Kun koronaviruspandemia aikanaan voitetaan niin Suomessa kuin muuallakin, on aivan varmaa, että Suomen eläkeyhtiöt tulevat esittämään eläkkeiden laskemista vähentyneiden tuottojen takia. Siksi 1,3 miljoonan suomalaisen on syytä tietää seuraavat faktat eläkeyhtiöiden epärehellisyydestä. Suomessa tuntuu olevan yksi sektori, joka voi rikkoa yksipuolisesti Suomen lakeja ja olla piitaamatta niin Finanssivalvonnan ohjeista kuin Eduskunnan oikeusasiamiehen neuvoista; nimittäin työeläkeyhtiöt. Meno näissä yhtiöissä muistuttaa järjestäytynyttä syndikalismia pelotteluineen ja lain kiertämisineen.

Suomen eläkeyhtiöiden varallisuus on huikeat 220 miljardia euroa (yksi miljardi on 1000 miljoonaa!). Kaikki työeläkeyhtiöt ovat käyttäneet asiakkaidensa ja poliitikkojensa voitelemiseen yli 380 miljoonaa työhyvinvointivaroja, jotka FIVAN mukaan ovat ylittäneet selvästi ”laadultaan ja laajuudeltaan” työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan sääntelyn rajat. Ilmarinen tunnusti yli kymmenien miljoonien virheensä kuin omenavarkauden. ” Voi olla, että meillä on jossain vaiheessa on ollut erilaisia tulkintoja niistä (työhyvinvointitoiminnan rajoista)”, kuittasi Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen Ilmarisen 2019 tulosjulkistuksen yhteydessä.

On täysin käsittämätöntä, että toiminta jatkuu samalla tavalla kaikissa suurimmissa työeläkeyhtiöissä, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Taistelua asiakkaista käydään kuin talvisotaa. Varma palauttaa asiakashyvityksenä työnantajille tänä vuonna 171 miljoonaa. Finanssivalvonta valmisteli lainsäädäntöaloitetta ja muutosta sosiaali- ja terveysministeriölle syksyn 2019 aikana, mutta suomalaiset poliitikot ovat haluttomia tarttumaan asiaan ja haluaisivat tilanteen säilyvän status quona, sillä Finnssivalvonnalla ei ole määräyksenantovaltuutta eikä toimintaa ole säädetty missään laissa. Yksinkertaisesti Finanssivalvonnalla ei ole oikeutta määrätä eläkeyhtiöille mitään hallinnollisia seuraamuksia selvistä sopimusrikkomuksista.

Tämän eläkeyhtiöt tietävät ja käyttävät lainsäädännön puuteita häikäilemättömästi hyväkseen. Suuret eläkeyhtiöt torpedoivat kaikki keskustelut oikeudenmukaisista eläkejärjestelyistä ja puolueettomasta, asiallisesta ja tosiasioihin perustuvasta analyysistä, koska vastassa on syvälle yhteiskunnalliseen vallankäyttön ytimeen ulottuva yksipuolinen ammattijärjestöjen ja poliitikkojen siunaama ”korruptoitunut” käytäntö. Palkkaindeksi on ammuttu alas ja sen kustannuksia kauhistellaan kuin koronavirusta. Eläkeläisaktivistit Kimmo Kiljunen ja Raimo Ilaskivi on leimattu ahneiksi kylähulluksi, mutta samaan hengenvetoon hyväksytään 1,8 miljardin sijoituskustannusten valuminen ulkopuolisille amerikkalaisille sijoitusyhtiöille. Toronton yliopiston professori Keith Aubachtheer piti tätä suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden uskomattomana osaamattomuutena ja hölmöytenä.

Työeläkeyhtiöt ovat tahallisesti jättäneet palauttamatta liikaa perittyjä työkyvyttömyysmaksuja noin 1-2 miljardia. Miten Suomen lainsäädäntö voi sallia tämän? Asiaa on pitkitetty jo vuosia. Kaikkein naurettavinta on eläkeyhtiöiden pelottelu, että nuorille ei enää voida maksaa eläkkeitä vuonna 2060, koska varat ovat huvenneet nykyisten eläkeläisten kuluihin. Matemaatikko ystäväni nauroi ja huomautti lakonisesti, ”Suuret ikäluokat eli 1,5 miljoonaa ovat silloin haudassa ja eläkeyhtiöiden varallisuus ei ole uhattuna millään muotoa.”
Miten ihan oikeasti on ymmärrettävä ETK:n eli Eläketurva Keskuksen Jaakko Kianderin lausunto 24.2. Kauppalehdessä. ”Riskitön sijoittaminen on varmin tie viedä eläkeyhtiöt vararikkoon.” Nykyisistä kolmen prosentin tuottovaatimuksista voidaan helposti luopua. Tällöin rahastoitujen eläkkeiden tuottovaatimukset voisivat vaihdella, jolloin se ei olisi kiinteään korkoon ankkuroitu, vaan perustuisi aitoon sijoituksista saatuun tuottoon. Olisi todella viimein puolueettoman eläketutkimuksen aika!

Juhani Melanen
Eläkeläisaktivisti

Pelottaako sinua tuleva? Tai vaikka ei varsinaisesti pelota, niin ehkä kuitenkin huolestuttaa? Jos pelottaa, niin ei ihme. Maailma tuntuu menneen täysin sekaisin ja uutisista on vaikea löytää mitään sellaista tietoa, joka helpottaisi huolta.

On totta, että tänään on kummallinen päivä. Koululaiset on määrätty kotiopetukseen, yli 70-vuotiaat kotikaranteeniin ja monia muita rajoituksia on otettu käyttöön. Uutisissa on kerrottu niin monista rajoituksista ja tapahtumien tai asioiden peruutuksista, ettei ihmismieli meinaa pysyä perässä. Onneksi ihminen on myös sopeutuvainen ja kaiken aikaa keksitään uusia luovia ratkaisuja, miten selvitä elämästä tässä uudenlaisessa tilanteessa.

Sunnuntaina vietetään Marian päivää ja ajattelen, että Maria on hyvä esimerkki siitä, miten epävarmuuden ja huolten keskellä voi selvitä. Elämä jatkuu, tuoden myöhemmin jälleen uusia asioita. Huolilla ja peloillakin on alku ja jossain vaiheessa myös loppu.

Mariasta voi ottaa myös toisen esimerkin, joka sopii kaikille, joita Korona-viruksen leviäminen tai viruksen aiheuttama eritäytyminen huolestuttaa ja ahdistaa. Maria ei jäänyt yksin huoltensa kanssa, vaan kerrotaan, miten hän lähti tapaamaan sukulaistaan Elisabethiä. Vertaistukea parhaimmillaan, koska myös Elisabeth oli raskaana.

Tällä hetkellä ei pidä kenenkään lähteä tapaamaan ketään, mutta yhteydessä kannattaa ja pitää olla muilla keinoin. Muistetaan kaikkia niitä ihmisiä, kenen tiedetään asuvan yksin, erityisesti vanhuksia. Jos huolestuttaa tai ei ole ketään kenelle soittaa, me seurakunnan työntekijät olemme sinua varten. Numerossa 050 464 6068, seurakunnan työntekijät ovat valmiita kuuntelemaan huoliasi päivittäin. Numeroon vastataan klo 9-21 välillä.

Muistetaan rukoilla, olla puheyhteydessä muihin ihmisiin ja huolehtia käsien huolellisesta pesemisestä.

Voimia ja siunausta epätavallisen tilanteen keskelle!

Hanna Suominen
Kappalainen Launeen srk

Kuluva viikko on ollut hyvin poikkeuksellinen. Niin poikkeuksellinen, että viikkoa voi täysin perustellusti kutsua historialliseksi. Tämä jää varmasti kaikkien meidän mieleen.

Koko viime viikonloppu paiskittiin kovasti töitä. Sama tahti on jatkunut koko viikon ja täysin syystä. Maanantaina hallitus päätti merkittävistä toimenpiteistä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien suomalaisten arkeen. Totesimme yhdessä presidentin kanssa poikkeusolot koronaviruksen takia.

Tiistaina hallitus käsitteli valmiuslain käyttöönottoasetuksen. Hallitus toimii ja haluaa varmistaa, että Suomi toimii. Keskiviikkoiltana eduskunta sitten päätti yksimielisesti ottaa käyttöön valmiuslaissa säädettyjä toimivaltuuksia viranomaisille, jotta koronaviruksen leviämistä voidaan tehokkaammin torjua. Torstaina eduskunta käsittelee vielä soveltamisasetuksia. Ne kuvaavat sitä, millä tavalla valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia käytetään.

Jokaisen toimenpiteen tärkein syy on ihmisten terveys ja turvallisuus. Ihmisten terveys menee nyt kaiken muun edelle. Erityisesti suojataan ikäihmisiä — vanhempiamme ja isovanhempiamme — ja erityisryhmiä. Siksi olemme päättäneet rajoittaa julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön. Keskiviikosta alkaen lähiopetus oppilaitoksissa kouluista korkeakouluihin keskeytettiin. Suositus on, että tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla vältetään. Suomi aloittaa valmistelun rajojen sulkemiseksi pikaisella aikataululla. Suomen kansalaisille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen.

Tässä tilanteessa hallitus, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, totesi, että normaaliolojen lainsäädäntö ei riitä väestön suojaamiseksi. Tällainen päätös tehdään vain silloin, kun perusteet ovat erittäin vahvat. Tässä tilanteessa perusteet ovat sitäkin vahvemmat, sillä kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta.

Päämäärämme on tartuntatautilain, muun lainsäädännön ja näiden valmiuslain kohtien käyttöönoton keinoin pyrkiä tasaamaan koronaviruksen aiheuttamaa tautihuippua, jotta terveydenhuollon kantokyky kestää epidemian aiheuttaman kuormituksen. Monissa maissa terveydenhuollon kapasiteetti on ollut kriittisesti kuormittunut, mutta tämä on Suomessa mahdollista välttää oikea-aikaisilla ja oikeassa suhteessa tehdyillä rajoittamistoimenpiteillä.

Meidän päätehtävämme on nyt suojata erityisesti taudin vakaville oireille alttiit riskiryhmät. Riskiryhmiin kuuluvat ennen kaikkea yli 70-vuotiaat ja 60-70-vuotiaat ihmiset, joilla on perussairauksia. Olemme halunneet painottaa sitä, kuinka tärkeää on noudattaa ohjeistuksia, jotta rajauksessa ja pysäyttämisessä onnistutaan. Käsienpesun ja kontaktien rajoittamisen tärkeyttä oman ja muiden ihmisten terveyden kannalta ei voi liikaa korostaa.

Lisäksi hallitus haluaa suojella yrityksiä ja suomalaisia työpaikkoja. Tällä hetkellä tulee paljon kysymyksiä ihmisiltä ja yrityksiltä. Tilanne huolestuttaa, mikä on täysin inhimillistä. Hallitus toimii jatkuvasti sen puolesta, että ihmiset ja yritykset saavat vastaukset kysymyksiinsä sekä tukea vaikeassa tilanteessa. Valtioneuvoston sivuilta saa ajantasaista tietoa tilanteesta.

Nämä toimenpiteet tehdään ihmisten suojelemiseksi ja yhteisen etumme vuoksi. Me suomalaiset selviämme tästäkin tilanteesta yhdessä.

Ville Skinnari

Ihmisen elämä on toisinaan kovin turvatonta. Maailma näyttää pelottavalta paikalta, ainakin jos seuraa lehtien otsikoita ja uutisia. Epidemiat leviävät, luonnonkatastrofit tekevät tuhojaan. Ihmisten ahneus ja itsekkyys tekevät elämästä maapallolla epävarmaa. Ikäviä asioita tapahtuu omassa kaupungissamme, ehkä omassa kodissammekin.

Toisen maailman sodan aikaan eräs saksalainen pappi nimeltään Dietrich Bonhoeffer eli maailmassa, jossa pahan valta tuntui vain kasvavan kasvamistaan. Bonhoeffer yritti vastustaa pahaa, mutta joutui keskitysleirille ja lopulta natsit murhasivat hänet yhdessä miljoonien muiden kanssa.

Bonhoeffer ei kaiken pahuuden keskellekään suostunut luopumaan toivosta. Me kristityt saamme uskoa, että Jeesus on todella voittanut pahan. Bonhoeffer kirjoitti perheelleen ja kihlatulleen kirjeen jouluna 1944, vain muutama kuukausi ennen kuin hänet murhattiin. Tuo kirje on kirjoitettu kauhun keskeltä, mutta se sisältää mitä suurimman toivon. Myöhemmin tuosta kirjeestä tehtiin virsi 600, joka on monelle rohkaisun, valon ja toivon rukous.

“Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.

Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
Häneltä saamme huomispäivänkin.”

Maija-Reetta Katajisto

Torstaina heräsin Helsingissä aikaisin aamuun. SDP:n puoluehallitus kokoontuu Hakaniemessä perinteisesti jo klo 7.00 aamulla ja siksi herätyskello soi aikaisin. Aamun ensimmäiset uutiset kertoivat Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ilmoituksesta. Matkustuskielto Euroopasta USA:han tulee voimaan perjantaina 13.3. keskiyöllä.

Hakaniemestä lähdin kommentoimaan asiaa YLE:n aamutelevisioon. Vaikka presidentti Trump itse puheessaan puhui laajemmin Euroopasta, mainitsi hän erikseen, että Iso-Britannia ei tule olemaan rajoituksen piirissä. Yhdysvallat tarkensi, että rajoitus tulee koskemaan Schengen – aluetta ja siellä viimeisen 14 vuorokauden sisällä matkustaneita. Tällä hetkellä on vaikea sanoa mitä rajoitus tulee käytännössä tarkoittamaan, sillä poikkeuslista on varsin pitkä. Trump totesi, että rajoituksia tullaan tarkastelemaan tilanteen edetessä 48 tunnin kuluessa. Melkoinen epäselvyys aiheutui alussa siitä, että puheessaan presidentti Trump ilmoitti rajoituksen koskevan myös tavaraliikennettä ja kauppaa. Tämän hän sitten kuitenkin perui Twitterissä.  USA:n ulkoministeriö korosti meille Suomeen ulkoministeriöön, että päätöstä ei ole suunnattu Eurooppaan vastaan. Kyse on heidän mukaan puhtaasti viruksen käyttäytymisen ”faktuaalisesta analyysistä”. Tässä kohtaa voi tietysti aiheestakin ihmetellä, miksi Iso – Britannia ei sitten ole tässä mukana. Faktoilla sitä on mahdoton perustella.

Suomi ei ole saari. Talouteemme elää viennistä ja tuonnista. Maailmankaupan tilanteet vaikuttavat meihin suoraan negatiivisesti ja positiivisesti. Kaupallinen ulottuvuus on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on ihmisten terveys. Omassa ministerinroolissani korostuu ulkomaankaupan merkitys.

Tärkeintä on kuitenkin huolehtia kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta. Suomessa on erittäin osaavat ja asiantuntevat viranomaiset, jotka tekevät tärkeää työtä meillä myös paikallisesti.  Koronan vaikutukset ulottuvat yhteiskuntaan kaikilla tasoilla. Viranomaisten toimintakyvyn turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Suomi on kansainvälisesti vertailtuna hyvin valmistautunut erilaisiin kriisitilanteisiin. Silti pitää olla rehellinen, että vaikutukset taloudelle ja yritystoiminnalle voivat olla mittavia. pelkästään suurien tapahtumien peruminen on taloudellisesti iso isku eri organisaatioille.

Meillä alkoi torstaina klo 12 Valtioneuvoston istunto, jonka jälkeen tiedotimme asiasta. Hallitus suosittaa, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka. Hallitus suosittaa, että epidemia-alueilta palaavien tulee sopia töihin palaamisen ajankohdasta ja poissaolosta työnantajan kanssa. Matkustamista on syytä välttää. Lisäksi hallitus varautuu koronanviruksen leviämisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarviolla. Tartunnan saaneille turvataan laadukas ja tarpeenmukainen hoito.

Ville Skinnari

Digiyhteiskunta on teollistumisen neljäs vaihe ja kytkee palkkatyöläiset entistä kiinteämmin koneistoonsa. Digitalisoituneessa alustateollisuudessa monet vanhat työelämän pelisäännöt menettävät merkityksensä. Elämme tuotantojärjestelmässä, joka perustuu digitalisointiin ja verkostumiseen. Kaikkia alihankkijoita ja markkinoita yhdistävät reaaliaikaisten ketjujen muodostama tuotanto. Algoritmit, tekoäly, Big Data, pilvipalvelut ja robotiikka muodostavat digitalisaation keskeiset muodot ja ulottuvuudet. Saksalaiset kutsuvat tätä uutta vaihetta nimellä ”Teollisuus 4.0”.

Kysessä on uudeksi ”jumalaksi” noussut uusliberalismin, laajentuneiden finanssimarkkinoiden ja korkeammaksi järjeksi kohotetun teknologisen rationalismin hallitsema talousmalli. Älypuhelin ja työnohjauslaitteet sitovat palkkatyöläiset työnantajaan ympäri vuorokauden. Digikapitalismin yhteydessä puhutaan alustataloudesta. Siinä suuret maailmanlaajuiset yritykset, kuten Faceook ja Google ovat keskeisessä asemassa. Ne itse eivät tuota sinänsä mitään, vaan käyttävät internetin maailmanlaajuista verkkoa ja välittäjän asemaansa laajoissa eri maiden väestöä koskevissa tietovirroissa. Ne keräävät käyttäjistään valtavan määrän tietoja ja myyvät näitä tietoja eteenpäin jättimäisille nettikaupoille, kuten Amatzonille ja muille. Digikapitalismin suurimmat voittajat ovat taas kerran Jenkkilässä.

Kasvava osa palkkatyöläisiä on alistettu algoritmien orjiksi tekemään pakkotahtista työtä, joka perustuu pajolti työn ulkoistamiseen, ns. mikrotyöhön eli lyhyisiin työsuhteisiin, irrallisiin ja satunnaisiin työtehtäviin internetin välityksellä. Digitalouden suurimmat ryöstetyt ja riistetyt ovat useimmiten juuri nuoria työntekijöitä. Todellisuudessa juuri kukaan ei tiedä, paljonko tietoa meistä on kerätty Facebookissa, Googlessa, Instagramissa, Whatsupissa ja sadoissa puhelinoperaattoreiden ja kauppojen kanta-asiakasohjelmissa. Eräs puolituttu toimittaja pyysi ja kokosi kaikki hänestä kirjatut tiedot netistä paperimuotoon. Niinpä, siitä syntyi 102 sivua eli pieni kirja ja täysin faktaa oleva omakustanne.

Suomessa sähköinen asiointi on ajettu kaikkialle ja palveluita on digitalisoitu joka paikassa. Joka helvetin yhteiskunnan palvelupaikkaan vaaditaan digitaalinen nettiajanvaraus, jopa työtttömien ajanvaraukseen! Miljoonaa suomalaista uhkaa syrjäytyminen digitaalisesta yhteiskunnasta, koska heillä on usein vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää laajoja verkkopalveluita. Uudet kommunikaatiovalmiudet ovat jakautuneet kovin epätasaisesti. Menetetyillä luottotiedoilla ei saa puhelinliittymiä ja halvimmatkin läppärit maksavat 300 euroa. Perustoimeentuloilla ei tietotekniikkavempaimia juuri hankita ja monet ovatkin valitettavasti jääneet ja pudonneet digiyhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitsisimme laajaa digiopetusta etenkin iäkkäimmille, mutta myös syrjäytyneille. Tähän täytyy sivistysvaltiollamme olla rahaa!

Juhani Melanen

Tällä viikolla ulkomaanpolitiikan keskiössä ovat olleet Syyrian vaikea tilanne sekä Turkin ja Kreikan välisen rajan haasteet ja ratkaisujen tarve. Turkin ja Venäjän johto tapaavat Moskovassa tänään torstaina ja EU:n ulkoministerit Zagrebissa perjantaina. Kansainvälinen yhteisö on ollut voimaton ratkaisemaan Syyrian tilannetta. EU:lta odotetaan nyt ratkaisuja. Tarvitsemme eurooppalaisen ratkaisun maahanmuuttokysymykseen.

Koronaviruksen vaikutukset kansainväliseen talouteen ovat jo alkaneet näkyä ja tulevat näkymään myös lähitulevaisuudessa. Suomi on varautunut hyvin ja viranomaistoimintamme voidaan sanoa olevan maailmanluokkaa. Tästä huolimatta meidän pitää valmistautua erilaisiin skenaarioihin niin kansallisesti kuin myös paikallisesti Lahdessa.

Ilmoitin maanantaina Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa tavoittelevani jatkokautta SDP:n varapuheenjohtajana, mikä ratkeaa Tampereen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa. Olen toiminut puolueen johtotehtävissä vuodesta 2014, jolloin aloitin puoluehallituksen jäsenenä. Vuoden 2017 puoluekokouksessa minut valittiin puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi yhdessä Sanna Marinin ja vastikään edesmenneen Maarit Feldt-Rannan kanssa. Olemme muodostaneet hyvän joukkueen, jossa meillä kaikilla on ollut oma selkeä roolimme.

Politiikassa pätee sama periaate kuin urheilussa, koko joukkuetta ei pidä koskaan vaihtaa. Siksi tavoittelen nyt ensimmäisen varapuheenjohtajan paikkaa. Hyviä ehdokkaita tulee varmasti olemaan monta. SDP:n puheenjohtajaksi tullaan valitsemaan Sanna Marin ilman vastaehdokkaita. Pääministeripuolueena meidän tulee pystyä rakentamaan parempaa Suomen ja maailmaa, mutta samalla uudistaa myös oman puolueemme järjestökoneistoa. Siinä meillä on edelleen tekemistä. 

Kunnallisvaaleihin on aikaa enää noin vuosi. Lahdessa se tarkoittaa siirtymistä pormestarimalliin. Kirjoitin keskiviikon Uusi Lahti -lehteen tarpeesta selkeyttää Lahden kaupungin omistajastrategiaa. Kun toiminta katsoo valtuutetun silmin, näyttäytyy se ajoittain epäselvältä ja poukkoilevalta. Siksi tarvitaan strateginen näkemys ja valtuuston hyväksymä linjaus, jolla varmistetaan pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattaminen. Avainasemassa on osaaminen kaupungin sisällä, mikä vaatii laajaa näkemystä toimintaympäristöstä niin kotimassa kuin kansainvälisestikin. Samalla se on luotettavin, tehokkain ja edullisin tapa turvata kaupunkimme strategisen omistamisen intressejä esimerkiksi huoltovarmuudessa, sähkön, lämmön ja veden tuotannossa ja jakelussa sekä terveydenhoidossa ja turvallisuudessa.

Oman osaamisen avulla voimme myös synnyttää uutta liiketoimintaa, oppilaitosyhteistyötä ja työpaikkoja. En tarkoita, etteikö uusia avauksia ja yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa tulisi tehdä, vaan pikemminkin päinvastoin. Tähän tuomme ratkaisumalleja myös elinkeino- ja ulkoministeriön valmistelemassa viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmassa.

Ville Skinnari

Tuntuu uskomattomalta, että Lahden virkamiehet ovat lähteneet ehdottelemaan täysin naurettavia, kalliita ja toimimattomia ratkaisuja ”muka” uudistuksina. Koko keskustasuunnitelma on suoraan päin per..tä, mutta maksaisi yli 100 miljoonaa euroa eikä silti elävöittäisi meidän keskustaamme millään muotoa, saati tekisi siitä viihtyisämpää. Launeelle valmistuu kohta oikotie ja Lahti voidaan sivuttaa helposti, kuten nykyiset Lahden kaupunginsuunnittelijat todennäköisesti haluaisivat. Mutta pääkaupunkiseudulla tiedetään Etelä-Lahden voimakas kauppakeskittymä ja monet sen eritysliikkeet, joissa halutaan käydä mahdollisesti tankkaamassa ja ostoksilla. Juuri tätä liikennettä varten tarvitaan nelikaistainen Vesijärvenkatu, jotta vierailijat pääsevät sujuvasti kesäasunnoilleen.

Pormestarimallilla yritetään pönkittää täkäläisten puoluepamppujen elantoa ja siirtää demokratia pois lahtelaisilta. Kaikkea tätä vaivaa suora kompetenssin puute ja kyvyttömyys tajuta sitä realismia, jossa suurin osa lahtelaisista elää. Me olemme eläköityvä kaupunki, jossa kohta on jo 30 prosenttia odottamassa Golgatan pallon kutsua lopullisiin treeneihin. Lahden kaupunginhallitus yrittää kaikin keinoin estää sellaisia edustajiaan osallistumasta päätöksentekoon, joilla olisi todella rakentavia ehdotuksia ja järkevää sanottavaa kaupungin asioista. Jorma Ratiasta on tullut Lahdelle persona non grata, vaikka juuri hän on kyennyt puolustamaan kaikkien parhaiten lahtelaisten etuja, niin Lahti Energian kuin kaltoin kohdellun rehtori Akolankin. Nyt hänet yritetään kammeta täysin laittomasti ja törkeästi pois rehtori Akolan asiasta Lahden kapungin johdon toimesta, vaikka laki on hänen puolellaan täysin yksiselitteisesti. Mitä tämä kertoo kaupunginhallituksesta ja sen jäsenistä?

Greencityssä ollaan lahtelaisten veronmaksajien rahoja puhaltamassa säätiöittämällä rahoja ja luomalla toinen organisaatio, jolloin koko rahaliikenne saadaan kaupunkilaisilta piiloon. Ja tämä kaikki jo raskaan Lahden viherkaupunkiorganisaation päälle. Kisapuistoon pitäsi rakentaa tekojäärata ja saada se muutenkin kuntoon, mutta asia makaa edelleen, koska Lahden valtuutetut eivät osaa ratkaista yksinkertaista asiaa. Nauraako vai itkeä? Kas siinäpä pulma!

Jussi Melanen

Odottavan aika on pitkä, sanotaan. Näin on varsinkin silloin, kun odotukseen liittyy jännitystä tai huolta. Miten säilyttää levollisuus ja kärsivällisyys? Jeesus opettaa hellittämätöntä rukoilemista ja kärsivällistä odottamista. Aina asiat eivät tapahdu heti. Eivätkä aina niin kuin toivoisimme. Silti se ei merkitse, etteikö Jumala kuulisi rukouksia tai että hän olisi välinpitämätön hädällemme. Odottavia ja kaipaavia Jeesus rohkaisee kärsivällisyyteen ja toivoon.

Jeesus kertoo opetuksessaan esimerkkejä tällaisesta hellittämättömästä uskosta. Mutta Jeesus itse myös koettelee hänen luokseen tulevia anojia. Vaikkapa silloin kun kanaanilainen nainen kulki hänen ja opetuslasten perässä ja anoi, että Jeesus parantaisi hänen tyttärensä. Jeesus ei ensin reagoinut mitenkään naiseen, myöhemmin vielä esteli, mutta nainen silti sitkeästi pyytää. Lopulta Jeesus suostuu ja parantaa naisen tyttären. Jeesus ensin koetteli naista, mutta sitten ylistää hänen uskonsa suuruutta ja hellittämättömyyttä. Nainen ei luopunut toivosta eikä antanut periksi.

Uskon, että tämä tapaus on talletettu Raamattuun juuri meitä varten. Ettemme lannistuisi ja väsyisi odottamaan ja anomaan. Jeesus kuitenkin lupaa: ”Anokaa, niin teille annetaan.” ja ”Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.”

Heikki Pelkonen
Kirkkoherra, Laune