Hyvän näkeminen

Olemme tänä vuonna toteuttanut perheen yhteistä joulukalenteria hieman toisin kuin mitä yleensä. Tavallisesti olen ripustanut kankaisen joulukalenterin johonkin kodin seinälle ja joka päivä lapset ovat saaneet tarkistaa yhden taskun sisällön. Taskuista on löytynyt hieman vaihtelevasti suklaata, jokin tehtävä tai koriste.

Tänä vuonna en kuitenkaan löytänyt kyseistä kalenteria kesällä tapahtuneen muuton jäljiltä ja niinpä kalenteri muuttui toisenlaiseksi. Jokaiselle perheenjäsenelle arvottiin omat päivät ja aseteltiin joulukuun päivien mukaan järjestykseen. Kun sitten oma nimi on kyseessä olevan päivän kohdalla, niin tehtävänä on kertoa joitakin hyviä ja kivoja asioita seuraavan päivän henkilöstä.

On ollut hienoa seurata, miten hyvin kaikki lapset ovat lähteneet mukaan kalenterin toteuttamiseen. Miten hyvältä tuntuu kuulla oman perheen jäseniltä, että on hyvä tyyppi. Ja miten vaikeaa onkaan joskus keksiä niitä kivoja asioita veljestä, jonka kanssa on juuri hetkeä aikaisemmin kinastellut.

Kalenterin luukkujen äärellä olen miettinyt, miten helposti sitä meinaakaan jäädä kiinni harmitukseen, pettymyksiin ja mielipahaan. Tulevaa joulua ja mennyttä vuotta ajatellessa on helppo keksiä asioita, jotka ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat pettymyksiä.

Jos ajatusta yrittää kääntää edes piirun verran, niin mitäköhän hyviä asioita tämän vuoden joulussa voisi kaikista rajoituksista huolimatta olla? Itse ajattelen, että ainakin se on hyvä, kun saa pysähtyä ihan vaan oman perheen joulun viettoon. Toinen mitä olen alkanut arvostaa aivan uudella tavalla, on normaali arki, ihmisten kohtaaminen kasvokkain, tervehdittäessä kättely tai halaaminen. Sellaiset pienet asiat, joiden ei aikaisemmin osannut edes ajatella olevan erityisiä.

Sunnuntaina on 4. adventti, hetki ennen joulua. 4. adventti nostaa esille Jeesuksen vanhemmat, Marian ja Joosefin. Heillä normaali muuttui erilaiseksi enkelin ilmestyttyä Marialle. Jeesuksen syntymä tallissa on ehkä jonkinlainen merkki siitä, että vaikka suunnitelmat muuttuvat ja olosuhteet ovat erilaisia kuin mitä on ajatellut, Jumala toimii myös poikkeusoloissa.

Siunattua joulun aikaa!


Hanna Rikkanen
kappalainen Launeen srk

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
Karpo oli aikansa ylivoimainen some-vaikuttaja ja kansan syvien rivien viimeinen hätähuuto
ARKISTO