Ruokahävikki on paras esimerkki ihmisen ahneudesta

Ilmastonmuutos on ennen kaikkea globaali ilmiö. Suurimmat syylliset ovat kaikkien tiedossa. Tässä viisikko: Kiina, USA, Intia, Venäjä ja Japani. Maailman tiedemiehet ovat tutkimuksissaan todenneet, että me selviämme jopa 3 asteen keskiarvon lämpötilan noususta. Mutta ketkä me? Kiistämätön tosiasia on, että tämä kolmen asteen nousu on käsittämättömän mittakaavan katastrofi maailman köyhimmille maille. Seuraukset ovat tiedossa: kuivuus, veden puute ja ruokapula. Ne tappavat miljoonia, kun samaan aikaan kolmannes maailman ruuasta heitetään pois!

Voimme ajatella ”willful blindness” eli silmien sulkemisen -hengessä, että me tavalliset ihmiset emme tienneet, mistä tässä on viime kädessä kysymys – niin Natsi- Saksassakin ajateltiin. Me valistuneet suomalaiset tiedämme hyvin, että lannoitteet tappavat maan ja valuvat jokien ja pohjavesien kautta järviimme ja Itämereen. Syömme ylijalostettuja broilereita, joiden nivelet eivät kestä, koska niiden rintafileet painavat liikaa. Veritimantit ovat vaihtuneet tölkkitomaatteihin. Lapsityövoimaa käytetään edelleen sadoissa hikipajoissa ympäri köyhää Aasiaa.

Syynä on ahneutemme. Voimme toki väittää, että ahneutemme on jo geeneissäämme. Savannilla pystyynnousseen apinan seuraavasta ateriasta ei ollut varmuutta, joten jemmaan piti jo silloin laittaa ja pelata varman päälle. Mutta entä nyt? Ahneus on iso ja ahdistava asia. Se on eräänlainen tabu, koska jokaisen meistä on vaikea myöntää olevansa itse ahne. Pandemian alettua rikkaat maat osoittivat todellisen itsekkyytensä turvaamalla omien kansalaistensa rokotteet, me suomalaiset sen sijaan ryntäsimme hamstraamaan vessapaperia! Esimerkkejä nykypäivän ahneudesta löytyy runsaasti, mutta tarkastelukulman on oltava oikea. Voisimme kysyä rehellisesti, että mihin kaikkeen meillä länsimaisilla on oikeus? Ja se tärkein kysymys. Mistä kaikesta meillä on vastuu?

Mutta me suomalaisethan pyrimme toimimaan arvojemme pohjalta? Tiedämme jo koulusta, että hyväksikoettuja arvoja ovat yhteistyö, asiakaskeskeisyys, luovuuus ja tietysti kestävä kehitys. Miksi emme siis toimi arvojemme suuntaan? Niinpä! Hyvä kysymys! Me tiedämme, että 99 prosenttia kaikesta maailman lihasta on tehotuotettua. Fossiilisia polttoaineita hyödyntävistä infrastruktuureista peräti 49 prosenttia on rakennettu vuoden 2004 jälkeen. Tänä vuonna Kiina rakensi 186 uutta hiilivoimalaa. Sademetsiä hakataan ja ryöstökalastus jatkuu, vaikka me kaikki tiedämme tämän ja sen mihin se voi johtaa. Teemmekö tietoisesti harkittua itsemurhaa?

Yksi suurimmista ilmastonmuutoksen syistä on se, että niin suomalaiset kuin muutkin maailman yritykset ovat ulkoistaneet tuotannostaan suuren osa maihin, jossa on halvempaa ja ilmastosäädökset löyhempiä, jos niitä onkaan.
Fossiiliset polttoaineet, jotka siis ovat keskeinen osa ilmastoongelmaa – ovat syntyneet huikeassa prosessissa vuosimiljoonien aikana, mutta pari sukupolvea pyrkii tuhoamaan ne hullun kiilto silmissä sadassa vuodessa. Eikö meno huimaa? Ruuan tuotanto on yksi suurimmista syistä ilmaston lämpenemiseen, meren happamoitumiseen ja lajien sukupuuttoon. Tästä näkökulmasta on täysin käsittämätöntä, että kolmannes ruuasta heitetään silti pois!

Ruokahävikin vuotuinen arvo on yli TRILOONA euroa, ja sen yhteispaino on reilusti yli miljardi tonnia. Jos jakelu saataisiin toimimaan, kaikki maailman nälänhädästä kärsivät ihmiset kyettäisiin ruokkimaan ”murto-osalla” siitä, mitä heitämme pois. Mittakaavaa kannattaa todella tarkastella, sillä se on valtava. Faktaa peliin! Kiinaa suurempi alue menee sellaisen ruuan tuottamiseen, mitä kukaan ei syö. Neljännes maailman juomavedestä menee sekin hukkaan. Maailmassa on huutava vesipula ja on ennustettu, että vedestä käydään varmasti sotia tulevaisuudessa.

Ruokajätteen kasvihuonepäästöt ovat valtavia. Jos esimerkisi yksi maa vastaisi näistä päästöistä, se olisi kolmanneksi suurin saastuttaja Kiinan ja USA:n jälkeen. Mistä tämä hirveä hävikki syntyy? Puolet siitä syntyy kodeissa. Tämän mahdollistaa taloustieteiljiöiden mukaan ruuan keinotekoisesti alhainen hinta. Olemme siis tehneet kaikkemme, että ruoka olisi mahdollisimman halpaa ja ajautuneet siksi tilanteeseen, jossa sitä voi varmuuden vuoksi ostaa liikaa. Liikalihavuus ja sydänongelmat vahvistavat tämän.

Länsimaisten ihmisten kaapit ovat täynnä halpoja, lyhytaikaisia ja kestämättömällä tavalla valmistettuja vaatteita, jotka päätyvät kirpputoreille ja sieltä roskiin. Mitä voisimme tehdä? Vähentää kulutusta ja siirtyä kestävään kehitykseen. Mutta helppoa se ei tule olemaan!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
ARKISTO