Terveisiä Kanadasta. Vaikka ollaan Lahdesta kaukana, tässä maailmantilanteessa kanadalainen haluaa Suomeen ja Pohjoismaihin. Eteläinen naapuri USA on tähän suurin syyllinen.
Seurasin täältä reissusta European 18 -suunnittelukilpailua. Mukana oli paljon upeita näkemyksiä, ja voitto meni oikeaan osoitteeseen. On hienoa nähdä miten Urheilukeskus ja sen ympäristö uudistuu ja kehittyy tämän pohjalta.
Kauemmaksi katsominen on taitolaji – ja usein vaikeaa. On paljon helpompaa puhua huomisesta ja eilisestä, pienistä korjauksista ja nopeista otsikoista. Mutta kaupunkia ei johdeta päivä kerrallaan, vaan päätöksillä, jotka kantavat vuosikymmeniä.
Ruotsi on aina katsonut pidemmälle. Se toimii meille hyvänä vertailukohtana. Siellä on lähdetty olosuhteista – Göteborg jääurheilussa ja Suomessa Tampere. Kun rakennetaan rohkeasti ja pitkäjänteisesti, koko kaupunki muuttuu. Sama mahdollisuus on Lahdessa, jos päätöksiä uskalletaan tehdä.
Lahden Urheilukeskuksen suunnittelukisa osoitti, että kaupunkia kannattaa välillä tarkastella ulkopuolisen silmin. Silloin näkee mahdollisuudet, jotka arjessa jäävät piiloon. Voittajan ehdotuksissa oli paljon hyvää – ja sama pätee toiseksi tulleeseen. Molemmissa näkyi rohkeutta katsoa Lahtea uusin silmin. Olen täällä Kanadassa lehtitietojen varassa, mutta jo niiden perusteella oli selvää, että Lahdella on mahdollisuus tehdä jotakin aivan uutta ja kunnianhimoista.
Ja yksi asia on edelleen selvä: jos Lahti haluaa olla liigassa päälajeissa, olosuhteiden on oltava kunnossa. Samalla on tunnustettava realiteetti: valtio tulee mukaan vain riittävän isoihin hankkeisiin. Siksi monitoimiareena on nähtävä kunnianhimoisena investointina, joka tuo kasvua, veto- ja pitovoimaa sekä uskoa tulevaisuuteen aikana, jolloin nuorten luottamus on heikentynyt.
Olen vuosia yrittänyt korostaa ison kuvan merkitystä Lahdessa – sitä, että pelkkä paikkaaminen ei riitä, vaan tarvitaan suunta ja rohkeus tehdä isoja ratkaisuja. Silti keskustelu on usein juuttunut yksityiskohtiin. Nyt olisi vihdoin aika päätökselle, joka kertoo, että katsomme tulevaisuuteen emmekä vain selviydy – päivä kerrallaan.
Monitoimiareena ei ole pelkkää urheilua. Se on kulttuuria, tapahtumia, yritysyhteistyötä ja modernia kaupunkikehitystä. Se on se uuden suunnan symboli, kuten Sibelius talo oli 1990-luvulla, jolloin Lahti uskalsi investoida laman jälkeen. Enkä edes halua ottaa kantaa sijaintiin – oikea paikka löytyy, kun tahto on olemassa. Ratkaisevaa on, että päätös tehdään. Mutta arkkitehdeillä oli kyllä tähän hyvä näkemys.
Oulu näyttää, mitä tapahtuu, jos olosuhteita ei päivitetä. Ahtaissa harjoitustiloissa ja heikoissa oheisolosuhteissa kärsii kaikki. Kärpät paikkaa puutteita rahalla, mutta sekään ei voi loputtomiin korvata rakenteellisia ongelmia. Lahdessa tämä virhe vältettiin. RTK-areena tarjoaa talvellakin laadukkaat harjoitusolosuhteet. Silti Kisapuiston uudistus on venynyt liian pitkään, ja odottaminen rapauttaa luottamusta siihen, että asiat voivat oikeasti edetä. Maailmalta on kyllä tulossa Lahteen urheilun ja kulttuurin tekijöitä ja tulijoita, mutta pitää olla jotain mitä myydä.
Ville Skinnari

