Köyhyys Suomessa on hälyttävästi lisääntynyt pääasiassa tehtyjen sosiaaliturvan leikkausten ja indeksien jäädytysten johdosta. Perusturvamme on liian alhainen ja köyhyyttä lisäävät kalliit asumismenot. Perusturvan korjaamiseen ohessa on puututtava asumispolitiikkaan, ruuan hintaan ja muihin kansalaisten kannalta keskeisiin kustannustekijöihin nostamatta kuitenkaan liiaksi julkisia menoja.
Tätä hallituskautta ovat leimanneet pääministeri Sipilälle ja valtiovarainministeri Orpolle tärkeiden ”Lex-Terveystalojen” tapaisten yksityisille bisnestä siirtävien lainsäädäntöhankkeiden ajaminen ja niin vuodet 2015- 2019 tullaan Suomen poliittiseen historiaan näin kirjoittamaan. Vähempiosaisten asia ei ole ollut nykyhallituksen asia. Reilu vuosi sitten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi, että nykyhallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tästä syystä perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työryhmä luovutti raportin ministeriölle viime vuonna, mutta valitettavasti hallitus päätti jättää esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen seuraavalle hallitukselle.
Suomen leikkaukset perustoimeentuloturvasta ja vähimmäistoimeentulosta ovat kiinnittäneet Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvovan sosiaalisen oikeuksien komitean huomion. Suomi sai huomautuksen vuosina 2015 ja 2017 perustoimeentuloturvan ja vähimmäistoimeentuloa turvaavien etuuksien liian matalasta tasosta. Lisäksi sosiaalisten oikeuksien komitea toteaa tammikuussa 2018 julkistetuissa raportissa, että Suomen perustoimeentulotuen sekä vähimmäismääräisten sairaus-, työttömyys- ja äitiyspäivärahojen taso ei ole riittävä.
Huomautukset eivät kuitenkaan ole johtaneet Suomessa toimenpiteisiin, vaan Sipilän hallitus on jatkanut etuuksien tason heikentämistä indeksileikkauksilla ja –jäädytyksillä, jotka kohdistuvat juuri kaikkein pienituloisimpiin. Pienituloisten käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet merkittävästi: alimman tulokymmenyksen käytettävissä olevat tulot pienenivät vuodesta 2015 vuoteen 2018 lapsiperheissä noin 158 euroa ja kotitalouksissa keskimäärin noin 120 euroa kuukaudessa.
Perustoimeentulon leikkaukset näkyvät leipäjonoina
Toistuvat leikkaukset perusturvasta näkyvät leipäjonojen ja ruoka-avun kysynnän kasvussa. Vuosittain leipäjonoissa on Suomessa yhteensä runsaat 100 000 ihmistä. Hinnat ja kustannukset nousevat, mikä on tarkoittanut pienituloisten ostovoiman alentumista merkittävästi etuuksiin tehtyjen indeksileikkausten myötä. Eläkeläisten, opiskelijoiden ja toimeentuloturvalla elävien ja työttömien etuudet eivät ole pysyneet hintojen nousuissa mukana.
Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä tulee olemaan köyhyysongelman ratkaiseminen. Se tarkoittaa samalla myös panostuksia työllisyyden hoitamiseen. Työttömyys, syrjäytyminen ja köyhyys ovat edelleen Suomen ja Lahden pahimmat ongelmat eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin etsiä yhdessä ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi.
Ville Skinnari