneiden naisten ja pitkään työttöminä olleiden, 1,5 miljoonan suomalaisen vain onnettomat 1150 euroa.

Seurauksena on ollut suuri ja uskomaton työeläkeköyhyys, joka vaatii vuosittain valtiota yhä enemmän erilaisia asumis – ja eläketukikompensaatioita. Siksi polarisaatio ja eriarvoisuus lisääntyvät yhteiskunnassamme. Häviävääkö Suomen hyvinvointivaltion viitekehys ellei sitä
heti päivitetä?

Työeläkevaroille on saatu viime vuosina arvioitua parempaa tuottoa. Vuosina 1997-202i reaaliset
sijoitustuotot ovat olleet 4,5 prosenttia ( Päivi Isotalus; Almamedia). Samaan aikaan Ruotsissa päästiin sijoitustuotoissa 14 %? Jatkokysymys kuuluukin. Eivätkö suomalaiset työeläkeyhtiöt
osaakaan sijoittaa työeläkevarojamme viisaasti vai hoituisivatko ne paremmin vain yhdeltä toimijalta. Tämän Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen on nostanut parrasvaloihin ansiokkaissa kirjoituksissaan eri medioissa. Yhteiset synergiaedut olisivat 1 – 1,5 miljardin luokkaa vuodessa eri laskutavoista riippuen.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO