Hyvän näkeminen

Olemme tänä vuonna toteuttanut perheen yhteistä joulukalenteria hieman toisin kuin mitä yleensä. Tavallisesti olen ripustanut kankaisen joulukalenterin johonkin kodin seinälle ja joka päivä lapset ovat saaneet tarkistaa yhden taskun sisällön. Taskuista on löytynyt hieman vaihtelevasti suklaata, jokin tehtävä tai koriste.

Tänä vuonna en kuitenkaan löytänyt kyseistä kalenteria kesällä tapahtuneen muuton jäljiltä ja niinpä kalenteri muuttui toisenlaiseksi. Jokaiselle perheenjäsenelle arvottiin omat päivät ja aseteltiin joulukuun päivien mukaan järjestykseen. Kun sitten oma nimi on kyseessä olevan päivän kohdalla, niin tehtävänä on kertoa joitakin hyviä ja kivoja asioita seuraavan päivän henkilöstä.

On ollut hienoa seurata, miten hyvin kaikki lapset ovat lähteneet mukaan kalenterin toteuttamiseen. Miten hyvältä tuntuu kuulla oman perheen jäseniltä, että on hyvä tyyppi. Ja miten vaikeaa onkaan joskus keksiä niitä kivoja asioita veljestä, jonka kanssa on juuri hetkeä aikaisemmin kinastellut.

Kalenterin luukkujen äärellä olen miettinyt, miten helposti sitä meinaakaan jäädä kiinni harmitukseen, pettymyksiin ja mielipahaan. Tulevaa joulua ja mennyttä vuotta ajatellessa on helppo keksiä asioita, jotka ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat pettymyksiä.

Jos ajatusta yrittää kääntää edes piirun verran, niin mitäköhän hyviä asioita tämän vuoden joulussa voisi kaikista rajoituksista huolimatta olla? Itse ajattelen, että ainakin se on hyvä, kun saa pysähtyä ihan vaan oman perheen joulun viettoon. Toinen mitä olen alkanut arvostaa aivan uudella tavalla, on normaali arki, ihmisten kohtaaminen kasvokkain, tervehdittäessä kättely tai halaaminen. Sellaiset pienet asiat, joiden ei aikaisemmin osannut edes ajatella olevan erityisiä.

Sunnuntaina on 4. adventti, hetki ennen joulua. 4. adventti nostaa esille Jeesuksen vanhemmat, Marian ja Joosefin. Heillä normaali muuttui erilaiseksi enkelin ilmestyttyä Marialle. Jeesuksen syntymä tallissa on ehkä jonkinlainen merkki siitä, että vaikka suunnitelmat muuttuvat ja olosuhteet ovat erilaisia kuin mitä on ajatellut, Jumala toimii myös poikkeusoloissa.

Siunattua joulun aikaa!


Hanna Rikkanen
kappalainen Launeen srk

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
ARKISTO