Melastelua

Onko ihmisen vapaa tahto harhaa?

Olen aina ollut kiinnostunut poliittisten johtajiemme kyvystä tehdä päätöksiä ydinsodista, ilmastomuutoksista ja vaikeista taloudellisista ratkaisuista. Millä edellytyksillä he toimivat ja mitkä vietit heitä ohjaavat? Kykenevätkö he pakenemaan biologisia viettejään ja tekemään meitä kaikkia hallintoalamaisia koskevia ratkaisuja etiikkaan perustuvilla valinnoilla?

Eräs filosofiamme tärkeimmistä kiistoista koskee ihmisen vapaata tahtoa. Fysikalismin mukaan koko elimistömme, aivot ja hermot mukaan luettuina, muodostuu alkeishiukkasista ja niiden liikkeistä, eikä taustalla ole mitään muuta. Suomeksi sama: Tietoisuutemme ja itsetietoisuutemme ovat vain aineen liikettä. Onko tahdoksi kutsumamme ilmiö pohjimmiltaan myös ainetta ja energiaa, joka fyysikkojen mukaan on sama asia kuten ajattelu ja tunteetkin?

Akateemisesti asiasta on väännetty peistä jo vuosikaudet. Jo 1980-luvulla tutkija Benjamin Libet väitti, että aivosähkökäyrän perusteella koehenkilöiden tietoiset päätökset voitiin ennakoida. Toisin sanoen valmius tietoiseen päätökseen syntyy ennen kuin ihminen on tehnyt asiasta tietoisen päätöksen. Tätä determinististä etukäteistietoa on pidetty todisteena siitä, että vapaa tahto olisi pelkää illuusioita. Nyt kuitenkin Berliinin yliopiston tutkijat Benjamin Blankertz ja Matthias Schultze sekä professori John Dylan-Haynes Chartien yliopistollisen sairaalan laskennallisen neurotieteen laitokselta ovat testaneet Libetin teoriaa uudenlaisella asetelmalla. Kokeiden perusteella valmius tiettyyn tekoon ei rajoittanut ihmisen vapaata tahtoa niin paljon kuin oli luultu aikaisemmin.

Raamatun oppien mukaan ihmisellä oli vapaa tahto valita hyvän ja pahan välillä. Vaikka ihminen tietää, mikä on oikein, hän ”syntiinlankeamuksen” lapsena toimii kuitenkin usein toisin kuin haluaa. Oletamme usein, että vapaa tahto ja determinismi eivät ole yhteensopivia. Samaan olettamukseen päätyvät monet tieteilijät. Suomalainen Aku Visala esittelee kompatbilisismiksi kutsutun näkemyksensä siitä, miten uudet näkemykset auttavat ratkaisemaan monia tahdonvapauteen liittyviä ongelmia. Voidaksemme yleensä elää ja toimia järjellisesti, meidän ei pidä ajatella tahtoa aineellisena tapahtumana. Onneksi yksilö on aina vastuussa teoistaan.

Silti ihmiskuntaa tuntuvat määräävän eläinmaailmasta tutut biologiset luonnonlait. Valitettavasti ihmiskuntaa johtavat ja luotsaavat silti monet eläinmaailman käyttäytymisohjeita noudattavat presidentit ja diktaattorit. Heille elämä on vain suuri kampf um desein eli olemassaolon taistelu, jossa eläinmaailmasta tutut biologiset luonnonlajit vain korostuvat. He uskovat, että heidät on valittu siksi, että he omaavat parhaat kyvyt lauman puolustamiseen muiden laumojen hyökkäyksiltä. Tässä taistossa he katsovat voivansa käyttää hyväkseen tilaisuuden niin vaatiessa kaikkia ei parlamentaarisesia keinoja, kuten huijaus, valehtelu, kiristys, varastaminen ja suurimittainen manipulointi ja trollien käyttö saavuttaakseen usein itsekkäät tavoitteensa ja päämääränsä huolimatta kansansa demokraatisista tahdosta.

Tätä kilpailua maailman media (itse mukana) seuraa yhtä hyväksyttävästi kuin MM-jalkapalloiluotteluita, edes kyseenalaistamatta johtajiensa toiminnan perusteita tai kannustimia. En pyri olemaan mikään besserwisser tai totuuden torvi, mutta uskon silti vielä kanssaihmisteni kykyyn nähdä itse näitä epäkohtia ympärillämme. Olemme ihmiskuntana suurten vaikeiden valintojen edessä. Pitkän tähtäyksen vaikeat ja monimutkaiset eettisesti kestävät valinnat osoittaisivat kuitenkin, että ihmiskunnalla on vapaa tahto.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
ARKISTO