Ehdotus eläkevaroilla tehtävästä kansantalouden elvytyksestä

Eläkeyhtiöt ovat koko ajan tahallaan ja virheellisesti väittäneet, että me nykyiset eläkeläiset elämme työssäkäyvien aktiivikansalaisten siivellä. Tätä täysin käsittämätöntä ja virheellistä ”mandraa” ja tietoa levitetään kuin Jumalan sanaa nuorille. Tämä, jos mikä osoittaa sen härskiyden, vääristelyn ja
kieroutuneen asenteen, jolla uskomattoman varakkaat eläkeyhtiöt haluavat pelotella nuoria köyhästä tulevaisuudesta ja varjojen loppumisesta.
Suomessa on eläkevaroja tällä hetkellä 334 miljardia euroa eli täysin käsittämättömät 334 000 milljoona euroa. Viime aikoina suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat ovat lähinnä kunostautuneet huonoilla sijoituksilla, joista on maksettu ulkomaille (USA) sijoitusosaamisesta jopa 1,4 miljardia euroa.

Onneksi tänä vuonna kurssit nousivat ennätyskorkeiksi ja tyhmimmätkin sijoittajat, kuten Suomen suurimmat eläkevakuutusyhtiöt tekivät huipputulosta tänä vuonna. Kevan kokonaistuotto oli 4,7 % eli 2,7 mljardia, Varman sijoitusten arvo ylitti 50 miljardia ja nousivat 2,8 prosentista 12 prosentiin ja tuottivat 1,4 miljardia euroa, Ilmarisen sijoitustuotto nousi tammi- syyskuussa 600 miljoonaan euroon ja sen sijoitussalkun markkina-arvo oli 50, 3 miljardia euroa.
Suomen valtion velka oli heinäkuun lopussa129,53 miljardia, mikä suomeksi tarkoittaa, että jokaista asukasta kohti meillä oli velkaa 23 326 euroa ja sama velkaantumistahti jatkuu. Monet kansantaloustieteilijät, kuten Helsingin kansantaloustieteen professori Roope Uusitalo, valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sekä valtion budjettipäällikkö Sami Yläoutinen ovat lainanotosta varoitelleet toistuvasti. Mutta sama meno jatkuu ja lainakaruselli pyörii pyörimistään.

Suomi tarvitsee elvytystä. Kun korona aikanaan päättyy, tulee tietysti lyhyt nousukausi. Mutta kykenemmekö hyödyntämään tämän nousun tehokkaasti ja se tärkein kysymys? Olisiko meillä muita vaihtoehtoja selviytyä tilanteesta kuin jatkuva uusi velanotto? Suomella on ainoana EU-maana todellinen keino elvyttää ilman valtion lisävelanottoa. Tosiasia on nimittäin, että elkäkerahastot ovat julkista taloutta ja niiden käyttö täysin Suomen omassa päätösvallassa!
Vaikka me suuret ikäluokat olemme eläkkeellä, vain pari miljardia näistä tuotoista tarvitaan meidän eläkkeidemme maksamiseen. Mikä tarkoittaa, että loput noin 8 miljardia kasvattaa eläkerahastoja.

Ei tarvitse olla ennustaja tai kansantaloustieteilijä huomatessaan, että 20 vuodessa rahastot ovat kasvaneet 400 miljardiin, mutta samaan aikaan Suomen talous kituu ennennäkemättömässä investointilamassa. Neljännesvuosisata sitten Lipposen hallituksen aikana eläkeindeksejä leikattiin laman paniikkitunnelmissa ajatuksella, että asian palataan myöhemmin ja leikkuri puretaan. Jokainen suomalainen tietää, ettei näin tehty, eikä tehdä, sillä siitä pitävät huolen ahneet eläkevakuutusyhtiöt, jotka haluavat kartuttaa omaisuuttaan ja arvovaltaansa ja tehdä itsestään korvaamattomia. Indeksi on leikannut jopa kolmanneksen monien työeläkkeistä. Samalla ajatus, että suomalaiset tulisivat toimeen työeläkkeellään ilman yhteiskunnan tukea murtui.

Valtiolle olisi yksinkertaisinta nostaa seuraavina kolmena vuotena eläkeindeksiä 2,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin nykyinen indeksi määrää. Tämä olisi huikea piristysruiske taloudelle ja eläkeläisille. Tänä kolmena vuotena eläkemenot olisivat nousseet 1800 miljoonaa. Vieläkin eläkerahastot kasvaisivat voimakkaasti, mutta nyt 8 miljardin euron sijasta ”vain” 6 miljardia vuodessa! Täysin varmaa on, että eläkeläiset käyttäisivät rahansa kulutukseen ja samalla virkistäisivät ja piristäisivät Suomen nyt näivettynyttä taloutta. Merkittävää olisi myös se, että tuon rahan käyttö lisäisi työllisyyttä ja samalla vähentäsi valtion työttömyysmenoja sekä suoranaisia tukia yli puolelle miljoonalle nyt köyhyysrajalla kittuutavan eläkeläisen kohdalla.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Ehdotus eläkevaroilla tehtävästä kansantalouden elvytyksestä

  1. Joskus reilu 30 vuotta sitten eläketiedottaja Pertti Viinanen kertoi TVn tietoiskussa, että meillä ”suurten ikäluokkien” tehdastyöläisillä oli jo silloin miljoona markkaa per nuppi rahastoitua eläkerahaa. Julkinen ala alkoi rahastoimaan eläkerahaa 1990 luvun laman aikoihin. Näitä eläkerahastoja on siis erilaisia. Niiden varat ovat eläkeyhtiöissä, joihin poliitikoilla ei ole rahankäyttöideoineen mitään asiaa; jos olisi, niin rahat olis aikoja sitten rellestetty.

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Eero Seesvaara: Lahti Energian tuloksenkantokyky ei ole uhattuna lähitulevaisuudessakaan
Stubb vei äänet Liipolassa – Kaksinkamppailu oli muutoin tasaista Etelä-Lahdessa
Jorma Ratia: Perussyy Lahti Energian myynnin tarkastelulle on Lahden talouden tassapainottaminen
Kansanedustaja Mika Kari: Lahti Energian myyntiin tulisi hakea myös valtuuston näkemys
Launeelaiset tekivät juoksuhautakynttilöitä rintamalle Ukrainaan
Erityisavustaja Tuomas Sorsa: Raiteet tulevat tutuiksi sekä työmatkalla että työtehtävissä
Lahti Energian myynti olisi suuri strateginen muutos kaupungin taloudessa
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Energiayhtiön mahdollinen myyntipäätös kuuluu valtuustolle
Lahden valtuusto on paljon vartijana Lahti Energian myyntisuunnitelmissa – riittääkö sen pätevyys?
Kansalaisaktiivi Petri Alastalo: Kaupunkilaisten omistamaa sähköyhtiötä ei saa myydä pääomasijoittajille
Seurakuntapappi Mari Ruuska: Joulukirkossa pääsee pysähtymään hetkeksi joulun ydinsanoman äärelle
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Sivistyslautakunnan jäsenet esittivät kritiikkiä Digionen lisärahoitustarpeesta
Rehtori Kari Ratia: Salinkallion peruskoulu lopetettiin kepulikonstein – Nyt sitä kannattaisi hyödyntää erilaisiin uusiin toimintoihin
Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
ARKISTO