Onko 5G-digiloikka puhelinvalmistajien ja operaattoreiden suuri kuluttajakupla?

Mistään aiheesta ei ole kohuttu niin paljon kuin 5G-verkkojen autuaaksi tekevästä ihmeestä! Nettiä selailemalla ja lukemalla 5 G-verkkojen toimivuutta kuvailevia seikkoja, voi tulla toki toisenlaiseen käsitykseen. Mitä kaikkea joudutaan tekemään, että 5 G-signaali pääsee tavalliseen kiinteistöön sisälle? Sisäkuuluvuus on ongelma ns. tavallisten passiivitalojen osalta. Onko säteily todellisuudessa vaarallista? Millaista haittaa aiheutuu meteorologien mittalaitteille, koska ne toimivat samalla taajuusalueilla kuin 5 G-verkkot? Millaisia palveluparannuksia ”taviskuluttaja” saa 5 G-verkosta verrattuna nyt toimivaan 4 G-verkkoon nähden? Maksatetaanko 5G-verkon investoinnit ja mahdollinen toimimattomuus meillä tavallisilla ja tyhmillä kuluttajilla?

Varmasti tiedetään, että haja-asutusalueilla ei kannata siirtyä 5 G:hen vielä vuosiin, koska 3,5 Ghz:n taajuus ei sovellu sinne, sillä se vaatisi tiheämmän tukiasemaverkoston kuin 4 G-verkko ja olisi kallista. Kannattaako kallit kuituverkot vetää joka paikkaan? Ovatko suuret operaattorit tehneet markkinointitutkimuksensa itse? Nyt ne ovat luoneet uhkakuvia, jossa uuden biljoonien busineksen ulkopuolelle jäävät putoavat auttamatta kehityksen kelkasta. Suurelle yleisölle, yrittäjille ja valtiovallalle uskotellaan, että ”kaikki muut ovat jo mukana” ja viivyttely koituu yrittäjien tuhoksi. Mutta onko tämä kaikki varmasti totta?

Tässä operaattoreiden 5 G- teknologiajargonissa on uskomattomia laskelmia ja olettamuksia, joitainsinööriuskovaiset tuputtavat aivan tavallisille kuluttajille kysymättä, mitä todellista hyötyä tästä on meille ”taviksille”? Onko nopeus ainoa kriteeri? Jos 5G-radiotekniikka on niin paljon parempi, niin miksi asiakkaan ja operaattoreiden välisissä liittymäsopimuksissa on vaihteluväli 10 Mbps- 1000 Mbps? Jos latenssi eli siirtoviive on niin äärettömän pieni, miksei siitä ole sopimuksessa mainintaa? Nämä uskomattomat mobiilimannekiinit esittelevät mainoslehtisissään 1000 Mbps nopeuksia höynäyttääkseen meitä kaikkia. Ainoa ja todellinen ongelma on se, ettei operaattoreilta ja valmistajilta löydy yhtään sovellusta, joka hyödyntää edes 4 % tuosta lupaamastaan.

Missä viipyvät 5G-innovaatiot? Vaativat liiketoimintaratkaisut ja terveydelle kriittisten palveluidenrakentaminen edellyttäisi verkoilta kiinteän verkon varmuutta päästä päähän. Kuka kantaa riskit silloin, kun laatulupaus sattuu olemaan operaattorin minimitasolla esimerkiksi etäkirurgiassa tai uhkaavissa ketjukolareissa? Kannattaako uusia innovaatioita edes sitoa yksittäiseen verkkoteknologiaan turvallisuussyistä? Onko Suomessa vain muutama yritys, jotka lopulta hyötyisivät 5G-verkosta ja haluavat sijoittaa siihen kehityspanoksia ja pääomia? Viennistämme 50 prosenttia perustuu tuotealueisiin, joissa tekoäly ja reunalaskenta ovat hyödynnettävissä, mutta mihin 5G:tä tässä tarvitaan? Voimme siis huoletta velkaantua Suomessakin lisää visioimalla uutta ja toimimatonta 5G-teknologiaa vai voisiko joku kumota nämä esittämäni väitteeni? Olisin tästä ilahtunut?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
ARKISTO