Samasta työstä on maksettava sama palkka

Maailman keskipiste oli tällä viikolla Skotlannissa ja tarkemmin sanottuna YK:n ilmastokokouksessa. Asiantuntijoiden mukaan käsissämme on nyt viimeiset mahdollisuudet pysäyttää ilmastonmuutoksen kiihtyminen keikahduspisteen yli. Uhka on aito ja sillä olisi mittaamattoman suuret vahingot. Päätöksiä siis tarvitaan. Puheet eivät riitä.

Suomella on ilmastoasioissa kokoaan suurempi rooli. Sen olemme myös lunastaneet. Olen kiertänyt viime kuukausina maailmaa tiiviisti, ensi viikolla on vuorossa Brasilia. Viesti on kaikkialla sama: Suomen metsä- ja ilmasto-osaamisella on valtavasti kysyntää. Suomi tunnetaan maana, joka pitää huolta niin ihmisten kuin ympäristön hyvinvoinnista. Meidän pitää nyt johtaa entistä enemmän esimerkillä ja viedä tätä viestiä ja yritysten osaamista maailmalle. Jos olemme hiljaa ja sivussa, ei meitä myöskään kuulla eikä meidän huoliimme vastata. Emme myöskään saa sitä kauppaa mitä tarvitsemme talouden ja työllisyyden kasvuun.

Olen haastanut kollegoitani ympäri Eurooppaa yhteistyöhön EU:n sisällä ja myös ulos Euroopasta. Muuten jäämme Kiinan ja USA:n jalkoihin. Pelkästään Saksa ja Ranska investoivat miljardeja vihreään siirtymään. Silti se on vielä vähän verrattuna maailman jättiläisten elvytykseen. Tässä kilpailussa meidän yritysten pitää olla tiiviisti mukana. Vahvaa Eurooppaa tarvitaan nyt. Se on myös Suomen etu, koska yksin emme pystyisi vaikuttamaan. Aina kun olen nostanut Suomen lippua esille Euroopassa ja kauempana, on myös lahtelaista väriä ollut mukana. LUT, LAB ja Kempower olivat mukana viime viikolla Tukholmassa, ja uskon että yhteinen tekeminen nousee nyt aivan uudelle tasolle Ruotsin kanssa.

Tämän viikon torstaina oli naisten palkkapäivä. Se on STTK:n vuosittain julkistama päivä, jolloin miehen vuoden aikana saama palkka ohittaa naisten koko vuoden palkan. Tämän päivän jälkeen naiset työskentelevät kuvaannollisesti loppuvuoden ”ilman palkkaa”, sillä naisten keskimääräiset ansiot ovat nykyisellään 84,3 prosenttia miesten ansioista. Tämä on täysin kestämätön tilanne. Palkkatasa-arvossa tapahtuu kyllä vuosittain pieniä askelia oikeaan suuntaan. Se ei kuitenkaan riitä alkuunkaan. Jos palkkakuilua pystytään kuromaan umpeen vain tätä vauhtia, naiset ja miehet ovat samalla viivalla vasta vuonna 2100.

Vaikka Suomi on tasa-arvon mallimaita, on työelämän asioissa meillä vielä paljon korjattavaa. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samassa organisaatiossa sama palkka – aina. Erilaisia työtehtäviä voi olla joskus haastava vertailla keskenään. Töiden välillä on siksi tehtävä jatkuvaa vaativuuden arviointia. Palkkakuitin tulee heijastaa todellista työmäärää ja sen asettamia vaatimuksia työntekijälle. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan niin työnantajan kuin henkilöstön yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Hallitus on tehnyt isoja korjausliikkeitä työelämän ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Näiden kärjessä on sukupuolten ja myös muun sukupuolisten välisen tasa-arvon vahvistaminen. Esimerkiksi perhevapaauudistus helpottaa vanhempien perhe-elämän ja työn yhteensovittamista sekä parantaa naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä jakamalla hoitovastuuta vanhempien kesken. Yhdenvertaistamistyötä jatketaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman ja muiden toimenpiteiden pohjalta.

Työmarkkinoilla tarvitaan monenlaista osaamista. Samapalkkaisuus ja yhtäläinen arvostus ihmisten tekemälle työlle on paitsi tasa-arvoasia myös laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Toimivat työmarkkinat ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja demokratian parhaimpia turvatakuita.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO