Miksi Lahti viesti vaikenemalla?

 

Lahti on konsulenttien ja konsulttien luvattu kaupunki, koska täällä ei kompetenssi yksinkertaisesti riitä itse tuottamaan tietoa Lahti-kaupungin strategioista ja välittämään tätä ymmärrettävästi kuntalaisille!  Lahti brändi haalenee ja kalpenee, koska sitä ei ostata markkinoida uusille yrittäjille; puhumattakaan potentiaalisille koulutetuille pääkaupunkiseudun ”paluumuuttajille”!

Nykypäivänä viestintä on tärkein kaupungin johtamisen väline! Hyvällä ja oikeinsuunnatulla viestinnällä, voidaan johdon agendaa terävöittää ja täsmentää erittäin paljon. Hyvän viestinnän avulla Lahden kaupungin johto kykenisi tekemään hallintoalamaisilleen tiettäväksi, mitä se aikoo tulevaisuudessa tehdä missäkin asiassa ja mikä tärkeintä; miten, koska ja millä resursseilla!

Lahdessa viestintä on ontunut pahasti jo pitkään, koska kaupungin johto ei ole vaatinut ”VIESTINTÄDIVISIOONALTAAN” juuri mitään. Tämä Heini Moision johtama seitsemän naisen ja kahden miehen joukko tuskin itsekään tietää ja ymmärtää toimenkuvaansa, jos tietää, ymmärtääkö tietävänsä?

Lahti viestinnältä tulisi vaatia ainakin jonkinlaista kuntalaisten esittämiin ajankohtaisiin kysymyksiin vastaamista eri medioissa. Lahti on valinnut moniin tärkeisiin yleisönosastolla esittämiini kysymyksiin jo pitkään vaikenemisen linjan. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että mihinkään dialogiin ei ryhdytä, koska se saattaisi vain pahentaa jo syntynyttä kiusallista tilannetta ja lumipallo efekti olisi valmis!

Tämä vain todistaa, että Lahti uskoo vaikenemalla kiusallisista asioista selviävänsä myös tulevaisuudessa periaatteella: karavaani kulkee, vaikka koirat haukkuvat. Valitettavasti juuri tämä Lahti viestinnän valitsema linja ei tänä soten kulta-aikana enää pure. Päinvastoin, se saa ainakin minut penkomaan asioita syvemmältä ja keräämään yhä enemmän faktoja peitellyistä asioista. Usein tapahtuu, että lopussa koko likasanko kaatuu ja jäljelle jää haiseva tunkio. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi käydä, jos virheestä ilmoitettaisi heti ja se myös myönnettäisiin samalla. Kansalaisten muisti on tunnetusti kolme päivää!

Hyvä viestintä on erittäin yksinkertaista! Se on johdon antamien tietojen priorisoimista ja välittämistä erilaisille sidosryhmille. Sen pitää olla tutkittujen tietojen ja valintojen siirtämistä hallintoalamaisille. Hyvän kaupunkiviestinnän tulee myös itsenäisesti kyetä arvioimaan nykytilanteen vaatimat toimenpiteet ja kertomaan johdon valinnoista. Ajoittaisella mittaamisella saadaan tietoa siitä, miten hyvin viestintä on saavuttanut eri kohderyhmä ja tästä kyetään vetämään johtopäätökset myös tulevaisuuteen.

Lahdessa tämän laatuinen viestintä ei vain toimi ja aiheuttaa Lahden johdolle kiusallista puskasta ampumista. Toisaalta myös johdon täytyy osata vaatia tiedotusorganisaatioltaan nykyajan vaatimaa osaamista. Näin ei Lahdessa nyt ole tehty ja siksi suojatyöpaikat ovat säilyneet!

Mieleen tulee nostalginen aika Lahden viestinnässä, jolloin tiedotuspäällikkö Esa Juurola kirjoitti vastineen heti seuraavan päivän lehteen. Oi aikoja, oi tapoja!

Juhani Melanen

Jeesuksen hommissa

 

Nainen oli jo kassajonossa, kun hän huomasi, että kukkarosta puuttui pari euroa ostosten maksamiseen. Suureksi yllätykseksi takana jonossa ollut kahden lapsen perheenisä ojensi ne pari euroa naiselle.

Nainen tuli hyvin iloiseksi tästä yllättävästä avusta. Kulkiessaan puiston ohi, hän huomasi kahden nuoren kiusaavan kolmatta nuorta, ja puuttui huumorilla ja napakkuudella juuri sopivalla tavalla tilanteeseen.
Tukalasta tilanteesta autettu nuori lähti kävelemään kotiin. Kotikerrostalon pihassa hän huomasi naapurin perheenisän tuskittelevan väsyneiden lastensa ja kahden suuren ostoskassin kanssa. Nuori meni auttamaan, sillä olihan häntäkin juuri autettu. Yllättävä auttamisen ketju oli syntynyt.

Sunnuntain Raamatun tekstissä Jeesus lähettää opetuslapset palvelemaan ihmisiä. Hän lähettää meidätkin palvelemaan muita ihmisiä. Tehtävä ei aina ole helppo. Toisen ihmisen rakastaminen on usein vaikeaa, joskus se tuntuu melkein mahdottomalta. Omassakin elämässä kun riittää solmuja ja vaikeuksia selvitettäväksi. Onneksi Jumala tietää heikkoutemme. Hän näkee ne monet esteet, pelot ja häpeät, joita muiden auttamiseen liittyy. Jumala lupaa kantaa meitä meidän tehtävissämme ja toimissamme.

Alun kertomus oli oikeastaan kolmen ihmisen tarinasta muodostunut lähimmäisenrakkauden ketju. Siinä itse apua saanut auttoi eteenpäin toista pulassa ollutta ihmistä. Annettu apu ei ollut mitään suureellista tai vaativaa, vaan juuri sitä, mihin heillä kullakin oli helposti mahdollisuuksia. Jokainen voi omana itsenään omine taitoineen auttaa monia ja olla mukana käynnistämässä positiivisen auttamisen hyviä kierteitä.

Kun Jumala antoi ainoan poikansa Jeesuksen meidän pelastukseksemme, hän laittoi alkuun rakkauden ja auttamisen ketjun. Jeesuksen opetuslapset jatkoivat sitä ketjua, palvelivat muita ja levittivät ilosanomaa. Opetuslasten työ on toki kantanut pitkälle, mutta tänään meitä jokaista tarvitaan ja kutsutaan mukaan tähän ilon ja lähimmäisen auttamisen ketjuun!


Kati Saukkonen
Launeen srk

 

Kuka on syyllinen?

 

On keskiviikon ja torstain välinen yö Istanbulissa. Miljoonametropoli ei nuku, vaikka kello on jo yksi yöllä. Takana on rankka päivä. Vierailin Turkissa paikallisen CHP – puolueen eli SDP:n tavoin pääoppositiopuolueen kutsusta yhdessä Lahden ”Turkki – suurlähettilään” Alettin Basbogan kanssa. Tapasimme CHP:n kansanedustaja Umut Oranin, joka toimii myös Sosialistisen Internationalin (SI) varapuheenjohtajana. Lisäksi meillä oli muita tapaamisia Suomen kanssa yhteistyötä tekevien tutkimus – ja yritysverkostojen kanssa. Aamulla on herätys klo 05.30, jotta ehdin koneeseen ja eduskuntaan torstaina puoleen päivään mennessä.

80 miljoonan ihmisen Turkki on portti Aasiaan ja Lähi-Itään. Kävin ensimmäisen kerran isäni kanssa Istanbulissa 12 – vuotiaana ja silloin ylitin Bosborin salmen ja astuin Aasian puolelle ensimmäisen kerran. Sen jälkeen olen käynyt Istanbulissa monta kertaa ja edelleen Bosborin ylitys tuntuu meikein yhtä hyvältä kuin se eka kerta. Minulle Istanbul on yksi suosikkikaupungeistani. Se on kuin oma maailma, joka tarjoaa kaikkine haasteineen uusia mahdollisuuksia ja kokemuksia. Kansainvälisempää paikkaa saa maapallolta hakea. Istanbulissa tapaa yleensä aina uusia mielenkiintoisia ihmisiä.

Meidän eurooopalaisten on vaikea ymmärtää Turkin nykyjohdon toimintaa. Presidentti johtaa maata itsevaltiaan ottein. Vasemmistopuolue CHP hävisi parlamenttivaalit 26 prosentin ääniosuudella, kun Erdoganin hallituspuolue AKP sai 49 prosenttia. Seuraavat parlamenttivaalit ovat vuonna 2019, kuten Suomessakin. Keskustelimme hyvin avoimesti muun muassa Turkin ihmisoikeustilanteesta, EU-suhteesta, nuorisotyöttömyydestä ja Syyrian tilanteesta.

Moni kysyi minulta miksi menet nyt Turkkiin, kun tilanne siellä on niin huolestuttava. Juuri siksi. Suhteita tulee ylläpitää vaikeasta poliittisesta tilanteesta huolimatta ja etenkin silloin. Keskiviikkona Turkkiin perustettiin uusi puolue nimeltään Hyvä Puolue. Paikallisten perussuomalaisten aktivoima hanke saa mukaansa myös AKP:n edustajia. Kutsuin Turkin kollegan Suomeen ja Lahteen ensi vuonna yhteiseen kansainväliseen seminaariin. Konkreettinen ja yhteinen tavoitteemme on nuorisotyöttömyyden nujertaminen. Turkissa se on 25 prosenttia. Suomalainen nuorisotakuu on hyvä keksintö, mutta sekään ei toimi, kuten pitäisi. Energia-alan osaamisessa ja kiertotaloudessa voimme auttaa Turkkia. Neuvoloiden saaminen Turkkiin ja edelleen Lähi-Itään parantaisi naisten, lasten ja perheiden asemaa. Matkailumaana Turkki on erinomainen, samoin Suomi turkkilaisille.

Miksi matkustat ulkomaille?

Kansanedustajalta kysytään usein miksi matkustat ulkomaille. Eduskuskunnan matkojen lisäksi minulla on matkoja mm. SDP:n varapuheenjohtajana, kuten nytkin. Ehkä tärkein syy on oppia tuntemaan ihmisiä, jotka tekevät päätöksiä ja niiden taustoja. Samalla on tilaisuus avata suomalaisille ovia paikkoihin, minne ei muuten ehkä olisi mahdollista päästä.

Lähi-Idän tilanne kuvaa kauheudessaan maailman monimutkaisuutta. Syyrian sota on Pandoran lipas, jonka juurisyyt ovat todella syvällä. Kuka on syyllinen? Miksi koko Eurooppaan lauennut maahanmuuttokriisi syntyi? Kuka on vastuussa tavallisten ihmisten inhimillisestä kärsimyksestä Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa tai Afrikassa? Miksi suurvallat Venäjä ja USA rikkovat kansainvälistä oikeutta surutta ja syyttävät lopulta toisiaan? Myös Turkin tilanne voisi olla toinen, jos eurooppalainen kehitys olisi viety maaliin, kun se vielä oli mahdollista.

Vakaus on vaikea vientituote

USA:n johdolla länsiliittouma lähti viemään Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-Itään vapautta ja vakautta. Irakin sota käynnistettiin tekaistuin todistein. Aseteollisuus halusi lisää myyntiä ja sai mitä tilasi. Syntyi vallan tyhiöitä ilman demokratiaa tai oikeusvaltiota. Silloin joku tai jotkut haluavat vallan. Syntyi ISIS tai laajemin sanottuna ISIL – kalifaatti yli perinteisten valtiorajojen.

Mitä, jos kaikki osapuolet voisivat tunnustaa olevansa syyllisiä? Se olisi vielä samalla aika lähellä totuutta. Syyllisiä on helppo nimetä, mutta virheiden tunnustaminen on jo vaikeampaa. Aseiden ja aseteollisuuden ääni kuuluu Suomeenkin saakka, vaikka maailma ja ihmiset huutavat tuskissaan uusia rauhantekijöitä.

Suomalaisena saa olla äärettömän ylpeä siitä, mitä me olemme pienenä maana saaneet maailmalla aikaan. Meidät tunnetaan rauhanrakentajina. Kyse on myös taloudesta. Vientivetoinen pieni Suomi tarvitsee EU:ta ja kansainvälistä yhteistyötä. Lahtelaisena arvostan erittäin korkealle 1993 Suomeen Turkista muuttaneen Alettin Basbogan kaltaisia yrittäjiä ja päättäjiä, jotka oman työnsä ohella rakentavat ihmisten välisiä siltoja Lahdesta maailmalle ja takaisin. Sitä työtä tai sen arvoa ei voi rahassa mitata, ja se vaatii todella suuren sinivalkoisen sydämen.

Ville Skinnari

FC Lahti hyytymässä, Pelicans porskuttaa



Kotoisessa Veikkausliigassa ollaan päästy kauden ratkaisuvaiheisiin. HJK on mestaruutensa jo varmistanut, mutta muut mitalisijat ovat vielä ratkaisematta. FC Lahti on pelannut hienon kauden, mutta aivan kalkkiviivoilla joukkue on pahasti kangistumassa ja jäämässä jo käsien ulottuvilla olleiden mitalien ulkopuolelle. Pitkän häviöttömien otteluiden putken jatkoksi ote on kirvonnut liki totaalisesti, eikä pisteitä ole tullut plakkariin tarvittavaa määrää. Niinpä kahdelle viimeiselle kierrokselle Lahti lähtee mitalitaistossa neljän pisteen takamatkalta hopea- ja pronssitilaan.

Voittamalla molemmat jäljellä olevat ottelunsa Lahti voi vielä hyvällä onnella saavuttaa mitalin, mutta omissa käsissä ei mitali enää ole. Nyt on saatava apua muilta joukkueilta. Lisäksi Maarianhamina ja SJK kyttäävät vielä aivan tappituntumassa Lahteen, joten mitä vain voi vielä tapahtua. Pahimmillaan Lahti voi hyytyä jopa sijalle kuusi, joka olisi kyllä suuri pettymys, kun mitalinsyrjässä on roikuttu melkein koko kausi. Lahden päätavoite onkin varmistaa vähintään neljäs sija, jotta ensi kesänä päästäisiin maistelemaan Euroopan kenttiä.

Lahti koki pahan takaiskun, kun kenties koko liigan paras maalivahti Vasjutin loukkaantui. Varamaalivahtien Mujunen ja Pakkanen syyksi ei häviöitä voi pelkästään laittaa, mutta tiukoissa peleissä ei yksinkertaisesti ole varaa yhteenkään lipsahdukseen. Samaan syssyyn myös maalinteko on tarponut tervassa, kun Simonovskin, Anierin ja Stenion ruuti on ollut pahimpaan mahdolliseen aikaan märkää. Toivotaan, että Lahti hoitaa loput kaksi otteluaan mallikkaasti ja nappaa ne kuusi tarjolla olevaa pistettä. Katsotaan sitten 28. lokakuuta HIFK-matsin jälkeen mihin sijaan ne pisteet loppujen lopuksi riittävät. Realistina uskon neljänteen sijaan, pronssi vaatii jo niin paljon Ilveksen tai KuPSin töpeksimistä, että lottovoittokin taitaa olla todennäköisempi. Kaikki paikalle viimeiseen kotiotteluun 28.10. jolloin vastaan asettuu HIFK. Nyt jos koskaan Kuhnurit tarvitsevat yleisön apua.

2016-08-22, Lahti, Finland.
Liigan kausikuvaus 2016-17
Pelicans.
Ylärivi vasemmalta: Martti Malinen (huoltaja), Nico Manelius, Aleksi Rekonen, Hannes Björninen, Sebastian Repo, Roni Rukajärvi, Artturi Toivola, Henri Heino, Iikka Kangasniemi, Reijo Loukiainen (huoltaja)
Keskirivi vasemmalta: Roope Elimäki, Kimi Koivisto, Joonas Alanne, Taavi Vartiainen, Miska Siikonen, Juha-Pekka Pietilä, Ben Blood, Miro Hovinen, Vili Sopanen, Morten Poulsen, Juha Nakari (Fysiikkavalmentaja/Fysioterapeutti)
Alarivi vasemmalta: Joona Voutilainen, Pasi Puistola, Petri Villa (lääkäri), Juhani Tyrväinen, Kari Eloranta (valmentaja), Marko Pöyhönen, Petri Matikainen (päävalmentaja), Antti Erkinjuntti, Pasi Nurminen (valmentaja), Stefan Lassen, Simo Vehviläinen (jj/videovalmentaja), Juha Leimu, Janne Juvonen
By Europhoto/ Jukka Rautio

Pelicans porskuttaa

Myönnän mielelläni, että olin väärässä. Parin ensimmäisen kierroksen jälkeen olin varma, ettei tällä kaudella nähdä Lahdessa playoff-kiekkoa. Uusi pelitapa ei ollut hanskassa ja vastustaja sai toistuvia läpiajoja ja ylivoimahyökkäyksiä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että uusi, aktiivisempi pelityyli onkin loksahtanut kohdilleen ja pelistä toiseen Pelicans on se hallitsevampi osapuoli otteluissa. Hyvinä esimerkkeinä käyvät vaikkapa vierasottelu Porissa tai tämän viikkoinen Jukurit-ottelu, joissa peli näytti aika ajoin siltä, että kentällä oli isät vastaan pojat-asetelma. Niin ylivertainen turkoosilauma yksinkertaisesti oli. Karvauspeli on todella rohkeaa ja se myös tuottaa tuloksia kiekonriistojen muodossa. Maalin taakse ei jäädä odottelemaan, vaan peli käännetään todella nopeasti hyökkäyssuuntaan. Paremmalla viimeistelyllä Pelicans olisi iskenyt taululle paljon rumemmat luvut monessa ottelussa.

Pelicansin hyökkäyksen kärjeksi hankittu Rendulic myytiin yllättäen KHL:ään. Se siitä sitten ajattelin. Kuka nyt tekee maalit? Vastaus saatiinkin heti tiistaina kun paluumuuttaja Jesse Saarinen iski tehot 2+2. Uskon, ettei Saarinen kuitenkaan ole Rendulicin paikkaaja, vaan Pelicans aikoo hankkia vielä markkinoilta pelaajan tai kaksikin. Yhtään en ihmettelisi, jos KHL:stä kenkää saanut Jesse Mankinen pukisi Pelicansin paidan päälle jo ensi viikolla. Mankinen sai nimittäin väistyä juuri Rendulicin tieltä Vitjazin joukkueessa.

Ja sitten vielä tapaus Libor Sulak. Miestä odotettiin Lahteen kuin kuuta nousevaa, eikä turhaan, sillä tiistaina Sulak näytti, että kaikki kehut ja ennakkopuheet ovat pilkulleen totta. Jäätävä esitys, ottaen huomioon, että joukkue, liiga ja pelityyli ovat vielä miehelle uusia. Kunhan Sulak kotiutuu kunnolla, voidaan häneltä hyvällä syyllä odottaa maagisia otteita. Ja ensi kaudeksi sitten NHL-jäille dominoimaan.

Pelicansin maalivahtitilannekin näyttää erinomaiselta, sillä niin Juvonen kuin Voutilainenkin ovat torjuneet hyvällä tasolla. Ainoa pieni huoleni Pelicansin suhteen on se, että loukkaantumisia on tullut viime aikoina liikaa. Tällä hetkellä telakalla ovat Tyrväinen, Björninen ja Aleksi Mustonen. Kaikki joukkueen kärkiäijiä, joita tarvittaisiin kaukalossa. Toisaalta ns. täytemiehet ovat täyttäneet paikkansa yli odotusten ja koko joukkue selkeästi puhaltaa yhteen hiileen. Matikainen ja Nurminen ovat saaneet soturilaumansa yllättävän kovaan iskuun ja nyt jos koskaan sitä kannataa käydä paikan päällä Isku Areenassa ihailemassa. Näin viihdyttävää Pelikaania ei ole Lahdessa nähty sitten kauden 2011-12. Ja me kaikkihan muistamme mihin se päätyi.

 Pete Salomaa

Lahti ei välitä omistajan ohjauksesta eikä valvo konserniyhtiöitään?

 

Lahden kaupunkikonserniin kuuluu noin 60 yritystä, yhtiötä, kuntayhtiötä ja säätiötä. Töissä näissä suojatyöpaikoissa on yli 10000 ”iskurityöläistä”, jotka tuottavat monesti mutu- tietoja ja täysin toisarvoista tietokantaa, eivätkä kuuluisi Lahden kaupungin ydinosaamiseen. Poikkeuksen toki tekevät Lahti Energia Oy ja Lahti Aqua Oy, jotka huolehtivat Lahden infrastruktuurista ja sen ylläpidosta.

Tärkeitä ovat toki palvelutuotannosta huolehtivat Koulutuskeskus Salpaus ja muut koulutusyksiköt sekä tietysti terveydenhoitoon erikoistuneet yksiköt ja toimipisteet.Mutta täysin hyödyttömiä ovat sellaiset yhtiöt ,kuten Lahti Region Oy, joka palvelee muka Laden seudun matkailua? Internetissä hoidetaan jo suoraan tällä hetkellä 93, 4 % kaikista matkailuun ja huoneenvaraukseen liittyvistä asioista. On tyhmää maksaa liikaa ja turhasta.

Toinen vastaava on KOKO Lahti Oy, johon kuuluu Sibeliustalo, Messut ja Lahti Events Oy. Ne on perustettu yksinomaan eräänlaisiksi roskapankeiksi, joihin voidaan upottaa ”tappiollinen toiminta” laillisesti ja kivuttomasti. Lahden suurena ideana oli tehdä kaikista omistuksistaan osakeyhtiöitä, joiden taseet pysyvät piilossa uteliailta osakelainsäädännön avulla ja toiseksi, hädän hetkellä ne voidaan lakkauttaa ja ajaa alas eli tehdä
hallittu konkurssi, kuten tehtiin laittomasti viime vuonna.

Kuitenkin näitä bulvaaniyhtiöiden ja konserniyhtiöiden toimintaa pitäisi ohjata selkeät konserniohjeet. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaupunginhallituksen tilajaostolla on vastuu konserninohjauksesta!  Miksi sitä ei ole käytetty? Laki sanoo yksiselitteisesti, että Lahden kaupunginhallituksen tilajaostolla on vastuu tila-asioista sekä konsernitasolla että kunnan omien kiinteistöjen tasolla!

Tämä viherpiipertäjä Aleksi Mäntylän johtama jaosto ei ole laittanut tikkua ristiin huolehtiakseen millään tavalla rakennuttamisvastuista Lahdessa, vaan on antanut Tilakeskuksen virkamiesten häärätä aivan miten nämä haluavat esimerkiksi homekoulujen ja kaiken muunkin korjausrakentamisen osalta! Ja tästä syystä Lahdelle on aiheutunut vuosien varrella yli 15 miljoonan euron kustannukset!

Mielestäni tilajaoston vastuita kannattaa myös kysellä tutkimuspyynnöllä, ellei asiaan tule mitään korjausta. Antaa mennä vaan, politiikan on Lahdessakin muututtava. Elleivät sitä osaa tehdä Lahden kaupungin valtuuston ”lullukka porukka”, se täytyy hoitaa valitusmenettelyillä ja rikosilmoituksilla yksityisten toimijoiden kautta.

Olen huomannut, että vuosien kirjoittelu näistä asioista ei tunnu auttavan. Kuka suojelee ketä ja miksi väärinkäytöksiin ei puututa? Seuraavaksi tulen osoittamaan valitukseni Lahden kaupungin valvontaelimille ja heidän toimimattomuuteensa asioissa, joista he ovat tienneet, mutta eivät ole ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin? Eihän kukaan toimi näin yksityisellä sektorillakaan!

Juhani Melanen

Kaikki kääntyy hyväksi

 

Onko sinulla kokemusta siitä, millaista on katsoa jotakin henkeäsalpaavan kaunista maisemaa ensimmäisen kerran? Miltä tuntuu kaikki se kauneus, joka silmien eteen avautuu? Sellaisessa hetkessä voi samaan aikaan naurattaa ja itkettää. Sellaisessa hetkessä on läsnä jotakin minua suurempaa, kuin pyhän kosketus.

Ehkä jotakin samaa koki se sokeana syntynyt mies, jonka Jeesus paransi. Siihen saakka mies oli elänyt pimeydessä, toisten hyljeksimänä ja muiden avusta riippuvaisena. Silmien aukeamisen jälkeen koko maailma tuntui erilaiselta. Elämään tuli valoa ja värejä. Mikään ei ollut enää niin kuin ennen.

Oli vain tämä hetki, jossa kaikki muuttui. Paluuta entiseen elämään ei enää ollut. Ja muutoksesta alkoi kasvaa jotakin uutta. Mies sai myös omin silmin nähdä Ihmisen Pojan, sen, josta jo vanhat kirjoitukset ennustivat. Siinäkin oli läsnä jotakin suurempaa, kuin pyhän kosketus.

Pyhän kosketuksen voi kokea monissa asioissa: luonnon kauneudessa, lähellä olevissa ihmisissä, rukouksessa, ehtoollisessa. Ja kaikki se on Jumalan lahjaa. Hänen lahjaansa on myös usko, jota monesti kutsutaan luottamukseksi. Usko on luottamusta siihen, että mihin ikinä meitä johdetaan, siellä Hän on kanssamme. Ja luottamuksessa saamme uskoa todeksi sen, minkä kauan elänyt rukoilija Julia Norwichlainen puhuttelevasti on sanoittanut:

”Kaikki kääntyy hyväksi ja kaikki kääntyy hyväksi ja aivan kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.”


    Pauliina Hatakka

 

FC Lahti hyytymässä, Pelicans porskuttaa

Kotoisessa Veikkausliigassa ollaan päästy kauden ratkaisuvaiheisiin. HJK on mestaruutensa jo varmistanut, mutta muut mitalisijat ovat vielä ratkaisematta. FC Lahti on pelannut hienon kauden, mutta aivan kalkkiviivoilla joukkue on pahasti kangistumassa ja jäämässä jo käsien ulottuvilla olleiden mitalien ulkopuolelle. Pitkän häviöttömien otteluiden putken jatkoksi ote on kirvonnut liki totaalisesti, eikä pisteitä ole tullut plakkariin tarvittavaa määrää. Niinpä kahdelle viimeiselle kierrokselle Lahti lähtee mitalitaistossa neljän pisteen takamatkalta hopea- ja pronssitilaan.

Voittamalla molemmat jäljellä olevat ottelunsa Lahti voi vielä hyvällä onnella saavuttaa mitalin, mutta omissa käsissä ei mitali enää ole. Nyt on saatava apua muilta joukkueilta. Lisäksi Maarianhamina ja SJK kyttäävät vielä aivan tappituntumassa Lahteen, joten mitä vain voi vielä tapahtua. Pahimmillaan Lahti voi hyytyä jopa sijalle kuusi, joka olisi kyllä suuri pettymys, kun mitalinsyrjässä on roikuttu melkein koko kausi. Lahden päätavoite onkin varmistaa vähintään neljäs sija, jotta ensi kesänä päästäisiin maistelemaan Euroopan kenttiä.

Lahti koki pahan takaiskun, kun kenties koko liigan paras maalivahti Vasjutin loukkaantui. Varamaalivahtien Mujunen ja Pakkanen syyksi ei häviöitä voi pelkästään laittaa, mutta tiukoissa peleissä ei yksinkertaisesti ole varaa yhteenkään lipsahdukseen. Samaan syssyyn myös maalinteko on tarponut tervassa, kun Simonovskin, Anierin ja Stenion ruuti on ollut pahimpaan mahdolliseen aikaan märkää. Toivotaan, että Lahti hoitaa loput kaksi otteluaan mallikkaasti ja nappaa ne kuusi tarjolla olevaa pistettä. Katsotaan sitten 28. lokakuuta HIFK-matsin jälkeen mihin sijaan ne pisteet loppujen lopuksi riittävät. Realistina uskon neljänteen sijaan, pronssi vaatii jo niin paljon Ilveksen tai KuPSin töpeksimistä, että lottovoittokin taitaa olla todennäköisempi. Kaikki paikalle viimeiseen kotiotteluun 28.10. jolloin vastaan asettuu HIFK. Nyt jos koskaan Kuhnurit tarvitsevat yleisön apua.

Myönnän mielelläni, että olin väärässä. Parin ensimmäisen kierroksen jälkeen olin varma, ettei tällä kaudella nähdä Lahdessa playoff-kiekkoa. Uusi pelitapa ei ollut hanskassa ja vastustaja sai toistuvia läpiajoja ja ylivoimahyökkäyksiä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että uusi, aktiivisempi pelityyli onkin loksahtanut kohdilleen ja pelistä toiseen Pelicans on se hallitsevampi osapuoli otteluissa. Hyvinä esimerkkeinä käyvät vaikkapa vierasottelu Porissa tai tämän viikkoinen Jukurit-ottelu, joissa peli näytti aika ajoin siltä, että kentällä oli isät vastaan pojat-asetelma. Niin ylivertainen turkoosilauma yksinkertaisesti oli. Karvauspeli on todella rohkeaa ja se myös tuottaa tuloksia kiekonriistojen muodossa. Maalin taakse ei jäädä odottelemaan, vaan peli käännetään todella nopeasti hyökkäyssuuntaan. Paremmalla viimeistelyllä Pelicans olisi iskenyt taululle paljon rumemmat luvut monessa ottelussa.

Pelicansin hyökkäyksen kärjeksi hankittu Rendulic myytiin yllättäen KHL:ään. Se siitä sitten ajattelin. Kuka nyt tekee maalit? Vastaus saatiinkin heti tiistaina kun paluumuuttaja Jesse Saarinen iski tehot 2+2. Uskon, ettei Saarinen kuitenkaan ole Rendulicin paikkaaja, vaan Pelicans aikoo hankkia vielä markkinoilta pelaajan tai kaksikin. Yhtään en ihmettelisi, jos KHL:stä kenkää saanut Jesse Mankinen pukisi Pelicansin paidan päälle jo ensi viikolla. Mankinen sai nimittäin väistyä juuri Rendulicin tieltä Vitjazin joukkueessa.

Ja sitten vielä tapaus Libor Sulak. Miestä odotettiin Lahteen kuin kuuta nousevaa, eikä turhaan, sillä tiistaina Sulak näytti, että kaikki kehut ja ennakkopuheet ovat pilkulleen totta. Jäätävä esitys, ottaen huomioon, että joukkue, liiga ja pelityyli ovat vielä miehelle uusia. Kunhan Sulak kotiutuu kunnolla, voidaan häneltä hyvällä syyllä odottaa maagisia otteita. Ja ensi kaudeksi sitten NHL-jäille dominoimaan.

