Ville Skinnari

Afrikka-strategialla kohti vahvempaa kumppanuutta ja vientimarkkinoita

Suomen suhteita Afrikkaan on pitkään määrittänyt ennen kaikkea kehitysyhteistyö. Vuosiin on mahtunut erilaisia hankkeita aina kyläkaivoista Tansaniaan 80-luvulla rahoitettuun Valmetin traktoritehtaaseen, joka kaatui lopulta maan ostovoiman puutteeseen ja varaosaongelmiin. Afrikka on kuitenkin muuttunut. Väestönkasvun, konfliktien ja ilmastonmuutoksen haasteet ovat kriittisempiä kuin koskaan, mutta toisaalta yhä useampi alueen maista ei ole enää kriisivaltio vaan nopeasti kehittyvä kansantalous.

Hallitus on tätä silmällä pitäen julkaissut maamme historian ensimmäisen Afrikka-strategian. Strategialla johdonmukaistetaan Suomen Afrikka-politiikkaa ja tiivistetään kumppanuuksia alueen maiden kanssa. Strategian lähtökohtana on, että kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen sekä poliittinen ja kaupallistaloudellinen yhteistyö ovat kytköksissä toisiinsa. Siksi suhteiden vastavuoroisella kehittämisellä voidaan hyödyttää sekä suomalaisia että afrikkalaisia toimijoita.

Yksi strategian päätavoitteista on avata suomalaisyrityksille ovea Afrikan vientimarkkinoille. Olemme asettaneet tavoitteeksi Suomen ja Afrikan maiden välisen kaupan kaksinkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä. Tässä ei ole kyse taskurahoista. Afrikkaan syntyi vuodenvaihteessa maailman mittavin vapaakauppa-alue, joka kattaa 1,3 miljardia kuluttajaa ja yli 2,8 biljoonaa eli miljoonaa miljoonaa euroa bruttokansantuotteena. Afrikan on arvioitu saavuttavan sopimuksella jopa 365 miljardin euron tulokasvun vuoteen 2035 mennessä, jolloin kauppamahdollisuuksia avautuu muulle maailmalle kymmeniä miljardeja.

Mitä pidemmälle Afrikan talouskehitys etenee, sitä keskeisemmäksi muodostuvat vihreät ratkaisut ja kestävä kasvu. Tässä on meillekin mahdollisuus. Suomalaisfirmoilla on paljon annettavaa esimerkiksi liikenne- ja digiverkoissa sekä energian tuotannossa ja jakelussa. Samalla on selvää, että maanosan liiketoimintaympäristössä riittää edelleen haasteita esimerkiksi vaihtelevan infran ja lainsäädännön sekä korruption myötä. Ulkoministeriö ja Business Finland tulevatkin lähivuosina panostamaan entistä enemmän poliittiseen vaikuttamiseen ja vienninedistämispalveluihin Afrikassa. Myös pohjoismainen yhteistyö on tärkeää.

Afrikan geopoliittinen merkitys on kasvanut. Pitkittyneet konfliktit, nälänhätä ja pakolaisuus koskettavat miljoonia alueen ihmisiä ja ovat kärkisyitä paineeseen Euroopan etelärajoilla. Epävakautta kiihdyttää entisestään suurvaltojen, erityisesti Kiinan, kilpailu Afrikan luonnonvaroista ja markkinoista. Myös Suomen turvallisuudelle on keskeistä, että edistämme konfliktien ennaltaehkäisyä, demokratiakehitystä sekä kriisikestävyyden vahvistamista Afrikassa. Jatkamme tässä pitkäjänteistä työtä niin kehitysyhteistyön kuin humanitaarisen avun ja kriisinhallinnan keinoin.

Toinen Afrikan suurista haasteista on tarjota koulutusta ja työpaikkoja kasvavalle, nuorelle väestölle. Maanosan nykyisestä 1,3 miljardista asukkaasta 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita, ja väestönkasvu jatkuu. Strategiassa on nostettu esiin Suomen vientimahdollisuudet koulutuksen laadun ja kattavuuden kehittämisessä sekä nuorten yhteiskunnallisen osallistamisen tärkeys. Nuoret ovat Afrikan kehityssuunnan kannalta ratkaisevassa roolissa ja samalla sen isoimpia voimavaroja.

Myös EU-tasolla on herätty etelänaapuri Afrikan mullistuksiin. Suomi tukee EU:n roolin vahvistumista Afrikassa sekä yhteisiin intresseihin perustuvaa suhdetta. Lähitulevaisuuden kriittisin haaste on varmistaa, että myös Afrikan maat selviytyvät koronasta ja että alueen ihmiset saadaan rokotettua. Tämä on välttämätöntä jo virusvarianttien tukahduttamiseksi. Suomi avustaa köyhimpien maiden rokotehankintaa esimerkiksi Maailman terveysjärjestön COVAX-hankkeen kautta.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
ARKISTO