Mikseivät rikkaat ja ay-rälssi maksa Suomessa veroja suhteessa keskiluokkaan?

Suomen verottajalta jää saamatta satoja miljoonia euroja jättiosingoista, koska moni suuromistaja ei maksa osingoistaan veroja. Ongelma on se, että pörssiyritysten jakaminen miljardien suuruisia osinkoja verotetaan epäyhtenäisesti. Piensijoittajat ovat täysin eriarvoisessa asemassa ja joutuvat maksamaan osingoistaan täydet 30 prosenttia pääomaveroa. Siltä osin kuin verovelvollisten verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatuloista suoritetaan veroa 34 prosenttia. Mutta jos omistat yli 10 prosenttia pörssiyhtiöstä, et joudu maksamaan kyseisestä yhtiöstä saadusta osinkotulosta veroa lainkaan. Tällaisia omistajia Suomesta löytyy erittäin paljon. Esimerkkeinä Fiskarsin Alexander Ehrnrooth ja Koneen Suomen rikkain mies Antti Herlin. Koneen pääomistajana hän sai vuonna 2016 osinkoa 160,7 miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyiden kautta hän maksoi Koneen osingosta veroa vain 7,5 miljoonaa euroa eli hänen veroprosenttinsa oli vain 4,7 prosenttia. Vertailuna vaikka keksituloinen eläkkeensaaja, jonka veroprosentti 2700 euron eläketulosta on 28 prosenttia.

Muut merkittävät veroja välttelevät sijoittajat ovat yleishyödylliset säätiöt ja sijoitusrahastot. Myös ns. vakuutuskuoren alle sijoituksensa laittaneet eivät maksa osingoistaan pääomaveroa. Esimerkkinä valtion rahoilla keinotellut entinen pääministeri Sipilä. Suomalaiset pörssiyhtiöt tekivät jo vuonna 2015 yhteensä 166 miljardin tuloksen. Yhtiöt maksoivat veroa vain noin 8 miljardia, josta summasta puolet menee ulkolaisille sijoittajille. Verottaja saisi yli miljardin, jos kaikki maksaisivat osingoistaan täyden veron, mikä on vähintäänkin kohtuus. Piensijoittajien osuus on tästä vain viidennes.

Kummajainen tässä verottomuus asiassa ovat rikkaat ammattiyhdistykset, koska ne ovat pulleita sijoittajia. Kauppalehti (3.9.) kertoi, että Teollisuusliitto, JHL, PAM, OAJ, Akateemisten ja Rakennusliitto hallitsevat uskomatonta yli 900 miljoonan nettovarallisuutta. Tärkeää on todeta, että kaikki verovapaasti. Rikkaat ammattiliitot porskuttavat leveästi ja esimerkiksi listautunut vuokratalojätti Kojamo (ent. VVO) on maksanut viidessä vuodessa yli 240 miljoonan euron osingot ja näistä yli puolet on virrannut liittojen kassakirsuihin. Ammattiliitot ovatkin vauraita sijoittajia ja hyötyvät köyhien ihmisten vuokratuloista, jotka hyvin usein katetaan suoraan valtion kassasta erilaisina sosiaaliavustuksina ja vuokratukina.

Suomeen on syntynyt verovapaudesta nauttiva ammattiyhdistysten yläluokka, jonka sanastoon ei kuulu solidaarisuus muuta kuin lakkojen aikana. Silloinkin lakkoavustukset ovat verottomia, vaikka olisi kyse laittomistakin lakoista. Nyt Postin tukilakoissa on kyse juuri tästä. Suomi pistetään polvilleen lamauttamalla vientiteollisuus, liikenne ja merenkulku! Varmasti tiedetään, että valtio menettää yli 200 miljoonaa euroa ammattiyhdistysten verovapauden takia.

Toisaalta kaikki tämä spekulointi on turhaa, koska tiedetään, että kahdeksan (8) maailman rikkainta ihmistä saa enemmän rahaa kuin puolet maapallon ihmisistä eli 3,8 miljardia. Ja nämä henkilöt eivät maksa varmasti osuuttaan maailman hyvinvoinnista. Onko demokratia kuollut? Davosin ilmastokokoukseen 1500 heistä lensi yksityiskoneilla. Päätelkää itse, onko tämä oikeudenmukaista?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO