Määrätietoinen ilmastopolitiikka on Suomen etu

Team Villen vaalispurtti lähti käyntiin keskiviikkona Lahden torilla. Seuraava kuukausi mennään täydellä teholla. Tapaamisia on niin Lahdessa kuin Hämeessä sekä muualla Suomessa koko maaliskuun ajan.
Kulunut viikko on pitänyt sisällään paljon erilaisia kohtaamisia. Olimme koolla Helsingissä Pohjoismaisten SD-puoluejohtajien eli Norjan pääministerin, Ruotsin ex-pääministerin ja NATOn pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa. Keskustelimme paneelissa turvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Tilaisuus oli ajankohtainen juuri nyt, kun luomme suuntaa NATO-maa Suomelle. Vielä ennen vaaleja vierailen Ruotsissa ensi viikolla.

Päijät-Hämeen kuluttajien energiaseminaarissa Lahdessa kuulimme Suomen parhailta asiantuntijoilta vahvan viestin: Suomen vihreä siirtymä olisi pitänyt itseasiassa aloittaa jo aiemmin, mutta hyvä, että sitä on tehty hallituksen toimesta nyt täysillä. Ilman tätä määrätietoista työtä olisimme olleet paljon huonommassa tilanteesta Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä vuosi sitten kuin nyt olemme. Tämä on tärkeä viesti myös seuraavalle hallitukselle. Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite on avain oikea. Yritykset ovat tehneet tähän tiekartan yhdessä hallituksen kanssa ja siihen sitoutuneet. Monipuolisen ja omavaraisen energiatarjoaman eteen tehtyä työtä pitää jatkaa.

Energiateollisuus ry:n mukaan investoinnit energiaan olivat vuonna 2022 ennätysluokkaa eli 4,9 miljardia euroa. Näköpiirissa on lisää – nyt on kiikarissa uudet kymmenien miljardien investoinnit. Tulossa on jopa 30 uutta jättihanketta. Kiinnostusta on Pohjoismaista, Euroopasta ja eri puolilta maailmaa. Juuri kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on ollut tämän kehityksen keskiössä.
Näin vaalien alla tulee myös kiinnittää huomio täysin vääriin väittämiin. Viimeksi niitä tarjoili Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne. Hänen mukaansa (ESS 26.2.) vihreän siirtymän ratkaisuista ei vielä ole konkreettisia ratkaisuja vientiin, vaan että tutkimuslaitoksien ”takapihalta on vuosikymmenien matka globaalissa mittakaavassa ongelmia ratkovaksi teknologiaksi”. Hän ei ilmeisesti seuraa yritysten todellisuutta ja mitä tarjoamme jo nyt kansainvälisesti. Esimerkiksi Fortum tarjoaa jo nyt hiilensidontaa asiakkailleen ja paras esimerkki on Oslosta Norjasta. Tätä ratkaisua tarjosimme pari viikkoa sitten yhdessä Norjan elinkeinoministerin kanssa Intiaan ja perästä kuuluu.

Olisiko sähköisen liikenteen Kempowerin ja muiden menestystarinaa ilman, että Suomi on kansainvälinen edelläkävijä? Ja miten Wärtsilän tai koko sähköistämisen liiketoiminnan osaajien tarjonta? Tai SSAB:n vihreä teräs ja Hämeenlinnan oma osaaminen? Tekeekö LUT ja LAB korkeakoulut väärin, kun ne kehittävät yritysten kanssa ratkaisuja kansainväliseen liiketoimintaan? Eivät tee, vaan juuri oikein. Perussuomalaisissa on katse peräpeilissä, me kuljemme etulinjassa koko maailmassa ja houkuttelemme samalla Suomeen miljardeja uutta rahaa ja luomme tuhansia uusia sinivalkoisia työpaikkoja.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO