Suomessa puhutaan usein työmarkkinoiden uudistumisesta evoluutiona. Tällä tarkoitetaan, että asiat pyrkivät etenemään liittojen tahtiin ja niiden kontrollissa. Historiasta on nähtävissä, että tämä tapahtuu varsin hitaasti; verkkaisesti. Valitettavsti maailma ei odota meitä suomalaisia.
Globaalien arvoketjujen ja kovan kilpailun maailmassa työ valitettavasti siirtyy aina sinne, missä se tuottaa tuloksia tehokkaimmin. Kannattaa siis olla hereillä ja tarkkailla ympäristöä ja teknologian kehitystä, ettei käy kuin Nokialle! Ylivoimaisessa matkapuhelinbisneksen johtoasemassa Nokiassa ei ymmärretty siirtyä kosketusnäyttöön, vaikka tekniikka oli hallussa, hidasteltiin parempaan käyttöjärjestelmään siirtymisessä, vaikka se olisi voitu ostaa helposti ja se tärkein; yritystä johdettiin pelolla! Ollila ei hallinnut kaikkein tärkeintä nykyajan liikkeenjohdon avainsanaa: sosiaalisen pääoman vahvistamista.
Me nyt vain satumme elämään ns. neljättä teknistä vallankumousta, jossa uusi informaatio- ja tietotekniikka tulee muuttamaan meidän kaikkien maapallon ihmisten dynamiikan ja arjen totaalisesti. Rikkana rokassa ovat uudet ympäristöhaasteet, maapallon globaali lämpiäminen, diktatuurien ihailu ja maailman demokratioiden kyvyttömyys kamppailla tässä poliittisessa hullunmyllyssä. Samaan aikaa Trump rakentaa suojamuureja ja patistaa Kiinan ja Venäjän tuontitulleilla kauppasotaan. Eurooppa ja Suomi sinnittelevät heiluvassa veneessä pelastusliivit päällä ja uskoen aitoon yrittämiseen puhtain asein.
Uusia muutosvoimia ovat virtuaalinen läsnäolo, telerobotiikka ja erittäin nopeasti kehittyvä konetulkkaus. Olemme Suomessa tilanteessa, jossa on tarve nähdä tilanne laajemmalle. Työmarkkinajärjestelmämme on ajalta, jolloin vain pieni osa toimi kansainvälisesti ja yrityksetkin olivat suuria. Tällä hetkellä jo noin 65 000 pk- yritystä toimii maailmalla ja kilpailu on armotonta. Tässä kilpailussa joustavuus on ensi arvoisen tärkeää ja onkin monen suomalaisen yrityksen elinehto.
Monet pk-yrittäjät ja heidän työntekijänsä on sivuutettu tylysti sosiaalivakuutuslaitosten ja monien työeläkeyhtiöiden hallituksista, vaikka he maksavat ja rahoittavat niitä. Miksi?
Tarve työelämän muutoksiin on suuri. Suomen työllisyysaste on nyt liian pieni, että kykenisimme takaamaan nykyisen hyvinvointivaltiomme olemassaolon. Siksi meidän on vahvistettava yhdessä sosiaalista pääomaamme. Yritysten menestys kovassa kilpailussa edellyttää kaiken syrjinnän lopettamista, myös järjestäytymiseen perustuvan, kitkemistä!
Venäjän agentti Timo eli entinen korkeushyppääjä, Urho Kaleva Kekkonen teki elämässään ainakin yhden hyvän kysymyksen: ” Jaksaako Suomi odottaa maltilla vaurastumista?”
Juhani Melanen