Lahden valtuustolta valta ja raha vähenevät, mutta päälliköiden ja johtajien virkoihin tällä ei tunnu olevan mitään vaikutusta. Lahden virkamiesten ongelmana tuntuu olevan se, ettei heillä ole oikein ongelmia eikä tekemistä. Siksi esimerkiksi liikennesuunnittelussa noudatetaan periaatetta: hankaloittakaamme liikennettä, niin paljon kuin voimme yleisestä mielipiteestä ja valtuuston päätöksistä piittaamatta. Näin on tehtykin ja sama jarrutus ja välinpitämättömyys jatkuu valtuuston kannanotoista huolimatta. Riitta Niskasen käytös muistuttaa eräänlaista syndikalistista ja ulkoparlamentaarista toimintatapaa. Hän jotenkin pyrkii sanoutumaan irti laillisista liikennepäätöksistä ja jatkaa jarruttamistaan eri medioissa, ikään kuin lailliset päätökset eivät koskisi häntä lainkaan?
Tämä koskee toki muitakin, jopa päällikkötason päättäjiä. Toimivat kaksikaistaiset Vesijärvenkatu ja Mannerheiminkatu yritetään survoa väkisin yksikaistaiseksi. Liisua yritetään pitää yllä keinoja kaihtamatta, mikä on erittäin vahingollista ja osoittaa virkamiesten täyttä piittamattomuutta demokraattisista päätöksistä. Lahden kaupungin organisaatio on liian suuri ja toimintojen vähentyessä, myös siellä pitäisi luudan lakaista ja yhdistää toimintoja ja saneerata turhaa väkeä, kuten muuallakin hallinnoissa tehdään silloin, kun rakenne ja tehtävät muuttuvat tai lakkaavat. Tärkeintä olisi saneerata heti tiedotusväkeä, suunnitteluväkeä ja turhaa johtoa. Organisaatioteoreetikot ovat osoittaneet, että 40 toimijaa kykenee työllistämään itsensä tuottamatta mitään taloudellista hyötyä kenellekään ns.” puppugeneraattorin” keinoin.
Mitä kaikki 12 tiedottajaa tekevät? Esa Juurola hoiteli yksin tämän postin monta vuosikymmentä sihteerinsä kanssa. Lahden suunnittelijat ovat megalomaanisia ja jopa suuruudenhulluja. Tänne on noussut asuntoja joka niemen notkoon. Asuntotuotanto on tärkeää, mutta mistä löytyy Lahteen väkeä asuttamaan Iskun alueita ja muita kohteita? Ahtialan väestörakenteen yliarvioiminen vuosituhannen vaihteessa osoitti täysin Lahden väestösuunnittelun mutu-tuntuman naurettavuuden.
Toinen kivi on Kymiring. Mikä on Lahden veronmaksajien vastuu yksityisen yrityksen tukemisesta verovaroin Lahti Eventsin kautta? Lahti on jo antanut Eventsin kautta 2 miljoonaa riihikuivaa rahaa, joka voi mennä kuin Kankkulan kaivoon ellei suoritustilassa oleva Kymiring onnistukaan järjestämään kisoja ensi kesänä? Valtuutettu Jorma Ratia on tehnyt riskianalyysin Lahti Eventsistä, jonka kaupunginhallitus merkitsi vain tiedoksi. Nyt Lahden kaupunginhallituksen jäsenet ainakin tietävät niistä riskeistä, joita Lahden Eventsillä on? Mutta osaako Lahden kaupunginhallitus omistajaohjaajana vetää näistä oikeat johtopäätökset, onkin jo täysin eri asia? Media ei saa asiasta tietoa, koska osakeyhtiön tiedot ovat salaisia. Osaako Lahti Events yrityksenä katsoa itseään peiliin ja viheltää pelin poikki? Itse
uskon, ettei uskalla, vaan yritys jatkaa kaupungin tukirahoilla kannattamattoman hamaan lopuun asti.
Kolmas ja ehkä tärkein on Lahden johdon kyvyttömyys hallita suuria kokonaisuuksia ja Lahden tulevaisuuden haasteita. Tämä johtamisongelma on vain korostunut viime vuosina ja kaikki pikku pomot ovat saaneet häärätä mielin määrin niin mediassa kuin toimipaikoillaan ja ilman vastuutta tehdyistä päätöksistä. Positiivista on toki ympäristötietoisuus ja ympäristöteknologina korostuminen päätöksenteossa. Mutta ei yksi pääsky kesää tee!
Juhani Melanen