Ville Skinnari

Yhteispohjoismaiset Olympialaiset 2030?

Pohjoismaiden huippukokouksessa Norjan parlamentissa Oslossa nostettiin olympiarenkaiden värinen villapaita pöydälle. Onko realismia hakea yhteisiä Pohjoismaisia talviolympialaisia vuodelle 2030? Norjalaiset vitsailivat tänään aikaisemmin, että hanke on erinomainen, kunhan vain Ruotsi maksaa laskut. Keskustelemme norjalaisen kollegan Jorodd Asphjellin kanssa. Hän on myös Norjan olympiakomitean jäsen. Hänenkin mielestä osaamista meillä Pohjoismailla on riittävästi.

Norjalaisen mielestä curlingia voisi olla Kööpenhaminassa, alppihiihtoa Norjassa, jääkiekkoa Ruotsissa ja mäkihyppyä Suomessa. Hiihtoa nyt ei voi unohtaa.. Lahti osaa kyllä hoitaa oman roolinsa, jos rahoitus saadaan kuntoon. Tähän varmaan palataan vielä moneen kertaan. Selvitystä yhteisistä Pohjoismaisista talvikisoista on viritelty myös Suomessa. Nyt alkaa olla selvää, että selvitys myös tehdään jos norjalaisia kuuntelee.

Pohjoismaiset pääministerit vierailivat huippukokouksessa

Puhuin kokouksessa kyberturvallisuudesta. Nostin esille sen, että, kaiken kaikkiaan kysymys on erittäin laajasta ja haastavasta globaalista haasteesta. Itseäni jäi hieman mietityttämään se tosiasia, että olisin toivonut pääministereiltä vielä enemmän kunnianhimoa tähänkin aiheeseen, enemmän visiotason näkemystä tulevaisuuteen, mitä Pohjoismaat todella haluavat olla globaalisti vuonna 2030. Me voimme halutessamme olla maailman paras, mutta meidän pitää lähettää siitä myös selkeä signaali. Kysymys on viime kädessä osaamisesta, tutkimuksesta ja kehityksestä eli kaikesta siitä, missä me olemme todella hyviä.

Omistajapolitiikka nousee myös keskeiseen asemaan – kuka omistaa ne tietoturvajärjestelmät, joilla me toimimme Pohjoismaissa, yksittäisissä valtioissa? Kyse ei ole vain sisäisestä turvallisuudesta tai itse asiassa on, koska se on ihan turvallisuuspolitiikan ydintä. Siksi toivon, että jokaisessa Pohjoismaassa myös valtiollinen omistajaohjaus pohtii tarkkaan, miten omistajuus on rakennettu kansainvälisessä maailmassa. Kysymys on myös koko julkisen sektorin turvallisuudesta: Miten kunnat, kaupungit, maakunnat, koulut, sairaanhoitopiirit, sairaalat on suojattu, energia-ala, vesiala ja niin edelleen? Olemmeko me todella päivittäneet tämän kaiken kaikilla näillä tasoilla? Väitän, että emme ole. Siitä on valitettavasti esimerkkejä.

Kyberturvallisuus liittyy myös kaiken kaikkiaan pohjoismaisiin aineettomiin oikeuksiin. Nyt me olemme antaneet senkin liikaa Yhdysvalloille. Meillä Euroopassa, Pohjoismaissa pitää olla rohkeutta kehittää omia aineettomia IPR-oikeuksia ja sitä kautta myös johtaa koko maailman kehitystä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
ARKISTO