Miksi länsi yllätettiin housut kintuissa Ukrainassa?

”Venäläisten historian masentavaimpia piirteitä on rauhallisten kehityskausien puuttuminen!” (Laurent van Post 1965). Jälkeenpäin tuntuu surkuhupaiselta, että Putinin selviä viestejä ei osattu lukea lännessä oikein, vaikka kaikki askelmerkit olivat meille tiedossa eri lähteistä ja sadoista tiedustelutiedoista.

Suurimpia lännen virheitä oli kykyä hahmottaa venäläistä ”sielua”ja kansan sokeaa uskoa yhteen oikeaan Jumalan valitsemaan tsaariin, jota seuraamalla Venäjä nousisi suurten maailman valtioiden joukkoon yhdessä USA:n ja Kiinan kanssa. Lännessä uskottiin ja luultiin tosissaan, että vuonna 1992 julkaistu japanilaisen historioitsijan Francis Fukuyaman kirja ”Historian loppu”, olisi päätepiste ideologioiden välisessä taisteluissa ja kylmän sodan loppu, mutta enempää ei kukaan historioitsija oli voinut olla väärässä.

Lännessä tuntuvien yhteiskunnallisten muutosten toivo kohdistui pitkään siihen, että Venäjälle kehittyisi avarakatseinen, koulutettu keskiluokka (taiteilijat, insinöörit, tiedemiehet, lääkärit ym), joka oppisi ymmärtämään oman etunsa ja puolustamaan sitä. Tätä optimismia on koko Venäjän historian ajan horjuttanut vahvaan omistusoikeuteen ja laillisten tuomioistuinten toimintaan perustuvan järjestelmän puuttuminen. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kehittyäkseen normaaliksi oikeusvaltioksi, Venäjän olisi ollut kasvatettava laaja omistava luokka ja kansalaisyhteiskunta, joka ei olisi ollut riippuvainen vahvasta valtiosta. Tämä olisi edellyttänyt täysin uudenlaisia sosioekonomisia oloja. Tiedepiireissäkään ei osattu synnyttää sitä. Korruptioon ja varastamiseen tottuneessa yhteiskunnassa, ei ollut valitettavasti tiekarttoja tähän.

Omalaatuisinta tässä kehityksessä on se, kuinka edes kouluja käyneiden kaupunkilaisten keskuudessa jyrkkä aineellisen hyvinvoinnin muutos ei välttämättä johtanut irtaantumiseen perinteisistä venäläisistä ja neuvostoliittolaisista asenteista. Seuraavassa näkemyksiä miksi.
Valtiotieteilijä Vladimir Pastuhov jakaa ryhmät venäläiset syntymävuosien mukaan seuraavasti: 1970-1985 (pettynyt sukupolvi), 1985-2000 (Kadotettu sukupolvi) ja vuoden 2000 jälkeen syntyneet (tulevaisuuden sukupolvi).
”Tosiasia on, että Venäjällä valtion valta voi olla autoritaarista tai totalitaarista hyvin pitkään…’ Venäjän jumalaapelkäävä kansan muhkeasta povesta on helppo houkutella esiin sielujen kuoro, joka vaatii ”ampumaan länsimaiset kuin hullut koirat”. (Andrei Fiontkovski 2006)

Pettyneellä sukupolvella ei välttämättä ole selvää kuvaa tai muistoa Neuvostoliitosta. Suuren pettymyksen aiheutti yhteiskunnallisen levottomuuden ja epävarmuuden kokemus, kun lupaus neuvostoajan jälkeisestä uudesta alusta tyrehtyi. Suuruuden aika ja Stalinismi oli helppo elvyttää tässä ikäluokassa väärentämällä historiaa. Tämä Putinin manipulointi ja indoktrinaatio upposi tähän sukupolveen kuin häkä.

Kadotetun sukupolven edustajilla ei ollut omakohtaisia kokemuksia ”kaaoksesta” ja ”nöyryytyksistä”, joista he kuulivat vain vanhemmiltaan ja televisiosta. Heille on koko aikuisiän syötetty Venäjän valtion narratiiveja (tarinoita) demokratian katastrofaalisista vaikutuksista ja Neuvostoliiton hajottaneen lännen petturuudesta. Painopiste oli siinä, kuinka länsi häikäilemättä käytti hyväkseen Venäjän heikkoutta vahvistaakseen omia asemiaan maailmassa. Siksi Venäjä tarvitsi uutta itsevarmuutta ja suuren sotakoneiston estääkseen kaiken tämän tapahtumisen uudelleen.

Toivoa on ainoastaan uudella sukupolvella. Tämä nuori sukupolvi on tottunut käyttämään sosiaalista media täysin toisella tavalla ”vaistomaisesti”. He eivät katso ja usko aivan vanhempiensa tavalla paikallisia televisiouutisia ja eivät usko niin herkästi valtamediaa. He hakevat tietonsa internetistä, YouTubesta, Instagramista ja WhatsAppista. Nyt nämä kaikki on valtion taholta tietojen mukaan Venäjällä suljettu. Yhteydenpito muihin maailmaan nuoriin katkaistiin. Tämä ei tältä ikäpolvelta varmasti jää huomioimatta. Juuri tämä ikäluokka on Navalnyin suurimman kiinnostuksen kohde. Se uskaltaa osallistua mielenosoituksiin, koska se ei osaa pelätä, että heihin voidaan käyttää perinteisiä kovia otteita. Valitettavasti he ovat väärässä, sillä Putinin henkivartijat, FSB ( salainen poliisi) ja sadattuhannet miliisit pitävät huolen, että heidän toiveensa tallataan voimakeinoin diktaattori Putin anturan alle keinolla millä hyvänsä.

Ainoa toive tulevaisuudessa on hallinnon kyvyttömyys ratkaista näiden nuorten ongelmia. Toivo on siis vasta heidän lastensa ikäluokalla. Putin on ja pysyy vallassa. Iso maa, pitkä minuutti (venäläinen diplomaatti)!

Juhani Melanen

Lähteet: Putinin pihapiirissä; Catherine Belton,
Venäjä vailla tulevaisuutta; Masha Gessen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
ARKISTO