Ehdotus eläkevaroilla tehtävästä kansantalouden elvytyksestä

Eläkeyhtiöt ovat koko ajan tahallaan ja virheellisesti väittäneet, että me nykyiset eläkeläiset elämme työssäkäyvien aktiivikansalaisten siivellä. Tätä täysin käsittämätöntä ja virheellistä ”mandraa” ja tietoa levitetään kuin Jumalan sanaa nuorille. Tämä, jos mikä osoittaa sen härskiyden, vääristelyn ja
kieroutuneen asenteen, jolla uskomattoman varakkaat eläkeyhtiöt haluavat pelotella nuoria köyhästä tulevaisuudesta ja varjojen loppumisesta.
Suomessa on eläkevaroja tällä hetkellä 334 miljardia euroa eli täysin käsittämättömät 334 000 milljoona euroa. Viime aikoina suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat ovat lähinnä kunostautuneet huonoilla sijoituksilla, joista on maksettu ulkomaille (USA) sijoitusosaamisesta jopa 1,4 miljardia euroa.

Onneksi tänä vuonna kurssit nousivat ennätyskorkeiksi ja tyhmimmätkin sijoittajat, kuten Suomen suurimmat eläkevakuutusyhtiöt tekivät huipputulosta tänä vuonna. Kevan kokonaistuotto oli 4,7 % eli 2,7 mljardia, Varman sijoitusten arvo ylitti 50 miljardia ja nousivat 2,8 prosentista 12 prosentiin ja tuottivat 1,4 miljardia euroa, Ilmarisen sijoitustuotto nousi tammi- syyskuussa 600 miljoonaan euroon ja sen sijoitussalkun markkina-arvo oli 50, 3 miljardia euroa.
Suomen valtion velka oli heinäkuun lopussa129,53 miljardia, mikä suomeksi tarkoittaa, että jokaista asukasta kohti meillä oli velkaa 23 326 euroa ja sama velkaantumistahti jatkuu. Monet kansantaloustieteilijät, kuten Helsingin kansantaloustieteen professori Roope Uusitalo, valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sekä valtion budjettipäällikkö Sami Yläoutinen ovat lainanotosta varoitelleet toistuvasti. Mutta sama meno jatkuu ja lainakaruselli pyörii pyörimistään.

Suomi tarvitsee elvytystä. Kun korona aikanaan päättyy, tulee tietysti lyhyt nousukausi. Mutta kykenemmekö hyödyntämään tämän nousun tehokkaasti ja se tärkein kysymys? Olisiko meillä muita vaihtoehtoja selviytyä tilanteesta kuin jatkuva uusi velanotto? Suomella on ainoana EU-maana todellinen keino elvyttää ilman valtion lisävelanottoa. Tosiasia on nimittäin, että elkäkerahastot ovat julkista taloutta ja niiden käyttö täysin Suomen omassa päätösvallassa!
Vaikka me suuret ikäluokat olemme eläkkeellä, vain pari miljardia näistä tuotoista tarvitaan meidän eläkkeidemme maksamiseen. Mikä tarkoittaa, että loput noin 8 miljardia kasvattaa eläkerahastoja.

Ei tarvitse olla ennustaja tai kansantaloustieteilijä huomatessaan, että 20 vuodessa rahastot ovat kasvaneet 400 miljardiin, mutta samaan aikaan Suomen talous kituu ennennäkemättömässä investointilamassa. Neljännesvuosisata sitten Lipposen hallituksen aikana eläkeindeksejä leikattiin laman paniikkitunnelmissa ajatuksella, että asian palataan myöhemmin ja leikkuri puretaan. Jokainen suomalainen tietää, ettei näin tehty, eikä tehdä, sillä siitä pitävät huolen ahneet eläkevakuutusyhtiöt, jotka haluavat kartuttaa omaisuuttaan ja arvovaltaansa ja tehdä itsestään korvaamattomia. Indeksi on leikannut jopa kolmanneksen monien työeläkkeistä. Samalla ajatus, että suomalaiset tulisivat toimeen työeläkkeellään ilman yhteiskunnan tukea murtui.

Valtiolle olisi yksinkertaisinta nostaa seuraavina kolmena vuotena eläkeindeksiä 2,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin nykyinen indeksi määrää. Tämä olisi huikea piristysruiske taloudelle ja eläkeläisille. Tänä kolmena vuotena eläkemenot olisivat nousseet 1800 miljoonaa. Vieläkin eläkerahastot kasvaisivat voimakkaasti, mutta nyt 8 miljardin euron sijasta ”vain” 6 miljardia vuodessa! Täysin varmaa on, että eläkeläiset käyttäisivät rahansa kulutukseen ja samalla virkistäisivät ja piristäisivät Suomen nyt näivettynyttä taloutta. Merkittävää olisi myös se, että tuon rahan käyttö lisäisi työllisyyttä ja samalla vähentäsi valtion työttömyysmenoja sekä suoranaisia tukia yli puolelle miljoonalle nyt köyhyysrajalla kittuutavan eläkeläisen kohdalla.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Ehdotus eläkevaroilla tehtävästä kansantalouden elvytyksestä

  1. Joskus reilu 30 vuotta sitten eläketiedottaja Pertti Viinanen kertoi TVn tietoiskussa, että meillä ”suurten ikäluokkien” tehdastyöläisillä oli jo silloin miljoona markkaa per nuppi rahastoitua eläkerahaa. Julkinen ala alkoi rahastoimaan eläkerahaa 1990 luvun laman aikoihin. Näitä eläkerahastoja on siis erilaisia. Niiden varat ovat eläkeyhtiöissä, joihin poliitikoilla ei ole rahankäyttöideoineen mitään asiaa; jos olisi, niin rahat olis aikoja sitten rellestetty.

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka Nikkilä on julkisen liikenteen osalta paitsiossa Lahdessa
Reijo Mäki-Korvela: Kisapuiston stadionhankkeessa johtajuuden puute
Osallistuvan budjetoinnin kautta saadaan frisbeegolfrata Etelä-Lahteen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnalle ystävyysseurakunta Virosta
Lähikuvassa Lahden uusi liikuntajohtaja Aleksi Nyström
Puheenjohtaja Vesa Lempinen: Aurinkovoimalainvestointi tehtiin ennen kaikkea imagomielessä
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Olen ollut Lahteen hyvin tyytyväinen
Kitaristi Mika Jokinen: Tämä on ollut Pääesiintyjien paras kesä tähän mennessä
Muusikko Vesa Haaja: Kesällä pitää ottaa iisisti ja uida mahdollisimman paljon
Marja-Leena Vierumäki: Uiminen ja kukkienhoito kuulu kesään
Puheenjohtaja Tapio Irri Lasten leikkialueet tulee olla turvallisia ja lähellä kotia
Veijo Vierumäki: Miestenpiiri keräsi 100 laatikollista apua Ukrainaan
Heikki Laine: Kesään kuuluu aina mökkeilyä ja pesäpalloa
Kirjastovirkailija Noora Tanska: Dekkarit ovat kestosuosikkeja kirjastoissa
Kirjailija Kalle Veirto: En tykkää olla ilman paitaa, vaikka olen lihaksikas
Hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman: Laune on paras paikka Lahdessa
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunta jatkaa vuokralaisena Liipolassa
Perhepäivähoitaja Marika Rosti: Perhepäivähoito on lapselle paras vaihtoehto
ARKISTO