Norja, Suomi ja kuningas jalkapallo

Terveisiä Oslosta. Koronan takia en ole matkustanut helmikuun jälkeen kuin Berliiniin kauppaministereiden kokoukseen syyskuussa. Korona-säännökset ovat täälläkin tiukat. Matkustusta on rajoitettu. Tapasin keskiviikkona viisi norjalaista ministeri eli ulkoministerin, öljy- ja energiaministerin, elinkeinoministerin, kehitysministerin ja kalastuksesta vastaavan ministerin. Norja on energian suurvalta, joka haluaa johtaa vihreän siirtymän kehitystä yhdessä Suomen kanssa. Suomalaiset yritykset Fortum, Neste, St1, Gasum ja muut tekevät erinomaista työtä. Nostin Lahteen syntyvän sähköisen liikenteen klusterin esille ja kutsuin Norjan öljy – ja energiaministerin vierailulle. Norjan asema maailmassa on ainutlaatuinen. Öljyrahasto on kooltaan yli 900 miljardia euroa ja sitä on rakennettu erittäin taitavasti. Suomen ja Norjan kahdenvälisessä kaupassa on valtava potentiaali ja siksi panostamme nyt erittäin paljon yhteistyöhön. Tutkimus- ja kehitysyhteistyö on tässä avainroolissa. Lahden yliopisto ja ammattikorkeakoulu voivat saada tässä paljon, jos ja kun olemme aktiivisia eri puolilla Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Suomen palatessa odottaa koronatestit ja karanteeni siihen saakka, kun kolme testiä on tehty.   

Jalkapallossa Norjalla ei nyt mene yhtä hyvin kuin Suomella. Vaikka keskiviikkona tuli tappio Walesille, Suomen jalkapallolla menee nyt hyvin. Huolimatta siitä, että katsomot ovat siirtyneet kotisohville Suomi on jatkanut vahvoja otteitaan Markku ’’Rive’’ Kanervan johdolla. Maailmanmestari Ranskan voittaminen heidän omalla kotikentällään viime viikolla on niin kova juttu, että en tiedä miten sen kirjoittaisin. Vertailukohteena se, että Suomi on viimeksi tehnyt maalin Ranskaa vastaan vuonna 1992, vaikka sen jälkeen pelejä ranskaa vastaan oli viisi, ennen viimeviikon sensaatiomaista voittoa. Tällaisten kansallisten valopilkkujen ilmestyminen keskelle pimeää ja koronan hallitsemaa marraskuuta on tärkeää ja antaa ainakin minulle voimaa. Samalla se on Suomen tunnettuudelle valtavan positiivinen asia.

Kun voittoon Ranskasta lisätään vielä se, että Suomen maalit tekivät nuoret A-maajoukkue debytantit ja Suomen parhaimpina pidetyt pelaajat aloittivat vaihtopenkiltä, on kyse yhdestä suurimmista Suomen saavutuksista jalkapallon saralla. Pitkäjänteisellä ja tehokkaalla työllä Suomi on tehnyt varmaa nousua kohti jalkapallo maailman kärkikastia.

Suomi pelasi myös erittäin hyvin kansojen liigassa, mutta tällä kertaa lohkovoitto, jolla olisi voinut nousta ylimpään sarjaan, sekä antanut mahdollisuuden jopa MM-kisojen karsintaan jäi täpärästi saavuttamatta. Tällä kertaa Wales oli parempi. Suomi esitti vahvoja otteita läpi pelien ja uskon, että seuraavalla kerralla nousu ylimmälle sarjatasolle on enemmän kuin mahdollista.

Menestys tällaisissa asioissa tuo meitä myös kansakuntana yhtenäisemmäksi. Kun Suomi varmisti jalkapallon EM-kisojen paikkansa viime keväänä, oli tunnelma Helsingissä ja ympäri maata kuin jääkiekon mm-kultaa voitettua. Torit täyttyivät ihmisistä keskellä yötä. Tuntemattomat halailivat toisiaan ja juhlivat yhdessä. Suomen kansalla oli jotain yhteistä. Oli meidän Huuhkajat. Suomen valmentajasta tehtiin lauluja, joita lauletaan edelleen. Varsinkin tällaisena aikana ei tätä pidä vähätellä. Yhtenäisyyden tunne aikana, jolloin eristäytyminen on jopa normi, nousee suureen arvoon. Jalkapallo on maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji. Suomi on harvoja maita maailmassa missä jääkiekko menee edelle. Pelicans on meille lahtelaisille tärkeä, samoin luonnollisesti FC Lahti, Lahti Basket ja salibandy. Ilman aktiivista juniorityötä ja vahvempien jaksamista tätä ei olisi.  Arvostetaan sitä työtä ja toisiamme.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO