Mikseivät rikkaat ja ay-rälssi maksa Suomessa veroja suhteessa keskiluokkaan?

Suomen verottajalta jää saamatta satoja miljoonia euroja jättiosingoista, koska moni suuromistaja ei maksa osingoistaan veroja. Ongelma on se, että pörssiyritysten jakaminen miljardien suuruisia osinkoja verotetaan epäyhtenäisesti. Piensijoittajat ovat täysin eriarvoisessa asemassa ja joutuvat maksamaan osingoistaan täydet 30 prosenttia pääomaveroa. Siltä osin kuin verovelvollisten verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatuloista suoritetaan veroa 34 prosenttia. Mutta jos omistat yli 10 prosenttia pörssiyhtiöstä, et joudu maksamaan kyseisestä yhtiöstä saadusta osinkotulosta veroa lainkaan. Tällaisia omistajia Suomesta löytyy erittäin paljon. Esimerkkeinä Fiskarsin Alexander Ehrnrooth ja Koneen Suomen rikkain mies Antti Herlin. Koneen pääomistajana hän sai vuonna 2016 osinkoa 160,7 miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyiden kautta hän maksoi Koneen osingosta veroa vain 7,5 miljoonaa euroa eli hänen veroprosenttinsa oli vain 4,7 prosenttia. Vertailuna vaikka keksituloinen eläkkeensaaja, jonka veroprosentti 2700 euron eläketulosta on 28 prosenttia.

Muut merkittävät veroja välttelevät sijoittajat ovat yleishyödylliset säätiöt ja sijoitusrahastot. Myös ns. vakuutuskuoren alle sijoituksensa laittaneet eivät maksa osingoistaan pääomaveroa. Esimerkkinä valtion rahoilla keinotellut entinen pääministeri Sipilä. Suomalaiset pörssiyhtiöt tekivät jo vuonna 2015 yhteensä 166 miljardin tuloksen. Yhtiöt maksoivat veroa vain noin 8 miljardia, josta summasta puolet menee ulkolaisille sijoittajille. Verottaja saisi yli miljardin, jos kaikki maksaisivat osingoistaan täyden veron, mikä on vähintäänkin kohtuus. Piensijoittajien osuus on tästä vain viidennes.

Kummajainen tässä verottomuus asiassa ovat rikkaat ammattiyhdistykset, koska ne ovat pulleita sijoittajia. Kauppalehti (3.9.) kertoi, että Teollisuusliitto, JHL, PAM, OAJ, Akateemisten ja Rakennusliitto hallitsevat uskomatonta yli 900 miljoonan nettovarallisuutta. Tärkeää on todeta, että kaikki verovapaasti. Rikkaat ammattiliitot porskuttavat leveästi ja esimerkiksi listautunut vuokratalojätti Kojamo (ent. VVO) on maksanut viidessä vuodessa yli 240 miljoonan euron osingot ja näistä yli puolet on virrannut liittojen kassakirsuihin. Ammattiliitot ovatkin vauraita sijoittajia ja hyötyvät köyhien ihmisten vuokratuloista, jotka hyvin usein katetaan suoraan valtion kassasta erilaisina sosiaaliavustuksina ja vuokratukina.

Suomeen on syntynyt verovapaudesta nauttiva ammattiyhdistysten yläluokka, jonka sanastoon ei kuulu solidaarisuus muuta kuin lakkojen aikana. Silloinkin lakkoavustukset ovat verottomia, vaikka olisi kyse laittomistakin lakoista. Nyt Postin tukilakoissa on kyse juuri tästä. Suomi pistetään polvilleen lamauttamalla vientiteollisuus, liikenne ja merenkulku! Varmasti tiedetään, että valtio menettää yli 200 miljoonaa euroa ammattiyhdistysten verovapauden takia.

Toisaalta kaikki tämä spekulointi on turhaa, koska tiedetään, että kahdeksan (8) maailman rikkainta ihmistä saa enemmän rahaa kuin puolet maapallon ihmisistä eli 3,8 miljardia. Ja nämä henkilöt eivät maksa varmasti osuuttaan maailman hyvinvoinnista. Onko demokratia kuollut? Davosin ilmastokokoukseen 1500 heistä lensi yksityiskoneilla. Päätelkää itse, onko tämä oikeudenmukaista?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO