Köyhyysongelma vaati ratkaisuja

Köyhyys Suomessa on hälyttävästi lisääntynyt pääasiassa tehtyjen sosiaaliturvan leikkausten ja indeksien jäädytysten johdosta. Perusturvamme on liian alhainen ja köyhyyttä lisäävät kalliit asumismenot. Perusturvan korjaamiseen ohessa on puututtava asumispolitiikkaan, ruuan hintaan ja muihin kansalaisten kannalta keskeisiin kustannustekijöihin nostamatta kuitenkaan liiaksi julkisia menoja.

Tätä hallituskautta ovat leimanneet pääministeri Sipilälle ja valtiovarainministeri Orpolle tärkeiden ”Lex-Terveystalojen” tapaisten yksityisille bisnestä siirtävien lainsäädäntöhankkeiden ajaminen ja niin vuodet 2015- 2019 tullaan Suomen poliittiseen historiaan näin kirjoittamaan. Vähempiosaisten asia ei ole ollut nykyhallituksen asia. Reilu vuosi sitten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi, että nykyhallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tästä syystä perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työryhmä luovutti raportin ministeriölle viime vuonna, mutta valitettavasti hallitus päätti jättää esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen seuraavalle hallitukselle.

Suomen leikkaukset perustoimeentuloturvasta ja vähimmäistoimeentulosta ovat kiinnittäneet Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvovan sosiaalisen oikeuksien komitean huomion. Suomi sai huomautuksen vuosina 2015 ja 2017 perustoimeentuloturvan ja vähimmäistoimeentuloa turvaavien etuuksien liian matalasta tasosta. Lisäksi sosiaalisten oikeuksien komitea toteaa tammikuussa 2018 julkistetuissa raportissa, että Suomen perustoimeentulotuen sekä vähimmäismääräisten sairaus-, työttömyys- ja äitiyspäivärahojen taso ei ole riittävä.

Huomautukset eivät kuitenkaan ole johtaneet Suomessa toimenpiteisiin, vaan Sipilän hallitus on jatkanut etuuksien tason heikentämistä indeksileikkauksilla ja –jäädytyksillä, jotka kohdistuvat juuri kaikkein pienituloisimpiin. Pienituloisten käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet merkittävästi: alimman tulokymmenyksen käytettävissä olevat tulot pienenivät vuodesta 2015 vuoteen 2018 lapsiperheissä noin 158 euroa ja kotitalouksissa keskimäärin noin 120 euroa kuukaudessa.

Perustoimeentulon leikkaukset näkyvät leipäjonoina

Toistuvat leikkaukset perusturvasta näkyvät leipäjonojen ja ruoka-avun kysynnän kasvussa. Vuosittain leipäjonoissa on Suomessa yhteensä runsaat 100 000 ihmistä. Hinnat ja kustannukset nousevat, mikä on tarkoittanut pienituloisten ostovoiman alentumista merkittävästi etuuksiin tehtyjen indeksileikkausten myötä. Eläkeläisten, opiskelijoiden ja toimeentuloturvalla elävien ja työttömien etuudet eivät ole pysyneet hintojen nousuissa mukana.

Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä tulee olemaan köyhyysongelman ratkaiseminen. Se tarkoittaa samalla myös panostuksia työllisyyden hoitamiseen. Työttömyys, syrjäytyminen ja köyhyys ovat edelleen Suomen ja Lahden pahimmat ongelmat eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin etsiä yhdessä ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO