Euroopan pankit kriisissä – kansako taas pelastajaksi?

Saksa etsii kuumeisesti pelastajaa vaikeuksiin ajautuneelle Deutsche Bankille, jolla on nimissään erilaisia johdannaissopimuksia noin 40.000 miljardin euron arvosta. Kyseessä on täysin käsittämätön summa, jos se laukeaa maksettavaksi. Pankki on Saksalle ja liittokansleri Merkelille todellinen riippakivi, koska se pelasti pankin jo kertaalleen Kreikan lainoista ja siirsi ongelmat Kreikan valtion maksettavaksi varsin tylysti.

Suurimman liikepankin pääjohtajalla John Cryanilla oli Washingtonista tuomisinaan vain jobin postia yrittäessään neuvotella USA:n oikeusviranomaisten kanssa 14 miljardin korvausvaatimuksista. Turhaan, sopimukseen ei päästy. Näiden vaatimusten taustalla Deutsche Bankin toimet vuonna 2008, jolloin pankki myi tuolloin suurten amerikkalaispankkien tavoin markkinoilla asuntolainoihin liittyviä velkakirjoja, jotka osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi.

Tavalliselle lukijalle on pakko jollain lailla yrittää selvittää, missä suuruusluokassa Deutsche Bankin johdannaiset oikein liikkuvat. Miljoonina tämä velka on siis 40 000 000 miljoonaa euroa. Summa on noin 780 kertaa suurempi kuin Suomen valtion velka noin eli noin 57 miljardia ja jopa kymmenen kertaa suurempi kuin emämaan Saksan velka.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n mielestä Saksan suurin pankki on todellinen finanssijärjestelmän systeemiriski. Deutsche Bankin kaatuminen saattaisi johtaa uuteen maailmanlaajuiseen finanssikriisiin, joten se on pelastettava tavalla tai toisella. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pankki on liian suuri sellaiseksi pankiksi, jonka annettaisiin kaatua!

Pankilla on yli 20 miljoona asiakasta ja satatuhatta työntekijää, joista yli puolet saksalaisia. Viime viikolla tuhat henkeä sai jo kenkää ja myllerrys jatkuu. Pankin pörssikurssi on pudonnut 28 dollarista 12 dollariin ja alamäki jatkuu. Mikä tarkoittaa taas suomeksi sitä, että sen markkina-arvo on nykyisin alle puolet Nordeasta, vaikka sen tase on yli kaksi kertaa suurempi.

Saksalaiset suuryhtiöiden johtajat etsivät kuumeisesti keinoja estääkseen pankin kaatumisen. Qatarilaiset omistavat jo nyt pankista yli kymmenen prosenttia, joten he voivat yrittää tukirahoittaa sitä, koska ovat kärsineet yli miljardin laskennallisen tappion osakekurssien laskussa. Mutta riittääkö tämä?

Pankkiunionin kriisirahastoon kootaan euroalueen luottolaitoksilta 55 miljardin lisärahoitusta vuoteen 2023 mennessä. Suomalaisten osuus tästä tulee olemaan noin miljardi. Koko pankkiunionimme joutuu siis piakkoin todelliseen testiin, jos sijoittajat ja tallettajat alkavat toden teolla vetää rahojaan Deutsche Bankista. Eikä tässä kaikki! Italialaisissa pankeissa on ainakin 360 miljardin euron arvosta ongelmaluottoja!

Juhani Melanen

 

 

 

 

Jalat maassa, sydän taivaassa

Tänä sunnuntaina Suomen kirkoissa mietitään elämää kahden valtakunnan kansalaisena. Me osallistumme tämän maan asioihin, rakennamme osaltamme yhteiskuntaa. Ja se rakennustyö koostuu muuten hyvinkin pienistä palasista. Se on sitä, että koko kylä kasvattaa lapsia, koko kylä pitää huolta vaikkapa eksyneestä muistisairaasta ja opastaa kotiin. Yhteiskuntaa rakennetaan tekemällä työtä ja tuottamalla työpaikkoja, noudattamalla yhteisiä sääntöjä, pitämällä yllä hyviä asioita. Pidämme jalat tukevasti maassa ja kädet avoinna.

