Siunausta syksyysi!

Kun ajelimme viikonloppuna Jyväskylään, niin tienvieret hehkuivat keltaisen eri sävyjä. Tänä syksynä on saatu ihastella Luojan taidenäyttelyä, kun puut tai pensaat ovat värittyneet keltaisiksi tai oranssista tummanpunaisiksi. Lopulta näyttely on nyt päättymässä, kun ihan kohta tuuli ja sade vie loputkin lehdet puista.

Raamattu ei puhu paljoa syksystä. Se ei ole yhtä näyttävä vuodenaika Lähi-idässä kuin Pohjolassa. Täällä syksy on ollut elintärkeää aikaa: on pitänyt varastoida satoa ja saalista riittävästi, jotta on selvitty pitkästä talvesta.

Syksy on väreiltään hyvin kaunis vuodenaika, josta on hyvä olla kiitollinen. Samalla se on monelle vaikea vuodenaika, etenkin loppusyksy. Auringonvalo vähenee ja harmaus lisääntyy. Siksi syksy kutsuu meitä paitsi nauttimaan väreistä niin pitämään huolta itsestämme ja toisistamme! On aika varautua pimeneviin iltoihin ja sopia yhdessä, mitä tehdään, mihin mennään, on aika käydä kylässä. Syksyn eri värit muistuttavat meitä myös siitä, että me erilaiset ihmiset kuulumme yhteen niinkuin väripaletille eri värit. Onko sinulla joku ystävä, johon voisit ottaa yhteyttä pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia? Muistamiset ja kohtaamiset voivat tuoda paljon siunausta elämäämme.

Toisessa korinttilaiskirjeessä sanotaan: ”Hän joka antaa kylväjälle siemenen ja suo ravinnoksi leivän, antaa teillekin siemenen ja moninkertaistaa sen, ja hän sallii teidän hyvyytenne sadon karttua. Te saatte kaikkinaista rikkautta ja voitte osoittaa runsaasti anteliaisuutta. Näin meidän työmme synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan (2 Kor 9:10-11).

Meitä kutsutaan edesauttamaan niin hyvää satoa kuin tekemään hyviä tekoja. Ja olemaan kiitollisia! Siunausta syksyysi!


Pastori
Kati Saukkonen

Britannian jatkoaika



Tämän viikon tiistain tapahtumat Britannian parlamentin alahuoneessa osoittivat, että pääministeri Boris Johnsoninin aikomus saada maansa pois Euroopan unionista lokakuun viimeiseen päivään mennessä ei ole helppo tehtävä. Tiistaina Johnson sai alustavan tuen alahuoneelta brexit lakiehdotukselle. Samana päivänä alahuone kuitenkin torjui lakiehdotuksen nopeutetun käsittelyaikataulun, mikä hidastaa erosopimuksen hyväksymistä. Tässä tilanteessa EU:n tulee harkita Britannian lisäaikapyyntöä, joka saatiin jo aiemmin.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk twiittasi jo tiistai-iltana suosittelevansa lisäajan myöntämistä ja toivovansa, että prosessiin riittäisi kaikkien EU-maiden päämiesten kirjallinen suostumus. Tusk on myös konsultoinut jokaisen 27 EU-maan päämiestä siitä, miten Britannian lykkäyspyyntöön tulisi reagoida. Pääministeri Antti Rinne on todennut julkisesti lisäajan myöntämisen olevan järkevää. Lähipäivien aikana selviää minkä verran EU-johtajat lopulta antavat lisäaikaa.

Jos Britannia hyväksyy erosopimuksen, alkaa erosta vuoden 2020 loppuun saakka kestävä siirtymäkausi. Sitä on mahdollista pidentää yhden kerran enintään kahdella vuodella. Siirtymäkaudella yritysten ja kansalaisten osalta ei vielä mikään muutu, mikä antaisi EU:lle aikaa tulevan Britannia-suhteen neuvotteluihin ja yrityksille lisäaikaa muutokseen sopeutumiseen. Tuleva suhde tulisi saada neuvoteltua ja voimaan siirtymäkauden aikana.

Joka tapauksessa Britannian lähtö teettää Euroopan unionille töitä. Yksi työjuhdista tulee jatkossakin olemaan EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier, joka jatkaa Britannian ja EU:n tulevista suhteista vastaavana johtajana. Kauppaneuvotteluista on odotettavissa hyvin tiivistahtiset. Tavallisesti kauppaneuvotteluissa menee kolmesta viiteen vuotta. Nyt tulisi saada valmis huomattavasti nopeammin kovan aikapaineen vuoksi.

Yleensä kauppaneuvotteluissa pyritään parantamaan yritysten mahdollisuuksia käydä kauppaa. 
Nyt edessä on normaaleihin kauppaneuvotteluihin verrattuna käänteinen tilanne. Hyvin tiiviistä sisämarkkinoista ja vuosikymmenten aikana syntyneistä kaupan käytänteistä siirrytään huomattavasti etäisempään suhteeseen. Silloin yritysten mahdollisuudet vääjäämättä huonontuvat.

Tulevan kauppasuhteen osalta EU:n ja Suomen tavoitteena on solmia mahdollisimman läheinen suhde Britanniaan kauppasopimuksen puitteissa. Tärkeää on, että suomalaisille yrityksille saadaan mahdollisimman tasapuoliset olosuhteet kilpailla brittien kanssa.

Ville Skinnari

Tiede-huuhaa on arkipäivää, Onko tutkimuksen kriisi myös tieteen kriisi?

Elämme koko ajan hektisessä some-kulttuurissa, jossa kuka tahansa voi luoda erilaisia ansainta-alustoja ja blogeja nettiin mielin määrin ja ryhtyä itse tekemään vaikka ”tiedettä”. Parhaiten voit kuitenkin hankkia rahaa ryhtymällä vaikkapa kirjoittamaan Ryssille trolleja! Osallistuin viime talvena tiedekuntani seminaariin Helsingin Yliopistossa, jossa käsiteltiin tieteen huijauksia ja tiedelehtiin kirjoitettuja tahallisia huijausartikkeleita, jotka arvostetut tiedelehdet julkaisivat tosina. Googlaamalla saat tietoja näistä huijauksista ja voit nauraa niille. Itse tirskuin banaanihuijaukselle, jossa väitettiin, että banaanin kuoresta voi valmistaa voimakasta päihdyttävää ainetta ja divetymonoksidihuijaukselle, jossa väitettiin veden olevan vaarallista. Uskomattomia olivat progesterex eli fiktiivinen treffihuume ja väite vaaleahiuksisten geenien päättymisestä 2202.

Toinen asia kokonaan on se, miten tiedelehtikin sortuu hyväksymään huijauksen totena. Arvostetulle Social Text -nimiselle tunnetulle lehdelle kävi köpelösti, kun se uskoi pilanpäiten tehtyyn artikkeliin, jossa todisteltiin, että painovoimakin on sosiaalinen konstruktio. Seminarissa kerrottiin kolmen tutkijan ryhmästä, joka teki muutamalle uudelle postmodernille tiedelehdille tahallisia kepposia, jotka menivät täydestä, koska lehdet eivät tehneet ns. vertaisarviointia hyväksyessään huuhaa artikkelit. Tutkijat saivat tiedelehtiin läpi viidesosan 20:stä jutustaan, vaikka kaikki olivat silkaa humpuukia. Läpi menivät mm. koirien vapaa kopulointi eli ”raiskauskulttuuri, jossa tutkijat muka käsikopelolla tarkastivat koirapuistossa käyneiden koirien sukuelimet. He väittivät uskottavan vakuuttavasti, että miesten taipumuksen seksuaaliseen väkivaltaan voisi kytkeä pos kouluttamalla heitä kuten koiria! Käsittämätöntä, että tämä ”satumainen” artikkeli sai johtavalta akateemiselta Gender, Place ja Culture lehdeltä erityisiä kehuja.

Läpi menivät myös kehopositiivinen juttu, jossa väitettiin, että sairaalloinen lihominen on kehonrakennusta siinä missä punttisalillakin käynti. Uskomattomin oli kuitenkin se mullistava metodi, jossa feministinen tulkitseva tanssi olisi perinteistä tiedettä parempi tapa tutkia tähtiä ja maailmankaikkeutta! Hupsis! Miten nämä voivat upota tiedelehtiin? Tiedän ystäväpiiristäni monta ns. ”tolkun ihmistä”, jotka nauraisivat suoralta kädeltä näille jutuille. Professori Attte Korhola on huolissaan siitä, että arveluttavat tieteelliset julkaisut ovat lisääntymässä siksi, että kilpailu julkaisujen määrästä kiristyy ja niitä tehtaillaan lyhyiden apurahojen turvin ts. määrä korvaa laadun. Mitä mielettömämpiä väitteitä risteilee ympärillämme, mutta voimme kukin kohdallamme käyttää sitä tutttua common sense eli ”maalaisjärkeä” pohtiessamme, mikä on totta ja mikä fuulaa! ”Totuuden jälkeinen” aika on haasteellista ja vaatii uudenlaista medialukutaitoa kuin se maantiedon kirja, joka väitti 1950-luvulla että neekerit ovat heikkolahjaisempia ja siirtävät asioita mielellään huomiseksi. Pääministeri Matti Vanhasen isä, professori Tatu Vanhanen todisteli tätä väitettä koko ikänsä. Kaikkea kanssa!

Juhani Melanen

Nobel, rauhaa ja ratkaisuja



Tällä viikolla olen ollut Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa tasavallan presidentin virallisella vierailulla. Torstaina matkustan täältä suoraan Washingtoniin Maailman Pankin kokoukseen.

Etiopiassa tapasimme maan presidentin lisäksi Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen pääministeri Abiy Ahmed Alin. Hänen määrätietoisuutensa ja käytännönläheisyyteensä teki suuren vaikutuksen. Abiy korosti käytännön tekojen merkitystä politiikassa. Tuloksellisen rauhanrakentamisen lisäksi Nobel-voittaja on ottanut ilmastonmuutoksen ja eriarvoistumisen vähentämisen työn alle. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä muodostaa Afrikan vapaakauppa-alue. Tapasimme Etiopian vierailun aikana myös Afrikan Unionin johtoa.

Etiopia on istuttanut 300 miljoonaa puuta yhden päivän aikana, mikä on maailmanennätys 110 miljoonan ihmisen maassa. Tavoitteena on istuttaa 20 miljardia puuta, nyt ollaan 5 miljardin vauhdissa.

Suomi tekee yhdessä muiden Pohjoismaiden ja EU:n sekä YK:n kanssa monipuolista yhteistyötä Etiopiassa. Kasvava nuori väestö on haaste, mutta samalla voimavara. Etiopiassa 21 miljoonaa ihmistä käy koulua ja 60 prosenttia väestöstä on alle 25 vuotiaita.

Koulutuksen lisäksi Suomi on maailman kärkimaita ilmasto-osaamisessa. Matkan aikana solmittiin ehdollinen kauppasopimus mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisalan ja Etiopian ilmatieteen laitoksen kanssa. Sopimuksen arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Vaisala toimittaa Etiopiaan kolme uutta säätutkaa, joissa voimanlähteenä käytetään aurinkopaneeleita sekä salamapaikannusjärjestelmän ja sääennusteiden tuotantojärjestelmän. Yhteishankkeen tavoitteena on auttaa Etiopiaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin ja tukea sopeutumista ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin.

Myös Nokia vahvistaa läsnäoloaan Etiopiassa kahdella uudella yhteistyösopimuksella paikallisten yliopistojen kanssa. Digitalisaatio on valtava loikka koko Afrikan mantereelle. Se on myös yrityksille hyvä aika lähteä rakentamaan tulevaisuutta.

Etiopian pääministeri ja Nobel-voittaja Abiy toivoi meiltä eurooppalaisilta parempaa yhteistyötä. Yhtenäinen ja vahva Eurooppa eli Euroopan unioni on myös Afrikan etu. Tässä meillä on vielä tekemistä.

Paras tapa auttaa Afrikkaa on auttaa heidät auttamaan itse itseään. Matkani aikana eräs kenialainen nainen kertoi minulle olleensa Suomessa työmatkalla, jolloin hänelle oli esitetty kysymys ”Puhutko afrikkaa”? Nainen esitti vastakysymyksen, puhutteko Suomessa eurooppaa?

Ville Skinnari

Hento kuiskaus pimeässä

Onko sinulla joskus ollut sellainen tunne, että haluaisit tukkia jonkun suun? Itse olen ainakin joskus toivonut, että toinen ihminen olisi vain hiljaa. Usein nämä tilanteet ovat liittyneet siihen, että toisen ihmisen sanat ovat satuttavia tai halventavia, ikäviä sanoja.

Tämän viikon evankeliumitekstissä kerrotaan, että Jeesus oli tukkinut kiusaajiensa suut, saanut heidät vaikenemaan. Monetkin ryhmät yrittivät saada Jeesuksen puhumaan itsensä pussiin ja tekemään itsensä naurunalaiseksi. Mutta lopputulos oli aina hämmennys: hän opetti niin kuin se, jolla on valta.

Sosiaalisessa mediassa on helppo lyödä lyötyä ja retostella toisten epäonnistumisilla. Luulen, että harva puhuisi ystävälleen samalla tavalla, jolla kommentoidaan julkkisten ihmissuhdeasioita tai mokia. Nämä eivät rajoitu vain sosiaaliseen mediaan, vaan kipeitä sanoja sanotaan kouluissa, työpaikoilla ja rappukäytävissä. Joskus sitä huomaa kaipaavansa Jeesusta rinnalleen, kun pahat kielet satuttavat ja pilkka ei lopu millään. Raamatussa luvataan, että Hän on läsnä aina siellä, missä on kipua, häpeää ja kärsimystä. Hän on läsnä silloin, siinä vierellä – itkemässä itkevän kanssa. Näissä hetkissä Hän kuiskaa hiljaa: älä sinä vihaa, vaan rakasta!


Maija-Reetta Katajisto
Nuoriso- ja rippikoulutyön vs. kappalainen

Politiikan viikko Suomessa ja Euroopassa



Tällä viikolla eduskunnassa siirryttiin kuumaan syksyyn. Hallitus esitteli tiistaina budjettiesityksen vuodelle 2020. Oppositio teki omaa työtään eli yritti löytää hallituksen linjasta heikkouksia.

Samana iltana matkustin Brysseliin, jossa minulla oli keskiviikkona tiivis päivä. Aamulla tapasin Microsoftin perustajan Bill Gatesin, joka keskittyy nykyisin tekemään arvokasta kehitysyhteistyötä erityisesti Afrikassa. Hän perusti vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Melindan kanssa säätiön nimeltä Bill & Melinda Foundation, on nykyään maailman suurin avoimesti toimiva hyväntekeväisyysjärjestö. Säätiön päämääränä on kehittää ja viedä maailman köyhimmille alueille elämää ylläpitäviä terveystuotteita ja -teknologiaa, kuten esimerkiksi rokotteita ja käymälöitä. Järjestön päämaja sijaitsee Seattlessa ja sen palveluksessa on yli 1500 työntekijää.

Keskustelimme Billin kanssa säätiön toiminnasta sekä yhteistyömahdollisuuksista Suomen ja Euroopan Unionin kanssa. Suomalainen innovaatio-osaaminen ja erityisesti terveysalan osaaminen kiinnostaa kaikkialla. Siksi siitä pitää huolehtia ja kehittää edelleen.

