Olisin voinut kirjoittaa taas Lahti Energiasta, mutta siihen voin palata aina. Tähän numeroon haastattelin uutta kaupunginjohtajaa Niko Kyynäräistä ja pitkän linjan demarivaikuttajaa Ulla Vaaraa, jotka vastasivat tekemiini hankaliin kysymyksiin hienosti.
”Missä EU, siellä ongelma!”, tämän sloganin heitti populisti Timo Soini aikoinaan, eikä kovin väärässä ollutkaan! EU on kuin pikkupoika tikkukaramellin kanssa katselemassa isojen poikien USA:n ja Kiinan kinastelua koko karamellipussista. Se kompuroi päätöksenteossaan, koska se ei ole kyennyt luomaan sellaisia päätösmalleja ja lainsäädäntöjä, joilla enemmistön äänillä kyettäisiin tekemään demokraattisesti merkittäviä ratkaisuja ilman häirikkö-Unkaria. Unkari on sotaakäyvän Venäjän marionetti ja käsikassara, joka päätöksillään estää koko Euro-alueen toiminnan ja Ukrainan auttamisen. Sen yksinvaltainen presidentti Viktor Orban pitää pilkkanaan koko EU:ta kiristämällä ja hidastamalla koko ajan sen päätöksentekoa. Onneksi suomalainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa päätti toimia ja haluaa viedä Unkarilta äänioikeuden määräajaksi, jotta EU voi toimia enemmistöpäätöksillä ilman Unkarin hännystelyä ja häiriköintiä. Unkari sai taas kiristämällä 8 miljardin avustuspaketin täysin ansioitta, vaikka Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen väittääkin että Unkari on tehnyt muutoksia oikeusvaltioiden suuntaan. Ei ole, vaan se on suunnaton piikki EU:n lihassa ja täysin kelvoton yhteistyökumppani, joka palvoo Venäjää ja Putinia halvan öljyn takia kuin arabit Allahia!
EU tarvitsee hyvät suhteet tulevaisuudessa globaaliin etelään pysyäkseen mukana suurvaltojen välisessä kamppailussa. EU:n arvomaailma saattaa joutua kovalle koetukselle, kun kilpailu Kiinan ja USA:n välillä kovenee? Hienovarainen kädenvääntö EU:n ja Kiinan välillä on viime aikoina lisääntynyt. Jännitteet ovat kasvaneet erityisesti sen jälkeen, kun koronavirusepidemia sekoitti globaaleja tuotantoketjuja ja Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa sekä Suezin kanavan rahtiliikenne yritetään lamauttaa. Trumpin valtaannousu voisi luoda maailmantalouteen uuden protektionismin, jolloin vapaa kilpailu häiriintyisi pahasti. Eurooppa on tässä tilanteessa erittäin haavoittuva talousalue, koska se joutuu tuomaa paljon raaka-aineita ja puolijalostettuja tuotteita muista maista.
EU:n on lähivuosina saatava Kiinasta harvinaisia mineraaleja sekä myös muista kehittyvistä maista raaka-aineita, joita sillä itsellään ei ole. Maailma rakentuu mikrosiruista ja jo nyt Japani ja Hollanti pyrkivät rajoittamaan mikrosirujen vientiä Kiinaan. Taiwanissa, jota Kiina pitää maakuntanaan, valmistetaan melkein puolet maailman mikrosiruista ja nyt suurvaltojen välillä on käynnissä ”sirusota”, jota EU:n ei pahemmin kannata mennä omilla ratkaisuillaan hämmentämään, koska Kiinalla on otteessaan valtaosa mineraaleja eli harvinaisia maametalleja, joita muu maailma tarvitsee yhä kipeämmin. Onneksi niitä on löydetty Suomestakin! Ovatko nämä mineraalit tulevaisuudessa Suomen uusi Nokia? Euroopan ei kannata katkaista kauppasuhteitaan Kiinaan, mutta sen pitäisi päästä eroon Kiina riippuvuuksistaan kriittisten raaka-aineiden osalta. Päätös on onneksi jo tästä tehty.
EU:n valta on maailmassa heikentynyt. EU:lla ei ole aseellista valtaa ja se on poliittisesti hajanainen. Se ei kykene sovittamaan eri jäsenmaiden tavoitteita aina yhteen. Ja mikä huolestuttavinta EU ei kykene toimimaan yhtä strategisesti kuin Kiina ja USA. Sen tekemät investoinnit ovat suhteellisen pieniä, kun samaan aikaan strateginen sijoittaminen suurvalloilla kasvaa!
Maailma blokkiutuu koko ajan ja yhteistyökumppanit tulevat yhä tärkeimmiksi niin Kiinalle kuin USA:llekin. Tärkeään rooliin nousee jo aiemmin mainittu globaali etelä, kuten Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka. Mihin blokkiin tai liittoutumaan ne ajautuvat ja kääntyvät onkin erittäin tärkeä kysymys suurvaloille, joihin tässä ei nyt ole laskettu Venäjää, joka on ajautunut täyteen sotatalouteen, vaikka sille on asetettu satoja taloudellisia sanktioita. Ne eivät yksinkertaisesti pure, koska öljyä se voi myydä yhä edelleen kuljettamalla sitä omilla heikkokuntoisilla aluksillaan ympäri maailmaa. Suuri öljykatastrofi on Itämerellä erittäin todellinen vaara, samoin kuin kohta putoilevat Venäjän siviililentokoneet.
Paljon riippuu siis siitä, miten yhtenäinen EU kykenee tulevaisuudessa toimimaan? Tärkein EU:n uusin ase on G7 ryhmän yhteinen ”Global Gateway”, jonka avulla ohjataan 300 miljardia euroa vuosina 2024- 27 globaalin etelän kehittämiseksi. Onko se riittävä vastus Kiinan Vyö- ja tie- aloitteelle, jolla Kiina on sitonut kehittyviä maita itseensä hankkimalla satamia ja maaomaisuutta itselleen. EU:lla on nyt tärkeä itsetutkistelun paikka, miten edetä kompuroimatta enää pahemmin!
Juhani Melanen