maaliskuu 2022 - Omalähiö

Turvallisuus ja huoltovarmuus kulkevat käsi kädessä

Monessa maassa energiantuotanto sekä lähitulevaisuuden ilmastoratkaisut perustuivat tähän saakka kivihiiltä puhtaampaan maakaasuun, joka nähtiin vähintäänkin siirtymäajan polttoaineena. Vielä alkuvuodesta maakaasu oli mukana EU:n kestävän kehityksen taksonomiassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti käsitystämme koko Euroopan turvallisuustilanteesta ja toi samalla päivänvaloon energian tuontiriippuvuuden yhteyden turvallisuuspolitiikkaan. Energiaomavaraisuudessa ja huoltovarmuudessa ei ole kyse pelkästään materiaalivirroista, vaan myös korkeatasoisesta teknisestä osaamisesta, jolla kotimaista tuotantoa voidaan pyörittää vaikeinakin aikoina. Siksi Ukrainan sodan vaikutukset tulevat todennäköisesti muuttamaan ydinvoiman roolia tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Huoltovarmuuden lisäksi ydinenergian painoarvo kasvaa myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Kiristynyt kansainvälinen tilanne tulee vauhdittamaan vihreää siirtymää entisestään. Vierailin tällä viikolla Madridissa Espanjassa, missä miljardiluokan investoinnit vihreään siirtymään ja digitalisaatioon tarjoavat myös Suomelle isoja mahdollisuuksia. Mukana matkalla oli neljätoista digiosaamisen, teknologian ja innovaatioiden huippuratkaisuja tarjoavaa suomalaisyritystä. Tapasin viime viikolla Itävallassa YK:n kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin ja keskustelimme järjestön tärkeästä roolista Ukrainan ydinvoimaloiden turvallisuuden ja ydinmateriaalin valvonnan turvaamisessa. Puhuimme myös suomalaisesta ydinenergia-alan osaamisesta, jolla on kysyntää maailmalla. Suomella on tarjota IAEA:n jäsenmaille osaamista sekä ilmastotavoitteiden että huoltovarmuuden saavuttamiseksi. Suomi on johtava maa ydinjätteen loppukäsittelyssä. Maailman ensimmäinen geologinen ydinjätteen loppusijoituspaikka Onkalo kiinnostaa ympäri maailmaa.

Polttoaineiden hinnannousu on puhututtanut huomattavasti viime aikoina. Ennen Ukrainan sotaa hallitus sopi kompensaatiokeinoista, joiden valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö. Näitä keinoja ovat muun muassa työmatkavähennyksen enimmäismäärän korotus määräajaksi, valmistelu ammattidieselistä eli polttoaineverotuksen palautusjärjestelmästä, logistiikalle määräaikainen kustannustuki, maatalouden talousrakennusten kiinteistöveron määräaikainen poisto, ohjeen täsmennys energiakustannusten huomioimiseksi toimeentulotuessa sekä alueellisen ja tuloihin perustuvan kompensaatiomallin valmistelusta seuraavalle hallitukselle. Täsmätoimien lisäksi hallitus on laskenut viime vuonna teollisuuden sähköveron EU:n sallimalle minimitasolle. Alennettua verokantaa sovelletaan myös kaivostoiminnassa, kasvihuoneissa ja konesaleissa käytettävään sähköön ja energiaveronpalautusten kautta maatalouden sähköön.

Hallitus päätti viime viikolla tukipaketista maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Toimet lisäävät tukea kotimaiselle ruoantuotannolle akuutissa tilanteessa arviolta noin 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus valmistelee toimenpidekokonaisuuden, jolla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin.

Valtioneuvosto valmistelee ajankohtaisselontekoa, jossa arvioidaan turvallisuusympäristön kehittymistä ja sen seurauksia Suomelle. Ulkoministeriö koordinoi selontekoprosessia, ja eri ministeriöt osallistuvat siihen. Selonteko annetaan eduskunnalle lähiviikkoina, jonka jälkeen käydään laaja ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu selonteon pohjalta. Selonteon ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen arvion laativat TP-Utva (tasavallan presidentin sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta), ulkoministeriö ja puolustusministeriö. Uusi varautumisen ministerityöryhmä tuottaa arvion taloudellisista vaikutuksista, huoltovarmuudesta ja varautumisesta sekä elinkeinopoliittista vaikutuksista. Lisäksi muun muassa hybridivaikuttamista ja kyberturvallisuutta tullaan arvioimaan.

Myös SDP:ssä käydään aktiivista turvallisuuspoliittista keskustelua. Eduskunnassa turvallisuuspoliittista tilannetta ja Ukrainan sodan seurauksia käsitellään hallituksen laaja-alaisen ajankohtaisselonteon pohjalta. SDP:n keskustelu etenee samassa tahdissa ja käyttää hyödykseen tätä käynnissä olevaa laajaa selontekopäivitystä ja parlamentaarista keskustelua.

Ville Skinnari

Terve Maria!

Viime viikkoina olen ollut niin surullinen. Euroopassa on syttynyt sota. Monet äidit ovat hyvin huolissaan pojistaan ja miehistään sotatoimialueella. Toiset äidit ovat joutuneet jäämään saarrettuihin tai pommitettuihin kaupunkeihin keskelle julmaa sotaa. Lukuisat äidit ovat paenneet pienten lastensa kanssa ja tehneet vaarallisen matkan kodistaan ihan vieraille seuduille. Voin aavistella, kuinka kauhealta tuo kaikki tuntuu näiden äitien sydämissä. Täällä kotimaassanikin on aikanaan oltu sodan jaloissa, ja siitä monella nousee nyt muistoja ja vanhoja pelkoja mieleen. Ymmärrät varmasti tätä kaikkea, kun sinäkin olet joutunut pakolaiseksi Jeesuksen kanssa ja sitten myös suureen uhraukseen menettäessäsi hänet.

Tämän käsittämättömän myllerryksen keskellä minua on puhutellut näkemäni kuva sinusta, Maria. Siinä levität suojaviittasi ihmisten ylle. Sellaisen kuvan tiedän olevan Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kattomaalauksessa. Se ei ole loistelias ja kultavärein maalattu vaan vain muutamalla värillä hahmoteltu, keltaisella ja sinisellä sekä ruskealla suoraan vaalealle kalkkikiviseinälle. Hiukan kömpelöstikin ihmishahmot on siihen piirretty. Silti maalauksessa on jotain hyvin koskettavaa. Siinä sinä, Maria, Jeesuksen äiti, olet aika tavallisen naisen näköinen, mutta hyvin tyyni ja levollinen. Levität paksun sinisen viittasi suojaamaan ihmisiä. Nämä suojaan otetut näyttävät minusta naisilta, hekin levollisilta, kädet ristissä. Tuot heille ihmeellistä rauhaa ja lempeyttä. Onneksi taivaassa olet sinä, Maria, joka ymmärrät äitien hädän.

Pyydän, että sinä rukoilisit ja levittäisit viittasi sodan satuttamien ihmisten päälle. Että he saisivat toivoa ja lepoa tämän kaiken rankan ja epäinhimillisen keskellä. Ja toivoa rauhasta sekä asioiden järjestymisestä kohti normaalia aikaa. Yhdessä monen muun kanssa tätä rukoilemme.

Terveisin
Marian ilmestymispäivänä 2022, yksi äiti monien puolesta

PS. Vielä minun pitää kertoa, että lehdessä oli viime viikolla kuvia, kuinka kotikaupungissani oli joku aukaissut kotinsa sotaa pakoon lähteneelle naiselle. Tästä pakolaisesta on tulossa pian äiti ja hän odottaa lastaan ihan pian täällä turvallisissa oloissa syntyväksi. Ihmeellistä, miten kaiken pahan keskellä tapahtuu myös hyvää! Toivon, että itsekin keksin lisää keinoja auttaa.

Pastori Kati Saukkonen

Jeesus, Pahan vallan voittaja

Tulevan sunnuntain aihe kertoo taistelusta pahan valtoja vastaan. Sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesuksen sanat ovat kuin tiivistys viimepäivien uutisotsikoista: ”Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.” Ukrainan sota teki maailmasta yhdessä yössä mustavalkoisen ja jokaisen on valittava puolensa.

On helppoa kun pahalla on selkeät kasvot ja sitä vastaan voi taistella hyvien puolella. Turhanaikainen toistemme syyttely on muuttunut yhteisten arvojen puolustamiseksi. Olemme valmiita kärsimään taistelusta aiheutuvaa elintason laskua, kunhan saadaan laitettua pahalle kampoihin. Kun voi auttaa muita, tulee siitä itsellekin hyvä mieli.

Hengellinen hyvän ja pahan välinen taistelu käydään kuitenkin päivittäin meidän jokaisen omassa sydämessä. Siksi on tärkeää, ettemme ulkoista pahaa yhteisön, yhteiskuntamme tai oman itsemme ulkopuolelle, vaan uskallamme tutkia sitä myös itsessämme. Sunnuntain aihe, ”Jeesus, Pahan vallan voittaja” muistuttaa meitä siitä, kuinka Jeesus itse voitti pahan ja taistelee meidän puolestamme pahan valtoja vastaan. Usko ja luottamus siihen, että Kristus on kärsinyt ja kuollut syntiemme vuoksi ristillä, voittanut kuoleman ja pahan vallat, saa aikaan tunnon rauhan sydämessä. Syntien anteeksiannon tuoma rauha sydämessä ei ole kiinni ulkoisista olosuhteista, vaan sitä voi ja saa kokea niin sodan kuin rauhankin aikana.

”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaat rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” Joh. 14: 27

Janne Suomala
Seurakuntapastori

Euroopan on nyt pakko vahvistua

Olin alkuviikolla Ranskassa Montpellierissä EU-kokouksessa, jossa käsiteltiin EU-puheenjohtajamaa Ranskan johdolla muun muassa Ukrainan tilannetta. Paikalla oli humanitaarisesta avusta ja kehitysyhteistyöstä vastaavia ministereitä, komissaarit Borrell ja Urpilainen, kehityspankkien edustajia ja Euroopan parlamentin edustus. Pariisissa tapasin OECD:n ja Unescon sekä Ranskan ulkoministeriön johtoa. Pariisissa kävi selväksi, että Ranskan presidentin nimi ei ole muuttumassa: Macron on saamassa jatkokauden, mikä on eurooppalaiselle johtajuudelle ja jatkuvuudelle tärkeä asia. Saksan 180 asteen linjamuutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tiivistyvä EU antavat nyt myös mahdollisuuden Euroopan todelliselle yhteistyölle kaikilla sektoreilla. Puhutaan sellaisesta uudesta tekemisestä, mitä ei ole nähty sitten EU:n perustamisen.

Sota Ukrainassa ja kiristynyt kansainvälinen tilanne pakottavat Eurooppaa kohti vahvempaa omavaraisuutta ja varautumista. On sanottava, että moni asia olisi pitänyt nähdä aiemmin, eikä suunnanmuutos ole mahdollista niin nopeasti kuin haluttaisiin. Tällä tarkoitan erityisesti Keski-Euroopan energiasaatavuutta – en Suomea. Mutta niin Suomen kuin muiden Euroopan maiden on vahvistettava nyt yhteiskuntiensa kriisinkestävyyttä. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa satoja miljoonia euroja puolustusmenojen kasvattamiseen, huoltovarmuuden vahvistamiseen, energiasektorille ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen. Nämä ovat välttämättömiä, perusteltuja investointeja.

Humanitaarisen avun saaminen perille Ukrainaan on nyt ykkösprioriteetti. Huoli on suuri ja tekoja tarvitaan. Humanitaariseen kriisiin vastaaminen edellyttää Euroopan yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. Suomen ja muiden maiden on välttämätöntä vastata Ukrainan siviiliväestön, erityisesti naisten ja lasten, tarpeisiin sodan keskellä. Suomi on reagoinut nopeasti ja olemme moninkertaistaneet Ukrainalle myönnettävän humanitaarisen avun määrän. Sota-alueelta joutuu myös pakenemaan päivä päivältä suurempi joukko siviiliväestöä. EU:n on turvattava sotaa pakenevien suojelu ja tuettava pakolaisia vastaanottavia yhteisöjä Ukrainan naapurimaissa.

On erittäin merkittävää, kuinka nopeasti ja yhtenäisesti länsimaat ja kumppanimme ovat kyenneet vastaamaan Venäjän sotatoimiin. Nyt asetetut pakotteet ovat voimakkaita ja laaja-alaisia. Ne käytännössä sulkevat Venäjän kokonaan ulos kansainvälisestä talous- ja finanssijärjestelmästä. Mittakaavassaan kansainvälinen pakoterintama on jotain sellaista, mitä ei ole koskaan aiemmin nähty.

Suomen Venäjän viennin arvo oli vuonna 2021 yhteensä noin 4,4 miljardia euroa. Sen osuus kokonaisviennistämme on noin viisi prosenttia. Iso joukko suomalaisyrityksiä on vetäytynyt oma-aloitteisesti Venäjän markkinoilta, kuten monet muut kansainväliset yritystoimijat. Teemme ulkoministeriössä nyt paljon töitä sen eteen, että pidämme suomalaisia ja suomalaisyrityksiä ajan tasalla siitä, mitä Venäjän taloudessa ja pakoterintamalla tapahtuu ja mikä on niiden vaikutus kaupankäyntiin.

Tasavallan presidentti, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ja eduskunta käyvät nyt tiivistä keskustelua Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneista muutoksista ja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. Yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tullaan tiivistämään entisestään. Tämä vahvistaa Suomen turvallisuutta. Hallitus tulee antamaan lähiaikoina eduskunnalle selonteon, joka käsittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella myös esimerkiksi taloutta ja huoltovarmuutta. Tätä valmistelua ei tehdä hätiköiden mutta viivyttelyyn ei ole varaa. Kaiken keskiössä on se, miten reagoimme ja toimimme Suomen ja suomalaisten kokonaisturvallisuuden varmistamiseksi niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Ville Skinnari

Vastasyntyneen luottamus

Olen nykyään siinä onnellisessa tilanteessa, että voin seurata pienen ihmisen kasvua. Jos olet joskus nähnyt vastasyntyneen lapsen, oletko pannut merkille, kuinka hän nukkuu? Siinä missä aikuinen ihminen käpertyy tai suojaa itseään nukkuessaan, lapsi viettää yönsä täydellisen vapautuneesti. Vauva nukkuu selällään. Hänellä on kädet suorina sivuilla tai lähes ylöspäin pään vieressä leväten. Rintakehä ja vatsa ovat avoinna kohti kattoa. Olen usein ajatellut, että vastasyntyneen tapa nukkua kertoo luottamuksesta. Hän ei vielä tiedä pahasta. Kukaan ei ole häntä kohdellut kaltoin eikä uhannut fyysisesti.

Pelkäävä, muiden lyömä ja itsensä epäonnistuneeksi kokeva aikuinen käpertyy. Hän peittää itseään käsillään ja ryhti taipuu etukumaraan. Valitettavasti meistä jokainen on joutunut elämässään suojautumaan. Joko henkisesti tai fyysisesti. Pystymmekö me, loukatut aikuiset, olemaan avoimen luottavaisia kuten vastasyntyneet? Viime vuosina olemme joutuneet pelkäämään myös ulkonaisia uhkia. Koronaa ja monien mielissä nyt sotaakin. Ainakin olemme joutuneet näkemään mediassa kuvia pakenevista perheistä ja hätääntyneistä lapsista. Onko luottamuksen etsiminen tässä maailmassa pelkästään lapsellista mahdottomuutta?

Uskon, että kristillisellä uskolla on paljon sanottavaa luottamuksesta. Jumala tahtoo sinulle hyvää. Hän haluaa vahvistaa sinussa toivoa tulevaisuuteen silloinkin, kun käperrymme ja olemme huolissamme. Jumala uskoo sinuun silloinkin, jos oma usko on huolien peittämää. Vastasyntyneen tapa nukkua kestää muuten vain hetken. Jo kolmen kuukauden jälkeen on kiva harjoitella kääntymistä ja pyörähtelyä. Kerran hän, nyt vastasyntynyt, tahtoo lähteä etsimään omaa luottamustaan ja turvaansa. Silloin voi iloita siitä, että hyvä Jumala kulkee hänen matkassaan. Kuten kaikkien meidän muidenkin.

Ville Hakulinen

Suomi tukee Ukrainaa ja ukrainalaisia kaikin tavoin

Kansainvälinen turvallisuustilanne on kääntynyt pienellä aikaa hyvin huolestuttavaan suuntaan. Otsikot Ukrainan siviilien hädästä ovat synkkää luettavaa. Sotaa käydään nyt Euroopan maaperällä. Venäjän toimet Ukrainassa loukkaavat räikeästi kansainvälistä oikeutta ja aiheuttavat vakavan uhan koko sääntöperusteiselle järjestelmälle. Suomi tuomitsee Venäjän hyökkäyksen jyrkästi ja tukee Ukrainan ja ukrainalaisten itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

Niin kuin konflikteissa poikkeuksetta, myös Ukrainassa siviilit ovat jääneet tulilinjalle. Tavallinen kansalainen on aina sodan suurin uhri. Sotatoimet maksavat paitsi ihmishenkiä, myös tuhoavat koteja, vievät kansalaisten toimeentulon ja pudottavat pohjan kaikelta siltä, mitä yhteiskunnan normaaliin arkeen kuuluu. Ukrainan sotatoimia on seurannut laajamittainen humanitaarinen kriisi, johon haetaan nyt kansainvälisellä tasolla ratkaisuja.

Niin Euroopan unionin jäsenmaat kuin monet muut valtiot sekä kansainväliset järjestöt toimittavat paraikaa hätäapua Ukrainaan. Tein oman ministerivastuuni osalta viime viikolla päätökset yhteensä 14 miljoonan euron lisäpanostuksista Ukrainan siviilien hädän helpottamiseksi kehitysyhteistyön ja erityisesti humanitaarisen avun osalta. Myös keskustelut eurooppalaisten ministerikollegoiden kanssa ovat työlistalla nyt aivan tärkeysjärjestyksen ykköspaikalla. Olen vieraillut kriisin alla jo Berliinissä ja maanantaina jälleen Ranskassa, seuraavalla viikolla vuorossa Itävalta ja Slovakia. Erityisesti Ruotsin kanssa pidämme tiiviisti yhteyttä.

Suomi jatkaa Ukrainan hallinnon tukemista ja siviilien hädän helpottamista kriisin edessä. Humanitaarisen avun lisäksi valtioneuvosto teki maanantaina historiallisen päätöksen toimittaa aseellista apua Ukrainaan. Aseita toimitetaan Ukrainan hallituksen pyynnöstä ja Suomen oman puolustuksen tarpeet huomioiden. Hallitusohjelman ja pitkäaikaisen käytännön mukaan Suomi ei vie aseita sotaa käyviin maihin. Suomi on kuitenkin tässä tilanteessa valmis osoittamaan kaikin tavoin solidaarisuutta Ukrainalle ja ukrainalaisille, etenkin kun muut Pohjoismaat ovat päättäneet toimia samoin. Nyt toimitettava puolustusmateriaali ei myöskään tee Suomesta sodan osapuolta. On tärkeää, että Suomi laajentaa Ukrainalle annettavaa laaja-alaista apua.

Hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on saanut vastaansa EU:n ja Yhdysvaltojen johtaman pakoterintaman. Maahan kohdistetut talouspakotteet ja vientirajoitteet ovat romahduttaneet ruplan kurssin ja iskeneet kovaa Venäjän koko talouteen. Seurauksia tulee myös Valko-Venäjälle, jonka aluetta on käytetty hyökkäykseen. Pakotteilla on vaikutusta myös Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan ja esimerkiksi energiantuontiin. Onneksi Suomen huoltovarmuus on kuitenkin hyvä ja omaan energiantuotantoon on meillä panostettu. Energiamarkkinoiden kriisikestävyyden koettelu tulee todennäköisimmin myös lisäämään uusiutuvan energian ja sähköistymisen kysyntää, missä Lahti ja Päijät-Häme ovat aivan kärkitoimijoita.

Ukrainan sodalla tulee olemaan ja on jo nyt laajakantoiset vaikutukset Euroopan turvallisuuteen ja päätöksentekoon. EU:n jäsenmaat ovat onnistuneet kriisin kohdatessa kokoamaan rivejään, vaikka työtä edelleen riittää. Esimerkiksi Saksassa uusi demarihallitus ilmoitti merkittävistä panostuksista puolustusmenoihin. Hyvä turvallisuuspolitiikka on sitä, että edistetään vakautta ja vuoropuhelua, mutta pysytään valppaina ja varautuneina.

Ville Skinnari

Jeesus, kiusausten voittaja

Tulevana sunnuntaina kirkoissa saarnataan Jeesuksesta, joka on kiusausten voittaja. Autiomaassa häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, lankeamaan syntiin, mutta hän voitti kiusaukset.

Tämän raamatunkohdan äärellä mietin, että mitä ovatkaan tämän päivän kiusaukset, joita me arjessamme kohtaamme. Mietin, että näitä kiusauksia voisi olla vaikkapa itsekkyys tai oman edun tavoittelu. Tai kenties kiusaus voi kohdistua siihen, että kuvittelemme itse tietävämme sen, mitä elämässämme tarvitsemme – meissä elää kiusaus yrittää pärjätä ilman Jumalaa.

Raamatun alkulehdillä on hieno kuvaus kiusauksesta. Paratiisissa kasvoi puu, josta Jumala oli kieltänyt ihmistä syövän. Kaikista muista puista sai hedelmää vapaasti nauttia. Mutta juuri se yksi puu houkutteli. Ja nainen söi ja antoi miehensäkin syödä.

Kiusaus on siis jotain sellaista, joka houkuttelee. Se houkuttelee meitä syntiin, rakkaudettomuuteen. Siihen, että rikomme Jumalamme antamat käskyt. Kaikissa kiusauksissa ja houkutuksissa meidän turvamme on Kristus. Vaikka kiusaukset eivät tule jättämään meitä rauhaan, on apumme kiusauksiakin suurempi. Hän on Kristus, kiusausten voittaja.

Maija-Reetta Katajisto