Brysselissä olemme EU-puheenjohtajamaana suuressa roolissa. Olen kesäkuun alusta alkaen matkustanut Brysseliin jo lukuisia kertoja. Keskiviikkona tapasin henkilöitä, joita mitä todennäköisimmin tulee uusia komissaareja. Lisäksi tapasin nykyisen, todella hyvää työtä viimeisen viiden vuoden ajan tehneen italialaisen Federica Mogherinin. Hän on EU:n korkea ulkoasiainedustaja. Olen osallistunut Federican kanssa eri tilaisuuksiin muun muassa New Yorkin YK-kokouksen yhteydessä.

Torstaina esittelimme ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa ulkoministeriön toimialan budjetin. Turkin tilanne ja muu kansainvälinen turbulentti vaativat nyt paljon. Yhtenäistä Eurooppaa tarvitaan enemmän kuin koskaan toisen maailman sodan jälkeen.

Ville Skinnari

Rakkaus tekee vapaaksi

Mitä oikein on vapaus? Tätä kysymystä olen pohtinut paljon nuorten kanssa. Täysi-ikäisyyden saavuttaminen tuo tunteen siitä, että nyt olen vapaa tekemään sitä, mitä itse haluan. Ei tarvitse enää kysyä keneltäkään lupaa, saa itse päättää omista asioistaan, menemisistä ja tekemisistään. Muistan itsekin, miten huikaiseva oli tuo vapauden tunne!

Tässä kohtaa olen omille nuorillenikin joutunut muistuttamaan, että vapauteen liittyy myös vastuuta. Vapaus ei anna lupaa satuttaa ketään tai tehdä asioita, jotka rikkovat yhteisesti sovittuja sääntöjä tai hyviä tapoja. On osattava ottaa huomioon toiset ihmiset, elää niin, ettei loukkaa toisia, ei satuta ketään ja on myös itselleen kunniaksi.

Ajattelen, että vapaus ja rakkaus liittyvät toisiinsa hyvin olennaisesti. Jos on saanut kokea olevansa rakastettu, on vapaa rakastamaan myös muita. Rakkaus voi myös vapauttaa monista taakoista, joita ihminen tahtomattaankin kantaa mukanaan: vihasta, katkeruudesta, yksinäisyydestä. Joskus on valittava, jatkaako omainen taakkojensa raahaamista perässään vai antaako tilaa jollekin uudelle, rakkaudelle.

”Vapauteen Kristus vapautti meidät!” Näin väkevästi julisti aikanaan Paavali. Tuo sana on totta tänäänkin. Ja myös ne sanat, joilla Paavali jatkaa: ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

Ja vielä: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.”


Pauliina Hatakka

Etelä-Lahti ei luovu taistelematta Launeen terveysasemasta

Lahden kaupunki ja sen kyvyttömät ja sinisilmäiset johtajat, entinen kaupunginjohtaja Myllyvirta ja hänen adjutanttinsa Ville Skinnari, luottivat valtion sote-aikatauluun kuin Jeesuksen toiseen tulemiseen. Ei tullut ja lopputulos Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän budjettikatastrofista valkeni kokonaisuudessaan kaikille alueen kunnille. Uskallan väittää, että on päättäjien syytä, että PHHYKY:ä rahoitettiin monia vuosia tahallisesti alibudjetoimalla taloutta. Miksi näin sitten tehtiin? Siksi, että ei kyetty päättämään vaikeista asioista heti.

