Olen surullisena seurannut tätä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen taaperteluja ja opettelua pelisäännöistä ja sovituista toimintatavoista noin vuoden päivät ja havainnut outoja asioita. Monet päijäthämäläiset päättäjät istuvat ns. kahdella pallilla eli ovat päättämässä asioita ensin omissa kunnanvaltuustoissaan ja sitten sen lisäksi vielä hyvinvointivaltion aluevaltuutettuina vaikuttamassa ja äänestettäessä mahdollisissa ristiriitatilanteissa täysin vastakkaisia ehdotuksista kunnan edun kanssa. Jääväys on toki mahdollista, mutta kuka valtuutettu toimii näin?
Näitä kannattaa tarkastella hivenen lähemmin, sillä veronmaksajat ovat varsin ”ulalla ”useimmista hyvinvointialueen päätöksistä, jotka lähemmässä tarkastelussa saattavat osoittautua lainvastaisiksi!
Ensimmäisenä kannatta tarkastella Nastolan sote-keskuksen 19.12. 202022 / 67 § Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2024-25 päätöksiä! Aluehallitus päätti 23.1.2023 aluevaltuustossa, että 19.12.2022 tehdyt päätökset lainmukaisessa järjestyksessä syntyneiksi. Tässä päätöksessä kokonaiskustannukset olivat 18, 135 miljoonaa euroa ja jakaantuivat vuosille 2023-2025. Kuitenkin nykyjohto ryhtyi mitätöimään aluevaltuuston 19.12.2022 päätöksiä Nastolan uuden sote-keskuksen osalta jo ennen kuin se päättä niiden toimeenpanosta (23.1.2023)?
Yle kertoi uutisessaan 9.1.2022, että Nastolan sote-keskuksen suunnitelmat ja kustannukset laitetaan uusiksi, vaikka aluevaltuusto oli juuri (19.12.2023 ) päättänyt aikataulusta ja hyvinvointialueen määrärahoista! On ilmiselvää, että hyvinvointialueen johto toimi lainvastaisesti estäessään aluevaltuuston päätösten toimeenpanon. Aluehallituksen tehtäviin kuuluu (43§) kuuluu vastata aluevaltuuston päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta. Lain 115§:ssä määritetään yksiselitteisesti, että hyvinvointialueen toiminnassa on noudatettava talousarviota.
Outoa ja mielestäni perustuslain vastaista toimintaa on se, että Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluita on ulkoistettu enemmän kuin laki sallii eli 75 prosentilla. Miksei puolueettomasti tutkita, mitä vahinkoa tämä on aiheuttanut hyvinvointialueen omalle palvelutuotannolle? Miten hyvinvointialue selviää palkkavajeesta ja miten kunnissa istuvat samat
poliitikot tulevat asiasta päättämään tästä asiasta aluevaltuutettuina? LähiTapiola on valittanut markkinatuomioistuimeen ja sen päätöstä odotellaan vielä.
Veronmaksajana on todella ollut mielenkiintoista seurata Lahden ja muiden kuntien päätöstä lopettaa työterveysyhtiö Wellamon toiminta ja myydä se yksityisille. Kauppahintana maalailtiin ja arvioitiin noin 10 miljoonaa euroa, mutta yhtään tarjousta ei tällä hinnalla tietenkään tullut. Sitten jollain tai joillain välähti, lopetetaan Wellamo kaikesta huolimatta ja järjestetään Terveystalolle, Mehiläiselle ja Pihlajalinnalle kilpailutus alueen työterveyspalveluista. Pihlajalinna voitti tämän kilpailun. Hyvinvointialue ei tee työterveyshankintaa kiinteällä hinnalla, vaan lopullinen hinta määräytyy suoritteiden perusteella. Nykyinen arvio on, että neljän vuoden ajan palveluiden kokonaisarvio on noin 18 miljoonaa euroa.
Omituisinta tässä alasajossa on se, että Lahti ja HYA eivät antaneet korottaa palveluhintojaan kolmeen (3) vuoteen ja väittivät ettei Wellamo kykene hoitamaan niitä palveluita, joita siltä odotetaan eli digivastaanotot yms. Tosiasia on, että Wellamo tuotti ne palvelut, joita siltä tilattiin erinomaisesti. Kunnat ja Lahti jättivät tahallaan tilaamatta digipalvelut, vaikka ne olivat valmiita. Samoin jätettiin tilaamatta vastaanottoja yleislääkäripalveluille, eli ns. nuhapoli. Kuvantamisia ja muita palveluita jätettiin tahallaan tilaamatta ja Wellamo ajettiin keskussairaalan tiloista ulos Saimaankadulle, koska hallinto tarvitsi muka ne tilat. No sinnehän hallinto ei suinkaan mennyt, vaan maksaa Linjakadun tiloista nyt vuokraa noin 28 000 euroa kuussa. Lääkärit ja sairaanhoitajat pistettiin pihalle mitään kipua tuntematta. Wellamo teki hyvää tulosta ja sen kustannukset olivat vain 2,4 miljoonaa vuodessa. Wellamon ei annettu laajentaa, vaikka kaikki resurssit olivat siihen valmiita. Mutta rahaa tähän kuluu alueen veronmaksajilta 10 miljonaa euroa enemmän?
Rahan käytöstä ei Hyvinvointialueilla ja kunnissa tunnu olevan kiinnostunut kukaan aluevaltuutettu ja mitäs sitä suremaan me veronmaksajathan sen viime kädessä maksamme. Mutta kuinka kauan tämä huoleton Hyvinvointialueen rahojen käyttö voi jatkua? Ihmetystäni herätti sekin, että Lahti ja HVA eivät halunneet käydä asiasta mistään kehityskeskusteluja Wellamon kanssa, vaikka se tuotti täysin samat palvelut 10 miljoonaa halvemmalla! Haluan nähdä, miten Pihlajalinnan palvelut toimivat Päijät-Hämeen maakunnissa ja kuinka halukkaasti Pihlajalinnan lääkärit sinne rientävät nuhapotilaita hoitamaan:!
Juhani Melanen