Hyvän näkeminen

Olemme tänä vuonna toteuttanut perheen yhteistä joulukalenteria hieman toisin kuin mitä yleensä. Tavallisesti olen ripustanut kankaisen joulukalenterin johonkin kodin seinälle ja joka päivä lapset ovat saaneet tarkistaa yhden taskun sisällön. Taskuista on löytynyt hieman vaihtelevasti suklaata, jokin tehtävä tai koriste.

Tänä vuonna en kuitenkaan löytänyt kyseistä kalenteria kesällä tapahtuneen muuton jäljiltä ja niinpä kalenteri muuttui toisenlaiseksi. Jokaiselle perheenjäsenelle arvottiin omat päivät ja aseteltiin joulukuun päivien mukaan järjestykseen. Kun sitten oma nimi on kyseessä olevan päivän kohdalla, niin tehtävänä on kertoa joitakin hyviä ja kivoja asioita seuraavan päivän henkilöstä.

On ollut hienoa seurata, miten hyvin kaikki lapset ovat lähteneet mukaan kalenterin toteuttamiseen. Miten hyvältä tuntuu kuulla oman perheen jäseniltä, että on hyvä tyyppi. Ja miten vaikeaa onkaan joskus keksiä niitä kivoja asioita veljestä, jonka kanssa on juuri hetkeä aikaisemmin kinastellut.

Kalenterin luukkujen äärellä olen miettinyt, miten helposti sitä meinaakaan jäädä kiinni harmitukseen, pettymyksiin ja mielipahaan. Tulevaa joulua ja mennyttä vuotta ajatellessa on helppo keksiä asioita, jotka ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat pettymyksiä.

Jos ajatusta yrittää kääntää edes piirun verran, niin mitäköhän hyviä asioita tämän vuoden joulussa voisi kaikista rajoituksista huolimatta olla? Itse ajattelen, että ainakin se on hyvä, kun saa pysähtyä ihan vaan oman perheen joulun viettoon. Toinen mitä olen alkanut arvostaa aivan uudella tavalla, on normaali arki, ihmisten kohtaaminen kasvokkain, tervehdittäessä kättely tai halaaminen. Sellaiset pienet asiat, joiden ei aikaisemmin osannut edes ajatella olevan erityisiä.

Sunnuntaina on 4. adventti, hetki ennen joulua. 4. adventti nostaa esille Jeesuksen vanhemmat, Marian ja Joosefin. Heillä normaali muuttui erilaiseksi enkelin ilmestyttyä Marialle. Jeesuksen syntymä tallissa on ehkä jonkinlainen merkki siitä, että vaikka suunnitelmat muuttuvat ja olosuhteet ovat erilaisia kuin mitä on ajatellut, Jumala toimii myös poikkeusoloissa.

Siunattua joulun aikaa!


Hanna Rikkanen
kappalainen Launeen srk

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan
Vapaehtoistyöntekijä Veijo Vierumäki: Launeella seurakunnassa on hyvä henki – siitä on pidettävä kiinni
Omalähiö lomailee 20. – 26.10.
”Ajattelin vain tekeväni omaa juttuani” – palkittu leipuri kiittää uskollisia asiakkaitaan ja paikallista yhteisöä
Pysäköintipaikoista on pulaa Lahden rautatieaseman läheisyydessä
Launeen kirjasto sulkee ovensa – asemakaava etsii alueelle uutta suuntaa
Asukkaat ja kaupunki seuraavat rottatilannetta Launeella
Enkelipolku kutsuu kulkemaan – talkootyöllä on syntynyt rauhoittumisen reitti
Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
Uusi laki helpottaa työrauhan ylläpitoa kouluissa
Lahtelaisrehtorin johdolla syntyi unelmaprojekti – Vaskivuoren nuoret soittivat Ultra Bra -yhtyeen musiikkia Helsingissä
Lahden Swingtownista musiikkibisneksen kansainvälisiin kuvioihin
Kuvanveistäjä Olavi Lanu teki taidetta arjessa, luonnossa ja sorakuopalla
Taisto Lehto: Taiteilija Olavi Lanun kipinä lasikuituun syttyi Salinkallion koulun teknisen työn luokassa
Launeen reittiuudistus tuo sujuvuutta – Uudet linjat 2 ja 32 käyttöön elokuussa
Rippipappi Riitta Särkiö: Rippikoulu puhuttelee edelleen – Se herättää ajatuksia ja yhdistää
ARKISTO