Pelicansin maalivahtitilannekin näyttää erinomaiselta, sillä niin Juvonen kuin Voutilainenkin ovat torjuneet hyvällä tasolla. Ainoa pieni huoleni Pelicansin suhteen on se, että loukkaantumisia on tullut viime aikoina liikaa. Tällä hetkellä telakalla ovat Tyrväinen, Björninen ja Aleksi Mustonen. Kaikki joukkueen kärkiäijiä, joita tarvittaisiin kaukalossa. Toisaalta ns. täytemiehet ovat täyttäneet paikkansa yli odotusten ja koko joukkue selkeästi puhaltaa yhteen hiileen. Matikainen ja Nurminen ovat saaneet soturilaumansa yllättävän kovaan iskuun ja nyt jos koskaan sitä kannataa käydä paikan päällä Isku Areenassa ihailemassa. Näin viihdyttävää Pelikaania ei ole Lahdessa nähty sitten kauden 2011-12. Ja me kaikkihan muistamme mihin se päätyi.


 Pete Salomaa

Elämä ja kuolema

 

Keskiviikkoaamuna sain tekstiviestin perustuslakivaliokunnan kokoukseen eduskuntaan. Viestin, jonka tiesin joskus tulevan, mutta jota en koskaan olisi halunnut saada. Isoäitini Rauha oli kuollut. Vielä tuntia aiemmin hän oli puhunut siskoni Jonnan kanssa puhelimessa, kuten jokaisena aamu. Rauha asui kodissaan Lahden keskustassa. Kiitos Erkki-enoni ja siskoni sekä muiden läheisten hän sai elää loppuun saakka omassa asunnossaan. Rauha oli minulle enemmän kuin isoäiti. Hänen 94 vuotta kestänyt elämänkokemuksensa 1930-luvun Viipurista, Karjalan Kannakselta 100- vuotiaaseen Suomeen ja Lahteen ei mahdu tähän kirjoitukseen.

Rauha Skyttä syntyi Viipurin Muolaan Leipäsuolla 1923. Isä Emil Skyttä oli asemamies, äiti Ida toimi puhelinkeskuksen hoitajana perheen kodissa. Kaunis koti pihoineen ja puutarhoineen piti jättää, kun talvisota syttyi. Evakkoon lähdettiin itsenäisyyspäivänä 6.12.1939. Rauhan tehtävänä oli muun muassa 15-vuotiaana lopettaa eläimet ennen kuin matka Loimaalle alkoi. Sodan aikana Rauha toimi Lottana ja osallistui jatkosodan aikana erittäin vaativiin huolto-operaatioihin rintamalla, maalla ja merellä.

Rauha avioitui ruotsinkieliseltä Karjaalta kotoisin olleen Aarre Santeron kanssa ja äitini syntyi vuonna 1947. Aarren ensimmäinen virkamiesposti alkoi nuorena juristina Lieksan kauppalan johtajana. Perhe muutti työn perässä Pohjois-Karjalaan ja sieltä Lahteen 1960-luvun alussa, kun isoisäni aloitti Lahdessa apulaiskaupunginjohtajana. Rauha oli Lahdessa aktiivinen vapaaehtoistyössä ja kulttuurin parissa. Runoja hän kirjoitti itse ja osasi niitä laajasti lausua. Osan värssyistä opin itsekin ulkoa. Suosikkini oli seuraava ja se on edelleen ajankohtainen, vaikka kuvaakin Runebergin sanoin nuoren Vilhelm von Schwerinin panosta Suomen sodassa. Rauha puhutteli tällä tekstillä omia poikiani usein, koska oli huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja tulevaisuudesta – niin meidän perheen kuin muidenkin.

Ei ollut hän kuuttatoistakaan,
nuor’ urho tää,
mut ikää siinäkin, työ jalo vaan jos on elämää.

Siskoni Jonnan kanssa olemme kirjanneet paljon ylös sitä elävää kieltä, jota Rauha puhui. Kielen taito oli hänelle tärkeää. Siis suomen kielen, vaikka Viipuri oli eurooppalaisittain monikielisempi kuin Helsinki nyt. Esikoispoikani Emil (2002) nimettiin Rauhan isän mukaan. Rauha kuvasi minua usein Muolaan mieheksi tarkoittaen sitä huumoria ja kielenkäyttöä mitä hänen isänsä ja karjalaiset osasivat. Vaikeitakin asioita viestitimme huumorin kautta. Karjalan murteella höystetyllä huumorilla ja oikealla asenteella selviää Rauhan mukaan kaikesta – aivan kaikesta.

Rauha sai elää poikkeuksellisen ja pitkän elämän kotonaan muutamia sairaalajaksoja lukuun ottamatta. Kuolemaa emme osanneet vielä aavistaa, koska kunto oli vielä suhteellisen hyvä. Lähdön hetkenäkin hänellä oli oma poikansa eli Erkki vieressä. Hautajaisista hän toivoi mahdollisimman pienimuotoisia, mutta Rauhan kielellä se tarkoittaa mahdollisimman hyvää ruokaa ja monipuolista ohjelmaa.

Kiitos kaikesta Rauha. Tarinoita Karjalan Kannakselta, Viipurista, Lottana toimimisesta, Ojakkalasta, Lieksasta ja Lahdesta minulla, Jonnalla ja Erkillä sekä lapsillammekin – ja toivottavasti vielä heidän lapsillaan – riittää ja ne elävät sekä värittyvät vielä Muolaan tyyliin moneen kertaan.

