Olemme tänä vuonna toteuttanut perheen yhteistä joulukalenteria hieman toisin kuin mitä yleensä. Tavallisesti olen ripustanut kankaisen joulukalenterin johonkin kodin seinälle ja joka päivä lapset ovat saaneet tarkistaa yhden taskun sisällön. Taskuista on löytynyt hieman vaihtelevasti suklaata, jokin tehtävä tai koriste.
Tänä vuonna en kuitenkaan löytänyt kyseistä kalenteria kesällä tapahtuneen muuton jäljiltä ja niinpä kalenteri muuttui toisenlaiseksi. Jokaiselle perheenjäsenelle arvottiin omat päivät ja aseteltiin joulukuun päivien mukaan järjestykseen. Kun sitten oma nimi on kyseessä olevan päivän kohdalla, niin tehtävänä on kertoa joitakin hyviä ja kivoja asioita seuraavan päivän henkilöstä.
On ollut hienoa seurata, miten hyvin kaikki lapset ovat lähteneet mukaan kalenterin toteuttamiseen. Miten hyvältä tuntuu kuulla oman perheen jäseniltä, että on hyvä tyyppi. Ja miten vaikeaa onkaan joskus keksiä niitä kivoja asioita veljestä, jonka kanssa on juuri hetkeä aikaisemmin kinastellut.
Kalenterin luukkujen äärellä olen miettinyt, miten helposti sitä meinaakaan jäädä kiinni harmitukseen, pettymyksiin ja mielipahaan. Tulevaa joulua ja mennyttä vuotta ajatellessa on helppo keksiä asioita, jotka ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat pettymyksiä.
Jos ajatusta yrittää kääntää edes piirun verran, niin mitäköhän hyviä asioita tämän vuoden joulussa voisi kaikista rajoituksista huolimatta olla? Itse ajattelen, että ainakin se on hyvä, kun saa pysähtyä ihan vaan oman perheen joulun viettoon. Toinen mitä olen alkanut arvostaa aivan uudella tavalla, on normaali arki, ihmisten kohtaaminen kasvokkain, tervehdittäessä kättely tai halaaminen. Sellaiset pienet asiat, joiden ei aikaisemmin osannut edes ajatella olevan erityisiä.
Sunnuntaina on 4. adventti, hetki ennen joulua. 4. adventti nostaa esille Jeesuksen vanhemmat, Marian ja Joosefin. Heillä normaali muuttui erilaiseksi enkelin ilmestyttyä Marialle. Jeesuksen syntymä tallissa on ehkä jonkinlainen merkki siitä, että vaikka suunnitelmat muuttuvat ja olosuhteet ovat erilaisia kuin mitä on ajatellut, Jumala toimii myös poikkeusoloissa.
Siunattua joulun aikaa!
Hanna Rikkanen
kappalainen Launeen srk