Miksi elää, jos saat hautajaisesi 10 dollarilla? Niinpä! Tämä amerikkalaisen pikkukaupungin hautaustoimiston mainosslogan, pysäytti minut totaalisesti kesällä 1978 kierellessäni Greyhoundilla Jenkkilää. Rauhaan se ei jättänyt koskaan, joten asiaa on yritettävä eläkkeellä viimein perkaa.
Olin kaverini kanssa lenkillä pari päivää sitten, kun hän loihe lausumaan :”Mikä on elämämme tarkoitus ja kuinka tavoitella onnea?” Tämä tuli silti vähän puskista, vaikka olen näitä aiemmin jo pähkäillyt. Vastasin, kuten tiesin biolääketiedettä Oulussa lukevan tyttären tyttäreni Minean vastaavan: geenien siirtämistä seuraavalle sukupolvelle! No eihän se tietty riitä, joten aukaisin filosofisen kirjallisuuden aarrearkun ja aloin miettiä, miten henkilökohtaisesti voisin saavuttaa onnen omalla tavallani.
Lähestyn tätä aihetta varsin länsimaisesti, koska meidän demokraattinen ajattelumme pyrkii määrittelemään elämän onnen yksilöllisistä lähtökohdista; USA:n perustuslaki jopa määrittää onnen tavoittelun erääksi ihmisarvoksi. Aiheesta on kirjoitettu tuhansia kirjoja ja sitä on mietitty jo ennen
ihmiskunnan suuria tieteellisiä harppauksia geoliittisella kaudella pystykävelijän tuijotellessa tähtitaivaalle. Suosittelen jokaiselle etelälahtelaiselle pientä pysähtymistä ja aprikoimasta näitä asioita omista lähtökohdistaan eikä pelkästään evoluutioteorian, metafyysiikan tai uskontojen kannalta. Oikeata ja väärää arviota ei tästä asiasta ole olemassa.
Olen kuullut asiasta pari loistavaa aforismia, joita haluan siteerata. ”Jos voisin estää yhtä sydäntä särkymästä, en ole elänyt turhaa. ”Elämä ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista, vaan todellisuus, joka on koettava.” Mielestäni Einstein sanoo asian tyylillä: ” On vain kaksi tapaa elää elämäsi. Toinen on se, ettei mikään ole ihme. Toinen se, että kaikki on ihmettä.”
Evoluutioteorian hyväksyneet tietävät, että ihminen on biologinen orgasmi ja ihmiskunta osa suurta maapallon laajuista ekosysteemiä, jonka ihminen on nyt tuhoamassa vuosimiljoonien jälkeen. Maailman sadoista filosofioista ja uskonnoista kannattaa hakea ja etsiä vastauksia, miten hyvä ja onnellinen elämä voidaan määritellä, mutta ne eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan osviittoja itsekullekin tässä eksistentiaalisessa omakohtaisessa elämän mielekkyyden etsiskelyssä.
Yleinen hyväksyttävä mielipide on, että, mitä enemmän pyrimme onnellisuuteen, sitä vaikeampi sitä on saavuttaa. Tiede voi auttaa luomaan erilaisia onnellisuuskartoituksia, mutta ei vastaa yksilön kannalta suoraan kysymykseen onnellisuudesta ja elämän tarkoituksesta, koska meillä kaikilla on tästä asiasta persoonallinen näkökantamme. Yhdysvaltalainen filosofi Thomas Nagel pukee ajattelunsa seuraavasti: ” Koko ongelma elämän tarkoituksesta juontuu täysin persoonattomaan, objektiivisen ja subjektiivisen näkökulman välisestä yhteensovittamisesta:” Eihän tätä selkeämmin, enää voi sanoa! No töttö röö! Itse koen, että ihmiselämä on suuri mysteeri ja siitä tullaan kirjoittamaan vielä seuraavat kaksi tuhatta vuotta ellei ihmiskunta ajaudu totaaliseen tuhooon ennen sitä eri syistä.
Masennus on aikamme suurimpia sairauksia ja ajaa ihmisiä epätoivoon. Niinpä me kaikki tarvitsemme myönteisiä kokomuksia ympäriltämme, erityisesti perhepiiristä ja ystäviltämme, jotta jaksaisimme arkea paremmin.Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä, jotka tarvitsevat kaikki rakkautta ja läheisyyttä, joka hetki eri tavoin. Siksi ilo ja ilon truottaminen on tärkeä, oleellinen osa tavallisinta onnea. Elämä on helpompaa yhteisöissä, kun kokemukset kyetään käsittelemään yhdessä ja hakemaan apua vaikeuksiin rohkeasti. Taide, musiikki, teatteri, elokuvat ja sadat muut luovat asiat tuovat elämäämme itseisarvoa ja mielihyvää. Kannattaa silti vältellä koko ajan jatkuvaa euforian tilaa onnellisuutta tavoitellessaan etteivät addioktiot vie mennessään!
Miksi tämä pohdiskelu juuri nyt, vaikka Lahdessakin riittää arvioitavaa ja pähkäilemistä? Siksi, että viime viikolla siirtyi rajan toiselle puolelle niin paljon hyviä ystäviäni ja kavereitani, lisäksi vanha eturauhassyöpäni uusiutui. Tässä vielä pari vinkkiä onnellisuuteen. ”Älä koskaan kadu tekemisiäsi, kadu tekemättä jäänyttä”, ”Elämän voi ymmärtää vain taaksepäin ja kuitenkin sitä on elettävä eteenpäin, ”Elämä on kuin sipuli, kuorit sitä kerros kerrokselta, välillä itket!”, ”Älä ota elämää vakavasti, et säily siitä hengissä”.
Lopuksi omani: ”Haasta itsesi joka päivä miettimään elämä uudestaan ja usko rakkauteen sokeasti”
Juhani Melanen