Ville Skinnari

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

 

Mukavinta tässä toimittajan työssä on palaute; siis myönteinen! Tuntuu mukavalta, kun tutut kehuvat juttujani ja sanovat, että hyvin kirjoitit tai soittavat ja kertovat epäkohdista, virkamiesten laiminlyönneistä ja rakenteellisesta korruptioista. Ikävintä taas on se, että Lahden kaupungin johto ei tee mitään kirjoittamieni asioiden korjaamiseksi, vaikka pystyisin esittämään laiminlyönneistä selkeää faktaa ja osoittamaan, että lahtelaiset veronmaksajat ovat kärsineet miljoonien menetyksiä rakennuskohteiden valvonnan laiminlyöntien takia.

Uskomattominta on se, että tämän toiminnan annetaan jatkua vuodesta toiseen siksi, että kukaan ei ota asioista selvää. Selvistä vastuuasioista vaietaan niin visusti ja totaalisesti vain siksi, ettei myönnetä sitä, että kaikki johtuu yksinkertaisesti rakennusvalvonnan kompetenssin puutteesta, johdon salaamishalusta ja Lahden kaupungin johdon halusta kitkeä tai mitenkään puuttua tähän rikolliseen toimintaan. Kun joku yrittää siihen puuttua, häntä uhkaillaan ja hänet vaiennetaan aidon mafian tyyliin omertan lailla.

Kaksi vuotta olen kirjoittanut tästä kaikkiin Lahdessa oleviin sanomalehtiin ja tuskaillut asiantilaa, mutta mikään ei ole muuttunut tai mitään ei ole tapahtunut, vaikka Lahden tarkastuslautakuntakin on yrittänyt omalta osaltaan puuttua valvonnan ongelmiin. Mitkään huomautukset tai oikeuskanslerin huomautukset eivät vaikuta tilakeskuksen luupäihin millään tavalla. He noudattavat sitä hyvää tsaarin aikaista ohjetta, että ellei virkamies tee mitään, hän ei tee virkavirhettäkään! Kyllä kansa maksaa!

Epäilen suuresti, että Lahden tilakeskuksen johtaja vastaavine päällikköineen ovat pätemättömyydellään aiheuttaneet Lahden kaupungille miljoonien vahingot siksi, etteivät ole huolehtineet tilaajan rakennuttamisvastuusta, vaan ovat hyväksyneet sellaisia laskuja töistä, joita ei ole tehty asianmukaisesti tai on valvottu huonosti tai ollenkaan. Päättäjille tiedoksi Suomen laki ei kiellä epäilemistä! Toiseksi ” melastelua” on pakina!

Erityisen pettynyt olen Lahden kaupunginvaltuutettujen ymmärrykseen ja kiinnostukseen näitä yhteisistä rahoista, joita vuosien ajan on kylvetty huitsin Nevadaan ja aiheutettu veronmaksajille sellaisia kustannuksia, joilta olisi voitu välttyä asianmukaisella rakennusvalvonnalla ja sisäisillä tarkastuksilla.

Kaikkein hurjinta asiassa on se, että mitä enemmän näitä Tilakeskuksen asioita rakennuttamisvastuista pöyhii, sitä enemmän se alkaa haista! Tutkivalla journalismilla ei Lahdessa ole ollut jalansijaa, koska Lahdessa vaikeneminen on ollut tabu ja tietoja on piilotettu niin taitavasti, että lasten flunssasta ja leikkikenttien tarpeellisuuksista kirjoittavista lahtelaisista rivitoimittajista ei yksinkertaisesti ole löytämään ja käsittelemään näitä asioita. Toisaalta myös monesti toimituksen johto ei uskalla tarkistettujakaan tietoja julkaista!

Pakko yrittää nyt kuitenkin poliisille tehdyn tutkintapyynnön avulla yrittää selvitellä, miksi kustannukset ovat karanneet ja homekouluja on rakennettu Lahdessa ilman suunnitelmia ” mutu”-tuntumalla! Vapaa tiedonvälitys on demokratian paras kulmakivi!

Juhani Melanen

 

Hyvää elämää etsimässä

 

Tässä taannoin mietimme Launeen seurakunnan nuorten kanssa hyvän elämän ohjeita. Ohjeita siihen, miten elämää kannattaa elää, tulee monesta suunnasta. Myös nuoret miettivät elämänohjeita, joita kokosimme yhteen ja jaoimme toisillemme. Niitä olivat muun muassa: älä ressaa turhista, anna anteeksi ja armahda, ole oma itsesi ja anna muidenkin olla sekä rakasta! Mahtavia ohjeita vai mitä?

Raamatussa on myös paljon ohjeita hyvään elämään. 10 käskyä ohjaavat meitä suhteessa Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Jeesus tiivisti lain rakkauden kaksoiskäskyyn: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi.

Ajattelen, että Raamattu ei kuitenkaan ole pelkästään hyvän elämän ohjekirja, vaan sen sanojen kautta Jumala kutsuu ihmistä yhteyteensä. Jumala ei kutsu meitä ensisijaisesti hyvään elämään, vaan pelastukseen, elämään armahdettuina. Hyvä elämä on jokaiselle meistä ehkä hiukan eri asioita. Yhteistä sille voisi olla, että on terveyttä, läheisiä ympärillä ja katto pään päällä. Kaikki se on kuitenkin itsestä riippumatonta, Jumalalta lahjaksi saatua. Elämä on hyvää, kun sen elää Jumalan kanssa. Niin kuin virressä 517 lauletaan: ”Onneni on olla Herraa lähellä.”


Maija-Reetta Katajisto
Launeen srk

 

KOLUMNIT -arkisto

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011