Käyttömenojen nostamista sille tasolle, jolla olisi voitu toimia, ei tuntunut aiheuttanut huolta päätäjille, vaikka talousluvut puhuvat täysin toista kieltä. Jälkiviisana nostan nyt ”kissan häntää” kavereitteni Matti Katajan ja Esko Passilan kanssa. Kirjoitimme näistä erittäin huolestuttavista asioista Lahden eri medioihin Etlariin, Uuteen Lahteen ja tietysti alueemme Pikku Jättiläiseen Omalähiöön kolmen vuoden
aikana seitsemän perusteltua juttua ja varoitimme, mitä tulee tapahtumaan ellei sote-uudistus toteudu sillä aikataululla, johon lahtelaiset ja monet muutkin kuntapäättäjät valitettavasti uskoivat
ja luottivat, vaikka kaikki tosiasiat olivat varmasti heilläkin vamasti tiedossa.

Jos Lahti olisi yritys, se olisi konkurssissa ja otettaisiin valtion erityiseen suojeluun, kuten Karkkila pari vuotta sitten. Ihmeellistä tässä asiassa on se, että keskussairaalan entinen johtaja Martti Taljakin uskaltaa puhua medissa asioista vihdoin niiden oikeilla nimillä ja nähdä metsän puilta. Mitään merkitystä näillä toimenpiteillä ei enää ole, vaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän YT-neuvotteluissa irtisanomisia on tulossa 51 ja jopa 3500 työntekijää lomautetaan. Totuus on se, että tällä on vain kosmeettista vaikutusta kuntayhtymän menoihin. Nyt tarvitaan todella erilaisia aseita ja selkeitä strategisia sunnitelmia, jotta tästä kestämättömästä tilanteesta ylipäätään voidaan selvitä!

Järkyttävin uutinen tässä järjettömässä kuntayhtymän hölmöläisten kustannusten peiton jatkamisleikissä oli kuitenkin meille etelälahtelaisille tieto, että meitä oivallisesti palvellut Launeen terveysasema aiotaan sulkea pistämällä kylmästi lappu luukulle. Nyt kuntayhtymän päättäjien suurin viisaus on keskittää kaikki terveyspalvelut Lahden kaupungin sairaalaan, jossa ei ole parkkipaikkoja lainkaan. Maan alle tarvitsisi kaivaa luolasto asiakkaiden parkkipaikoille! Tämän kustannusarviolla pyöritettäisiin Launeen toimivaa terveysasemaa 20 vuotta, jossa ajassa suurin osa etelälahden ikäistä asiakaista olisi siirtynyt Golgatan Palloon ja supistus tai lakkautus tuntuisi mielekkäämmältä.

Tilanne on nyt sellainen, että en hyväksy Launeen terveysaseman lakkauttamista, vaan haastan mukaani kaikki Etelä-Lahden omakotiyhdistykset ja Liipola-seuran yhteiseen julkilausumaan Launeen terveysaseman jatkamisen puolesta. On toiminnan aika hyvät etelälahtelaiset!

Juhani Melanen

Hiljentyminen ja rauhoittuminen

Tänä syksynä on ruska ollut erityisen kaunis. Ei tarvitse mennä pidemmälle, kuin Launeen kirkon pihaan, niin näkee keltaista, punaista ja ruskeaa. Facebookissa ystävät laittavat kuvia kynttilöistä, kuin jo varustautuakseen syksyn pimeisiin iltoihin. Lehtien ruokaohjeet vaihtuvat kevyistä kesäruuista raskaisiin pataruokiin. Monet sanovat syksyn olevan kauneinta aikaa, kun taas toisten mielissä on jo hitaasti lähestyvä pimeys.

Syksyssä on kyse hidastumisesta ja selviytymisestä. Parhaiten tämä on nähtävissä luonnossa. Puut luovuttavat pois lehtivihreän säästääkseen voimia tulevaa talvea varten. Elämä puun sisällä ei lopu, vaan se hiljenee ja rauhoittuu.

Sunnuntain raamatuntekstit maalaavat hieman erilaisen kuvan keskellemme. Ensi pyhäpäivää nimittäin kutsutaan syksyn pääsiäiseksi. Evankeliumi kertoo, miten Jeesus paransi leskiäidin ainoan pojan. Pimeys ja kuolema ei saanutkaan viimeistä sanaa, vaan Jeesuksen myötä tuli uusi toivo ja elämä. Tätä uutta toivoa on tarjolla myös meillekin.

Siunattua syksyä!


Ville Hakulinen

Huoltosuhteiden kelkka on käännettävissä

Yksi tämän viikon uutisaiheista on ollut ennustus Suomen väestörakenteessa tapahtumassa olevasta dramaattiseksi kuvatusta muutoksesta. Muutos on seurausta ikääntyneen väestön nopeasta lisääntymisestä lähitulevaisuudessa samalla, kun työikäisten ja lasten osuudet vähenevät vauhdilla.

Tätä väestönkehityksen muutosta kuvataan termillä väestöllinen huoltosuhde, joka tarkoittaa lasten ja eläkeläisten yhteenlaskettua osuutta työikäisestä väestöstä. Viime vuonna väestöllinen huoltosuhde oli koko maassa 0,61 prosenttia, eli jokaista työikäistä (15-64 vuotiasta) kohti oli 0,61 alle 15 vuotiasta ja yli 64 vuotiasta. Maan alhaisin huoltosuhde löytyi Helsingistä, Tampereelta ja Vantaalta. Kussakin kaupungissa luku oli 0,50 prosenttia. Maan korkeimmat luvut löytyivät puolestaan Kouvolasta (0,69), Porista (0,66) ja Lahdesta (0,63). Tässä kärkikolmikossa suurin syy ”huollettavien” osuuden kasvuun on ennen kaikkea väestön ikääntyminen.

Toinen väestönkehitystä kuvaava termi on taloudellinen huoltosuhde. Se tarkoittaa työssä käyvien määrää työttömiin ja muden työvoiman ulkopuolella oleviin nähden. Vuonna 2107 taloudellinen huoltosuhde oli koko maassa 1,37, eli jokaista työllistä kohti oli 1,37 työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa. Alhaisin taloudellinen huoltosuhde oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla (1,1). Korkeimmat luvut löytyivät tässäkin taas Kouvolasta (1,61) ja Lahdesta (1,5).

Jos Tilastokeskuksen julkaiseman ennustuksen mukainen väestökehitys jatkuisi Lahdessa, olisi 2030-luvun lopussa 65 vuotta täyttäneiden osuus asukkaistamme 28 prosenttia. Tämä tilanne nostaisi väestöllisen huoltosuhteen nykyisestä 0,63 prosentista lähelle 0,7 prosenttiin.

Väestönkehityksen kelkan kääntäminen voi tapahtua vain yhteistyössä yli kunta- ja toimialarajojen. Esimerkkejä ennustusta murtavista keinoista ovat muun muassa uusien yrityksien houkutteleminen, osaavan työvoiman säilyttäminen maakuntamme asukkaina ja työttömien työllistämistoimien lisääminen sekä pidemmällä aikavälillä myös syntyvyyden kasvun tukeminen.

Uskon myös, että pitkässä juoksussa Lahden saama yliopistokaupungin status tulee vahvistamaan koko seutua, houkuttelemaan opiskelijoita ja tukemaan yritysten toimintaedellytyksiä. Vaasa toimii tässä hyvänä mallina. Siellä energiatekniikan koulutus alkoi pienestä, sai vähitellen yritykset liikkeelle ja synnytti aitoa yhteistyötä, joka on sittemmin hyödyntänyt koko seutua. Meillä on täällä Lahdessa mahdollisuudet vastaavaan kehitykseen.

Muistettakoon myös, että ennustus on onneksi ennustus. Maakuntamme väestönkehityksen suunta on korjattavissa. Sen onnistumiseksi Päijät-Hämeen kuntien on ensiarvoisen tärkeää tehdä yhteistyötä. Vain siten saamme pidettyä huolta nykyisistä asukkaistamme ja yrityksistämme sekä houkuteltua tänne uusia työpaikkoja ja ihmisiä.

Ville Skinnari

KOLUMNIT -arkisto

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011