Angolan Mariat

Sunnuntaina vietetään kirkkovuodessa Marianpäivää. Silloin ylistetään Mariaa, josta jo nuorena tyttösenä tuli Jeesuksen, Vapahtajamme äiti. Marian tarinan äärellä mieleeni nousivat monet Mariat Afrikassa, Angolan maaseudulla. Nuo vastuunkantajat, monien huolten ja työn alle uupuneet naiset. Nuorina raskaaksi tulleet, monia lapsia synnyttäneet ja kasvattaneet äidit. Moni on elänyt koko elämänsä omassa kylässään, lapsistaan ja kodistaan huolehtien. Valinnanvaraa tai –vapautta toisenlaiseen elämään ei juuri ole.

Shangalalan raamattukoulussa näiden tavallisten naisten, äitien ja vaimojen, oli mahdollisuus opiskella puolisoidensa rinnalla. Moni noista naisista osasi vain oman kylänsä kieltä, eikä lukeminen maan virallisella kielellä, portugalilla, onnistunut. Ujoina ja epävarmoina nuo pappien puolisot tulivat raamattukouluun opiskelemaan raamattua, pyhäkoulun pitämistä ja muita seurakunnassa tarvittavia taitoja.

Opiskelun aikana noissa naisissa tapahtui iso muutos. Uusien taitojen oppiminen ja yhteys muihin samassa elämätilanteessa oleviin naisiin sai monen naisen kukoistamaan. Miten suuri olikaan erään naisen ilo, kun hän hitaasti mutta varmasti oppi lukemaan kertomuksia omasta raamatustaan ja opettamaan niitä myös lapsille seurakunnan pyhäkoulussa. Oma osaaminen ja uudet taidot antoivat itseluottamusta ja tunteen siitä, että minäkin olen tärkeä.

Marian tavoin nuo naiset ottivat Jumalalta saamansa tehtävän vastaan. He lähtivät palvelemaan seurakuntiaan puolisoidensa rinnalla, epävarmuudesta kasvoi luottamus ja ilo. Jumalaansa luottaen he uskalsivat antaa omat lahjansa Jumalan käyttöön ja yhtyä Marian ylistykseen:

Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,
minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,
Hän on pitänyt huolen palvelijastaan,
hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa
niin kuin hän on isillemme luvannut.


Pauliina Hatakka
Seurakuntapastori

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka Nikkilä on julkisen liikenteen osalta paitsiossa Lahdessa
Reijo Mäki-Korvela: Kisapuiston stadionhankkeessa johtajuuden puute
Osallistuvan budjetoinnin kautta saadaan frisbeegolfrata Etelä-Lahteen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnalle ystävyysseurakunta Virosta
Lähikuvassa Lahden uusi liikuntajohtaja Aleksi Nyström
Puheenjohtaja Vesa Lempinen: Aurinkovoimalainvestointi tehtiin ennen kaikkea imagomielessä
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Olen ollut Lahteen hyvin tyytyväinen
Kitaristi Mika Jokinen: Tämä on ollut Pääesiintyjien paras kesä tähän mennessä
Muusikko Vesa Haaja: Kesällä pitää ottaa iisisti ja uida mahdollisimman paljon
Marja-Leena Vierumäki: Uiminen ja kukkienhoito kuulu kesään
Puheenjohtaja Tapio Irri Lasten leikkialueet tulee olla turvallisia ja lähellä kotia
Veijo Vierumäki: Miestenpiiri keräsi 100 laatikollista apua Ukrainaan
Heikki Laine: Kesään kuuluu aina mökkeilyä ja pesäpalloa
Kirjastovirkailija Noora Tanska: Dekkarit ovat kestosuosikkeja kirjastoissa
Kirjailija Kalle Veirto: En tykkää olla ilman paitaa, vaikka olen lihaksikas
Hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman: Laune on paras paikka Lahdessa
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunta jatkaa vuokralaisena Liipolassa
ARKISTO