Onko 5G-digiloikka puhelinvalmistajien ja operaattoreiden suuri kuluttajakupla?

Mistään aiheesta ei ole kohuttu niin paljon kuin 5G-verkkojen autuaaksi tekevästä ihmeestä! Nettiä selailemalla ja lukemalla 5 G-verkkojen toimivuutta kuvailevia seikkoja, voi tulla toki toisenlaiseen käsitykseen. Mitä kaikkea joudutaan tekemään, että 5 G-signaali pääsee tavalliseen kiinteistöön sisälle? Sisäkuuluvuus on ongelma ns. tavallisten passiivitalojen osalta. Onko säteily todellisuudessa vaarallista? Millaista haittaa aiheutuu meteorologien mittalaitteille, koska ne toimivat samalla taajuusalueilla kuin 5 G-verkkot? Millaisia palveluparannuksia ”taviskuluttaja” saa 5 G-verkosta verrattuna nyt toimivaan 4 G-verkkoon nähden? Maksatetaanko 5G-verkon investoinnit ja mahdollinen toimimattomuus meillä tavallisilla ja tyhmillä kuluttajilla?

Varmasti tiedetään, että haja-asutusalueilla ei kannata siirtyä 5 G:hen vielä vuosiin, koska 3,5 Ghz:n taajuus ei sovellu sinne, sillä se vaatisi tiheämmän tukiasemaverkoston kuin 4 G-verkko ja olisi kallista. Kannattaako kallit kuituverkot vetää joka paikkaan? Ovatko suuret operaattorit tehneet markkinointitutkimuksensa itse? Nyt ne ovat luoneet uhkakuvia, jossa uuden biljoonien busineksen ulkopuolelle jäävät putoavat auttamatta kehityksen kelkasta. Suurelle yleisölle, yrittäjille ja valtiovallalle uskotellaan, että ”kaikki muut ovat jo mukana” ja viivyttely koituu yrittäjien tuhoksi. Mutta onko tämä kaikki varmasti totta?

Tässä operaattoreiden 5 G- teknologiajargonissa on uskomattomia laskelmia ja olettamuksia, joitainsinööriuskovaiset tuputtavat aivan tavallisille kuluttajille kysymättä, mitä todellista hyötyä tästä on meille ”taviksille”? Onko nopeus ainoa kriteeri? Jos 5G-radiotekniikka on niin paljon parempi, niin miksi asiakkaan ja operaattoreiden välisissä liittymäsopimuksissa on vaihteluväli 10 Mbps- 1000 Mbps? Jos latenssi eli siirtoviive on niin äärettömän pieni, miksei siitä ole sopimuksessa mainintaa? Nämä uskomattomat mobiilimannekiinit esittelevät mainoslehtisissään 1000 Mbps nopeuksia höynäyttääkseen meitä kaikkia. Ainoa ja todellinen ongelma on se, ettei operaattoreilta ja valmistajilta löydy yhtään sovellusta, joka hyödyntää edes 4 % tuosta lupaamastaan.

Missä viipyvät 5G-innovaatiot? Vaativat liiketoimintaratkaisut ja terveydelle kriittisten palveluidenrakentaminen edellyttäisi verkoilta kiinteän verkon varmuutta päästä päähän. Kuka kantaa riskit silloin, kun laatulupaus sattuu olemaan operaattorin minimitasolla esimerkiksi etäkirurgiassa tai uhkaavissa ketjukolareissa? Kannattaako uusia innovaatioita edes sitoa yksittäiseen verkkoteknologiaan turvallisuussyistä? Onko Suomessa vain muutama yritys, jotka lopulta hyötyisivät 5G-verkosta ja haluavat sijoittaa siihen kehityspanoksia ja pääomia? Viennistämme 50 prosenttia perustuu tuotealueisiin, joissa tekoäly ja reunalaskenta ovat hyödynnettävissä, mutta mihin 5G:tä tässä tarvitaan? Voimme siis huoletta velkaantua Suomessakin lisää visioimalla uutta ja toimimatonta 5G-teknologiaa vai voisiko joku kumota nämä esittämäni väitteeni? Olisin tästä ilahtunut?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO