Pohjoismaiden huippukokouksessa Norjan parlamentissa Oslossa nostettiin olympiarenkaiden värinen villapaita pöydälle. Onko realismia hakea yhteisiä Pohjoismaisia talviolympialaisia vuodelle 2030? Norjalaiset vitsailivat tänään aikaisemmin, että hanke on erinomainen, kunhan vain Ruotsi maksaa laskut. Keskustelemme norjalaisen kollegan Jorodd Asphjellin kanssa. Hän on myös Norjan olympiakomitean jäsen. Hänenkin mielestä osaamista meillä Pohjoismailla on riittävästi.
Norjalaisen mielestä curlingia voisi olla Kööpenhaminassa, alppihiihtoa Norjassa, jääkiekkoa Ruotsissa ja mäkihyppyä Suomessa. Hiihtoa nyt ei voi unohtaa.. Lahti osaa kyllä hoitaa oman roolinsa, jos rahoitus saadaan kuntoon. Tähän varmaan palataan vielä moneen kertaan. Selvitystä yhteisistä Pohjoismaisista talvikisoista on viritelty myös Suomessa. Nyt alkaa olla selvää, että selvitys myös tehdään jos norjalaisia kuuntelee.
Pohjoismaiset pääministerit vierailivat huippukokouksessa
Puhuin kokouksessa kyberturvallisuudesta. Nostin esille sen, että, kaiken kaikkiaan kysymys on erittäin laajasta ja haastavasta globaalista haasteesta. Itseäni jäi hieman mietityttämään se tosiasia, että olisin toivonut pääministereiltä vielä enemmän kunnianhimoa tähänkin aiheeseen, enemmän visiotason näkemystä tulevaisuuteen, mitä Pohjoismaat todella haluavat olla globaalisti vuonna 2030. Me voimme halutessamme olla maailman paras, mutta meidän pitää lähettää siitä myös selkeä signaali. Kysymys on viime kädessä osaamisesta, tutkimuksesta ja kehityksestä eli kaikesta siitä, missä me olemme todella hyviä.
Omistajapolitiikka nousee myös keskeiseen asemaan – kuka omistaa ne tietoturvajärjestelmät, joilla me toimimme Pohjoismaissa, yksittäisissä valtioissa? Kyse ei ole vain sisäisestä turvallisuudesta tai itse asiassa on, koska se on ihan turvallisuuspolitiikan ydintä. Siksi toivon, että jokaisessa Pohjoismaassa myös valtiollinen omistajaohjaus pohtii tarkkaan, miten omistajuus on rakennettu kansainvälisessä maailmassa. Kysymys on myös koko julkisen sektorin turvallisuudesta: Miten kunnat, kaupungit, maakunnat, koulut, sairaanhoitopiirit, sairaalat on suojattu, energia-ala, vesiala ja niin edelleen? Olemmeko me todella päivittäneet tämän kaiken kaikilla näillä tasoilla? Väitän, että emme ole. Siitä on valitettavasti esimerkkejä.
Kyberturvallisuus liittyy myös kaiken kaikkiaan pohjoismaisiin aineettomiin oikeuksiin. Nyt me olemme antaneet senkin liikaa Yhdysvalloille. Meillä Euroopassa, Pohjoismaissa pitää olla rohkeutta kehittää omia aineettomia IPR-oikeuksia ja sitä kautta myös johtaa koko maailman kehitystä.
Ville Skinnari