Mutta kristittyinä emme ole vain Suomen kansalaisia. Me olemme myös Jumalan lapsia ja tähyämme kohti Taivaan valtakuntaa. Siellä on lopullinen päämäärä. Jumala on kuitenkin läsnä jo nyt, muuten kristityn elämä olisi pelkkää kaipausta ja toivomista. Jumala on kutsunut meidät olemaan Taivaan kansalaisia. Tämä kansalaisuus toteutuu uskomalla, toivomalla ja rakastamalla. Silloin meistä voi edes hetkittäin heijastua Taivaan valoa tähän välillä aika synkkään maailmaan.

Jeesuksen vastustajat koittivat saada hänet ansaan kysymällä: onko oikein maksaa keisarille veroa (Matt 22:15-22). Jeesus ei lähtenyt kapinalliseksi, vaan vastasi tapansa mukaan ovelasti ja viisaasti. Hän pyysi havaintovälineeksi denaarinkolikon. ”Kenen kuva ja nimi siinä on?” Kolikkoon oli kuvattu Rooman keisari, ja se osoitti Jeesuksen mukaan myös veron kohteen ja tarkoituksen. Jeesus sanoi: Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.”

Tässä on naseva ja täysin paikkansa pitävä ohje meillekin. Saakoon yhteiskunta, oma maa ja tämä koko maailma meiltä sen panoksen, joka sille kuuluu. Samalla koko ajan pitää kriittisesti arvioida päättäjien toimia, niin että oikeus toteutuisi. Jeesuksen vastauksen toinen viesti on: Saakoon Jumala, mikä hänelle kuuluu. Jumala odottaa meiltä sitä, että uskomme ja luotamme Jumalaan, että tunnustamme Jeesuksen koko elämämme Herraksi. Hän on kaiken hyvän lähde ja myös lopullinen päämäärä. Hänen lapsinaan meillä on sydän taivaassa jo nyt.

Riitta Särkiö

 

Lahti 2017 ratkaisee paljon

Ensi keväänä järjestettävät hiihdon maailmamestaruuskilpailut ratkaisevat paljon. Kisojen jälkeen tulee tehdä linjauksia Lahden stadionin tulevaisuudesta. Lähdetäänkö stadionia aidosti kehittämään tulevaisuuden matkailukeskukseksi, korjataanko vain välttämättömät hiihtourheilun tarpeeseen vai valitaanko joku muu vaihtoehto?

Urheilullisesti kyse on myös eri lajien tulevaisuudesta. Halutaanko mäkihyppyä kehittää edelleen ja tavoitella maailman huippua, vaan valitaanko Ruotsin tie eli polku, joka johtaa väistämättä Suomen katoamiseen maailman mäkihyppykartalta? Yhdistetyn tilanne ei sekään ole paljon parempi. Maastohiihdossa voi parhaimmillaan tulla ensi keväänä jopa mitaleita Suomeen. Silti töitä on tehtävä, jotta uutta sukupolvea saadaan mukaan tuleviin olympiakisoihin ja MM-tasolle.

Lahden matkailun vetovoiman kannalta myös uusi hotellihanke tulee saada liikkeelle mahdollisimman pian. Vaihtoehtoja on. Siksi kaupungin ei pidä hirttäytyä vain vanhoihin suunnitelmiin, vaan uskaltaa tehdä myös uusia avauksia. Tämä koskee laajemmin kaikkea Lahden urheilu- ja vapaa-ajan rakentamista. Yrityksien ajatuksia pitää kuunnella. Erityisesti paikallisten osaajien.

Keskitetään seuratyötä?

Mäkihypyssä tulisi mielestäni tehdä radikaaleja uudistuksia myös seuratasolla. Nuoria urheilijoita ei yksinkertaisesti riitä ripoteltavaksi pitkin Suomea. Vai luodaanko mekin Japanin tyyliin talliajattelu, jossa rahoitus tulee suoraan tallin nimeä kantavalta yritykseltä? Keskinäiseen riitelyyn ja syyttelyyn ei pienessä maassa ole varaa. Valmennukseen ja valmentajien palkkaamiseen on pakko panostaa.
Yksilölajit ovat kaiken kaikkiaan Suomessa vaikeuksissa. Ammattilaisuudesta ei voida puhua kuin harvojen kohdalla. Siksi urheilun rahoitusta ja sen kohdistamista pitää ja tulee uudistaa.

Lintilä Rehnin paikalle

Eduskunnan odotetuin uutinen oli kokeneen kansaedustajan Mika Lintilän (kesk.) valinta uudeksi elinkeinoministeriksi Suomen Pankkiin siirtyvän Olli Rehnin tilalle. Paikka on ehkä se tärkein miniterin salkku, kun puhutaan Suomen talouden suurimmasta ongelmasta eli talouskasvun hitaudesta. Olemme istuneet viimeisen puolitoistavuotta Lintilän kanssa eduskunnan talousvaliokunnassa. Hän on erityisesti verotuksen osaaja. Lisäksi Lintilä tunnetaan myös intohimoisena ravimiehenä. Lahden Jokimaalla hänet tullaan varmasti näkemään viimeistään ensi kesänä. Hevosurheilun ja Jokimaan alueen kehittämisellekin Lintilän nimitys on varmasti hyvä uutinen. Lahdessa on hevosalan osaamista ja työpaikkoja paljon, joten pohja uuden kehittämiselle on olemassa.

Hallitus säästää lääkekorvauksista

Tällä viikolla SDP on ottanut esille eduskuntakeskustelussa diabeetikoiden lääkekorvaukset. Aikuisiän diabetesta sairastaville on luvassa satojen eurojen lisälasku. Diabetesliiton mukaan hallituksen säästötoimi kohdistuisi kipeimmin iäkkääseen pienituloiseen diabeetikkoon. Tyypin 2 diabeteslääkkeet ovat siirtymässä ensi vuoden alussa osana hallituksen säästötoimia 100 prosentin erityiskorvausluokasta alempaan 65 prosentin erityiskorvausluokkaan.
Kelan mukaan 80 000 henkilön omavastuuosuus on nousemassa päätöksen seurauksena 100-300 eurolla vuodessa. Asiantuntija-arvioiden mukaan tyypillisen tyypin 2 diabetesta sairastavan henkilön kolmen kuukauden lääkekustannukset nousisivat hallituksen päätöksen myötä yli kymmenkertaisiksi 13,50 eurosta 187 euroon. Leikkaus kohdistuu juuri pienituloisiin ikäihmisiin. Siksi me Sosialidemokraatit emme sitä hyväksy ja teemme kaikkemme, että hallitus peruisi tämän epäoikeudenmukaisen säästötoimen.

Ville Skinnari

Myllyvirran rampa budjetti on Lahden huonon talouden jäävuoren huippu

Lahden talous koko kaupunginjohtaja Myllyvirran kauden on kulkenut johdonmukaisesti alas kuin se lehmän paljon toitotettu häntä. Tämän väitteen tueksi on pakko hakea tiukkaa faktaa ja tilastollisia tosiasioita hänen johtamiskaudeltaan.

Myllyvirta tuli Lahteen vuonna 2007 Savon Mikkelistä. Ensimmäisen budjettinsa hän esitteli siis vuonna 2008.

Paras keino on hakea lähteeksi verohallinnon (tulovero% ja verotettavat tulot) Tilastokeskuksen laatima
kuntien taloudellisia tunnuslukuja koskevat tilastointi faktat vuosilta 2008 -2015 eli siltä ajalta, jolloin Myllyvirta on kaupunkimme johdossa saanut häärätä ilman rajoja ja lakeijoiden nyökytellessä vain päätään uskomaton ilme kasvoillaan; tarttis tehrä jotain. Mutta mitä?

En ymmärrä kuinka laiskoja valtuustomme riviedustajat oikein ovat, kun eivät ole viitsineet etsiä Lahden taloudellisia tunnuslukuja lainkaan edellisiltä vuosilta. Vaiva kannattaa sillä näistä numeroista selviää se uskomattoman jyrkkä Lahden kaupungin velkaantuminen ja taloudellinen syöksykierre, jossa nyt rämmimme tietämättä millaisia laskuja ensi vuosi tuo tullessaan Kuntayhtymän ja sote-maksujen muodossa.

Tarkastelun kohteeksi on tässä otettu kuusi keskeistä taloudellista realiteettia Lahden kaupungista ensin vuodelta 2008 ja sitten vuodelta 2015. Jokainen sisälukutaitoinen voi itse päätellä, missä oltiin silloin ja missä ollaan nyt. Olkaa hyvä!

Ensimmäisenä kehittynyt tulorahoitusjäämä
vuonna 2008 euroa/as  -880 .
Vuonna 2015  -1470 euroa/as.
Muutos -590 euroa/as. lisää.

Toiseksi suhteellinen velkaantumisaste% 31.12.
vuonna 2008 59,4 %.
Vuonna 2015 109,5 %.
Velka on siis kasvanut suhteellisesti kaksinkertaiseksi.

Kolmanneksi lainakulut euroa/as.
Vuonna 2008 ne olivat 327 euroa/as.
Vuonna 2015 jo 592 euroa/as.

Neljänneksi Lainakanta 31.12 euroa/as
vuonna 2008 yhteensä 2414 euroa/ as.
Vuonna 2015 jo 6182 euroa / asukas
eli karkeasti lainakanta oli kolminkertaistunut.

Viidenneksi Lahden konsernin lainakanta euroa/as
vuonna 2008 yhteensä 3758 euroa/as
vuonna 2015 jo 8377 euroa/ asukas.
Lisäystä uskomattomat 4509 euroa per/ asukas.

Kuudenneksi omavaraisuus%
vuonna 2008 61%.
Vuonna 2015 vain 41,4 %.
Laskua 20 %.

Konsernin omavaraisuus% 31.12.
vuonna 2008 48,8 %
vuonna 2015 vain 31,9 %.

Luvut ovat korutonta kertomaa Lahden budjetin laatijoista ja totuttajista. Vastuun kantavat viime kädessä valtuutetut, mutta heillä ei kompetenttia hallita näitä lukuja, saatikka sitten ymmärtää Lahden kaupungin kehitystä pitemmällä aikaperspektiivillä.

Liioittelematta voidaan sanoa, että Lahden eliitti pyrkii nuijimaan esittelemänsä budjetin läpi hinnalla millä hyvänsä, peittääkseen Lahden todellisen taloudellisen tilanteen, johon se on vaalikarjaa määrätietoisesti johtanut. Tämä tehdään nyt kapteeni Myllyvirran komennolla siksi, että saadaan oikea pormestari vielä suhmuroimalla kehiin. Mikään ei nimittäin ole niin varmaa kuin se, että poliittiset voimasuhteet Lahdessa muuttuvat keväällä 2017.

Juhani Melanen

Anna meille meidän syntimme anteeksi

Niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Jokainen varmasti tietää tunteen, kun omatunto kolkuttaa. Se kertoo että olen tehnyt väärin, loukannut lähimmäistäni tai Jumalaa pahoilla teoilla tai ajatuksilla. kuitenkin omantunnon soimaus on myös hyvä merkki. Oikeuden tajuni on tallella, tiedän että olen toiminut väärin ja kadun sitä. Tämä kuuluu ihmisyyteen, sillä kukaan meistä ei ole täydellinen. Kukaan ei ole täydellinen ja niin ollen pysty elämään ilman, että tekisi syntiä. Omatunto onkin annettu oppaaksemme, jotta ymmärtäisimme virheemme, ja että voisimme vielä yrittää korjata aiheuttamamme tilanteen.

Yhtälailla, kun anteeksi pyytäminen myös anteeksi antaminen toiselle on joskus vaikeaa. Joskus vastassa on oma ylpeys, joskus taas kiukku, suru tai pettymys. Meitä kuitenkin kehotetaan antamaan toisillemme anteeksi, vaikka se ei aina olekaan helppoa. Täydestä sydämestä saatu anteeksi anto tai lausuttu anteeksi pyyntö, tuovat mukanaan helpotuksen tunteen. Se on tietyllä tavalla luopumista katkeruudesta, vihasta ja syyllisyydestä. Niinä hetkinä kun meiltä pyydetään anteeksi antoa, olisi hyvä muistaa tilanne, jossa itse on ollut pyytämässä anteeksi ja saanut anteeksi. Pitäisi muistaa, että itsekin on tehnyt joskus väärin lähimmistään kohtaan.

Jeesus on luvannut antaa kaikki syntimme anteeksi, hän kuoli puolestamme ristillä, meidän syntiemme tähden. Hän teki suurimman rakkauden teon meitä kohtaan, mitä tehdä saattaa. Me ihmiset, emme kykene samoihin tekoihin kun Vapahtajamme, mutta hän on opettanut meitä sanoen: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”(Matt.7:12). Jos me edes yritämme elää tämän ohjeen mukaan, meidän on helpompi elää täällä toinen toistemme kanssa, pyytäen ja antaen anteeksi. Jumala suree rikkomuksiamme, mutta yhtälailla iloitsee kanssamme kaikista sovinnoista, mitä saamme aikaan.

Anna Niemelä 
pappi, Launeen srk

 

Vanha pankkijärjestelmä tiensä päässä – mobiilimaksut mullistavat maksamisen

Muuttuuko maksaminen länsimaissa siten, että käteinen katoaa pikku hiljaa ja tilalle tulevat erilaiset mobiilisovellutukset? Monissa uusissa mobiileissa muhii jopa maailmantalouden mullistus, koska ne ovat niin halpoja verrattuna perinteisiin rahoituspalveluihin. Esimerkiksi pankkitili on ollut köyhissä maissa rikkaiden etuoikeus, mutta halpuutensa takia mobiilin kautta finanssipalveluihin voi päästä käsiksi jopa 1,5 miljardia uutta ihmistä. Tämän arvion on tehnyt kuuluisa rahoitusalan konsulttiyhtiö Mckinsey tuoreessa raportissaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että minä voin ottaa lainan, maksaa ostokseni ja saada maksuja muuten kuin käteisellä ja täten minun taloudellinen liikkumavarani kasvaa. Tämä toimii myös ns. kolmannessa maailmassa, vaikka asiakkaan tilillä ei olisikaan kuin ropoja. Täydellä teholla käynnistyessään mobiilit finanssipalvelut voisivat luoda miljoonia työpaikkoja ja kasvattaa talouksien kokoa useita prosenttiyksiköitä.

Todellisuudessa kuitenkin 90 prosenttia maksutapahtumista tehdään ja hoidetaan yhä käteisellä. Mutta tämä tilanne on muuttumassa nopeasti, sillä vuonna 2020 kehittyvissä talouksissa kännyköitä arvioidaan olevan jo yli 90 prosentilla väestöstä. Kehitystä ei voi pysäyttää ja vauhti vain kasvaa, sillä pankeilla, teknologiayrityksillä ja nettikaupoilla on kaikilla uskomaton hinku näille markkinoille. Nyt nimittäin olisi tyhmää jäädä kyydistä, sillä asiakkaiksi on tarjolla miljardilukuinen ihmisjoukko, joka vaurastuessaan varmasti kiihdyttää kulutustaan. Potentiaali on valtava!

Aloin miettiä omaa tilannettani. Koko oma rahoituselämäni on netissä ja diginä. Olen ollut kaikessa digijutuissa ns. varhainen omaksuja. En ole koskaan ostanut ensimmäistä uutuutta, koska niissä on usein vielä lasten tauteja, mutta muutokseen olen heti hypännyt mukaan, kun se näyttää saavan potkua ja alkaa toimia.

Tein ajattelukokeen. Miten helppoa olisi, kun voisi kilauttaa rahaa vaimoni tilille tai maksaa tienvarren mansikkamyyjälle samalla tavalla. Arki muuttuisi ja kaikenlaiset kortit muuttuisivat turhiksi läpyköiksi. Mutta tämä kaikki vaatii kuitenkin asennemuutosta ja satsauksia myös kaupan taholta. Milloin näen paikallisen K- kauppiaani kassalla uudenkarhean Bluetooth virityksen?

Pian kuitenkin kaikki muuttuu Eskoseni ja vanhojen maksukorttien tökkiminen kaupan maksulaitteisiin tuntuu yhtä nostalgiselta kuin setelin ojentaminen nykyisin. Mobiilimaksaminen yleistyy varmasti Suomessakin, mutta ei vielä ole oikein lähtenyt käyntiin.Miksei?

Juhani Melanen

 

Uudistuminen

Ensi sunnuntaina vietetään kirkossa uskonpuhdistuksen muistopäivää. Silloin on tapana muistella uskonpuhdistuksen keskeistä sisältöä mutta myös Martti Lutheria, jonka toiminnasta koko kirkon uudistus alkoi. Parin viikon päästä tulee 500 vuotta täyteen siitä, kuinka Luther naulasi kuuluisat teesinsä Wittenbergin kirkon oveen.

Wittenberg on vielä nykyäänkin pieni kaupunki, jonka keskusta ja nähtävyydet ovat helposti nähtävissä yhden päiväretken aikana. Saksalaisille kaupunki on useiden pyöräilyreittien välipiste. 1500-luvulla Wittenberg oli uskonnollisen ja kulttuurillisen muutoksen keskipiste, jolla oli vaikutus koko Eurooppaan. Myös Suomeen erityisesti kirjakielen luojan, Mikael Agricolan myötä.

Sunnuntai antaa esimakua reformaation merkkivuodesta 2017. Ekumeenisesti on täsmällisempää puhua uudistuksesta, reformaatiosta kuin uskonpuhdistuksesta. Uudistus on luterilaisen uskon ytimessä. Kirkon on kysyttävä itseltään, miten sen sanoma löytää vastaanottajat juuri tänä aikana.

Reformaation merkkivuoden teemana on Armoa 2017!. Uudistumisen ja armon välillä voisi joskus piirtää yhtäläisyysmerkin. Kristityn elämässä Jumalan armo ja ihmisen elämä ovat kokoaikaisessa vuorovaikutuksessa. Koko olemassaolomme perustuu siihen, että me rakastamme Jumalaa ja armollinen Jumala armahtaa meitä rakkaudessaan.

Virittäytyminen kohti reformaation merkkivuotta voi alkaa.

Ville Hakulinen

 

Koulurauha on oikeus ja velvollisuus

Koulutuksen tärkeyden Suomelle ja suomalaisten menestykselle on nostanut esille muun muassa talouden tuore Nobel – palkinnon saaja Bengt Holmström. Pieni maa selviää kansainvälisessä kilpailussa vain osaamisella. Kaikki lähtee jo laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta. Lahden alueella leikkaukset näkyvät ja tuntuvat, viimeisenä esimerkkinä Lahden Ammattikorkeakoulun irtisanomiset.

Tasa-arvoinen koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan kivijalka. Digitalisaatio on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää uuden pedagogiikan kehittäminen ja soveltaminen. Levottomuus kouluissa lisääntyy ja koulurauha pitää olla kaikkien – oppilaiden, opettajien ja kouluhenkilökunnan oikeus ja velvollisuus. Toivottavasti Kärpäsen koulun tapahtumilla on se vaikutus, että ongelmaan todella herätään ja siihen puututaan entistä konkreettisemmin. Kolmen lapsen ja kahden teinipojan isänä tunnustan, että hermot lasten värikkään kielenkäytön kanssa on kotona välillä tiukalla. Rajoja pitää ja tulee uskaltaa vetää – paljon on kiinni siitä, miten kotona käyttäytymisen arvopohja on luotu. .

Tasa-arvoista perhevapaata?

”Jos miesten osuus perhevapaiden pitäisessä kasvaisi, he olisivat yhtä suuri riski työnantajalle. Se parantaisi naisten suhteellista asemaa ja mahdollisesti vähentäisi naisten määräaikaisia työsuhteita”. Näin sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Minna Salmi. THL on esittänyt mallia, jossa kummallekin vanhemmalle on kiintiöity 6 kuukautta vanhenpainvapaata. Se olisi vapaasti jaettavissa vanhempien kesken. Tätä mallia kannattavat mm. SDP:n nuoret. Perheet saisivat enemmän tukea ja perheet tasa-arvoa. Kustannukset kasvaisivat, mutta hyödytkin voisivat olla suuria.

On totta, että vanhempainraha ei ole pysynyt yhteiskunnan kehityksessä mukana. Yrittäjyyttä, pätkätöitä ja osa-aikatyötä ei ole tarpeeksi otettu huomioon. Meillä on omassa perheessä tästä konkreettista kokemusta. Lastenteossa emme ole ottaneet lainsäädäntöä tai tukijärjestelmää huomioon. Onko hyvä asia, että äiti on pitkään poissa työelämästä? Kysymys on vaikea, koska joskus on lapsen etu, että äiti on kotona ja lasta lähellä. Toisaalta laadukas varhaiskasvatus on monelle lapselle se paras paikka. Äidin kannalta taas paluu työelämään voi olla todella vaikeaa pitkän kotona vietetyn ajan jälkeen.

Koulutuksesta ei saa leikata

Päiväkoti on paikka, missä kaikki ovat tasa-arvoisia. Siksi päivähoidosta pitää huolehtia. Kaiken kaikkiaan koulutustasosta pitää huolehtia ja se pitää tehdä tasa-arvoisesti. Suomen vahvuus on se, että kaikilla on mahdollisuus tasa-arvoisesti opiskella – ei vain rikkailla ja hyväosaisilla, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Koulutuksesta leikkaaminen vie pohjan kaikelta. Lahti on tässä asiassa tekemässä samaa kaupunkina, kun Sipilän, Orpon ja Soinin SOS hallitus koko Suomelle. Toivottavasti järki voittaa Lahdessa.

Koulurauha pitää olla kaikkien oikeus ja myös velvollisuus. Tasa-arvoinen ja laadukas varhaiskasvatus ja koulutus tuo koulurauhaa. Jokaisella pitää olla oikeus kouluttautua laadukkasti ja tavoitella omia unelmiaan – jopa sitä Nobel – palkintoa.

Ville Skinnari

 

Minä,minä ja mennyttä nuoruutta etsimässä

Totuus on; nuorissa menee nuoruus hukkaan! Finninaamat ja erityisesti tylleröt ovat koko ajan itseään etsimässä, meikkaamassa ja urputtamassa:”Olenko onnellinen, kaunis ja suosittu?” Selfiet ja loputtomat löpinät sosiaalisessa mediassa, osoittavat vain sen tunnetun tosiasian, että pelkästään itseensä keskittyminen ei tee onnelliseksi. Ajatusten korostunut pyörittäminen omassa itsessä on useassakin eri tutkimuksissa yhdistetty masennukseen ja sosiaaliseen ahdistukseen. Joukossa on mukavampi rämpiä, pelata, harrastaa ja ennen kaikkea ryypätä. Ryyppääminen on nimittäin aina joukkuelaji. Jalostunein on ns. akateeminen vartti. Viisitoista päivää putkeen ja retki Hattelmalaan!

Joku täysi raitis sotkee joskus akateemisen vartin juoksukilpailuun, mutta se on amatöörimäistä. Meillä suomalaisilla ja intiaaneilla on sama taipumus: ”Hakea humalasta jumalaa”! Tämä Äly ämpäriin -tila on eräänlainen suuri joukkomietiskely, jossa paineet puretaan, lapset hakataan ja naiset ajetaan kartanolle. Se on suuri metsien miehen viimeinen torvensoitto ennen kuin kaikki muuttuu suureksi matriarkaaliseksi eli naisvaltaiseksi valitukseksi.

Minuakin lapsenlapset muka kiusaavat ja pilkkaavat, että aiotko ukki yrittää viettää uudelleen nuoruutesi? No totta perkeleessä! Jo 40-vuotisjuhlissani laadin kymmenen kohdan ohjelman, jotkabaioin toteuttaa ennen kuin siirryn Golgatan Palloon. Viisi olen jo tehnyt ja viisi vielä tekemättä.
Atlantin yli purjehdus, sukellusveneessä matkustaminen, Afrikan korkeimmalle vuorelle kiipeäminen, kaikissa Euroopan maissa käyminen (Malta, Islanti ja Liettua puuttuvat) ja Mika Waltarin tuotannon lukeminen. Mutta aikaahan tunnetusti on!

Olen tavannut itsensä etsijöitä, mietiskelijöitä ja erilaisiin retriitteihin hakeutuvia yksilöitä, jotka ovat etsineet minuuttaan äärimmäisillä keinoilla. Luin New Science lehdestä upean Harvardin yliopiston professorin Michael Puettin artikkelin, jossa hän oli tutkinut vanhaa kiinalaista filosofiaa. Äärimmillään
jotkut neurotieteilijät näkevät yksilöllisen minän vain aivoissa syntyvänä illuusiona:kimppuna aistimuksia ja muistikuvia.
Minuus muovautuu koko ajan tekojen, kohtaamisten ja kokemuksen myötä Puettin mukaan hyvään elämään viekin se, että katsoo oman sisimmän sijasta ulospäin, keskittyy toimintaan ja myös rikkoo kaavoja. Huomion kääntäminen muihin kannattaa ja se myös lieventää stressiä.

Amerikkalainen yksilökeskeinen ajattelu, egoismi ja yhteisiä sääntöjä loukkaava toimintatapa synnyttää juuri sellaisia kusipäitä kuin presidenttiehdokas Donald Trump ja Venäjän presidentti Putin.

Saisinpa elää vanhana uudelleen nuoruuteni, sillä nuoria jaksaa vain nuorena.

Jussi Melanen

Meillä on tehtävä

Meillä useimmilla on täysi työ selviytyä arjessa ja sen velvollisuuksissa. Eipä tule aina mieleen, että kristittyinä meillä on täällä elämässä toinenkin tehtävä. Tehtävämme on antaa omastamme eteenpäin. Mutta ei vain aineellisesti, kukin tilanteensa mukaan, vaan myös aineetonta hyvää. Sitä kaikkein pysyvintä ja arvokkainta.

Vielä on olemassa hyvää, kaunista ja oikeaa. Siitä huolimatta, että Euroopan lähinaapurissa pommitetaan kaupunkeja ja jopa sairaaloita maan tasalle. Juuri nyt pahuus ja ihmisten välinpitämättömyys näyttävät tuhovoimaansa. Näiden uutisten keskellä ei ole helppo muistaa ihmisyytemme perustaa. Mutta ei unohdeta sitä, sillä se olisi vielä tuhoisampaa.

Tehtävämme on se, että saamme kiittää ja iloita siitä, millainen Herramme on. Ei ole mikään ihme, että syy iloon hukkuu kaiken melskeen, eripuran ja sapelinkalistelun alle. Ei ole myöskään tarkoitus kiittää hampaat irvessä, ja vain koska pitäisi. Ikiaikaista totuutta saamme ammentaa siitä sanomasta, että Herra on anteeksiantava ja hyvä kaikille. Näin kerrotaan Psalmissa 145 sunnuntain aiheesta: Jeesuksen lähettiläät. Luojamme omina saamme tuoda hänen tekonsa ja rakkautensa ihmisiä kohtaan muidenkin tietoon. Vain hän on luotettava kaikissa sanoissaan, ja uskollinen kaikissa teoissaan. Sen sijaan ihmisten hyväntahtoisetkin lupaukset tuntuvat kovin helposti kaatuvan; tämä on nähty kautta historian.

Ei siis unohdeta, että pahuus ei lopulta voita, vaan kaiken olemassaolo perustuu jo alkujaan rakkauteen. Kaikkivaltiaalla on maailma kämmenellään. Mihin muuhun hyödyttää ripustaa toivonsa, kuin luotettavuuteen ja uskollisuuteen, joka pysyy aina vain.

Johanna Piirola

 

KOLUMNIT -arkisto

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011