Ikäihmisten hoidon henkilöstömitoitus etenee

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on ikäihmisten hoidosta käyty vilkasta keskustelua ja aiheesta. Ydinongelmana on etenkin hoitohenkilöstön riittämätön määrä. Henkilöstön määrän nostaminen on enemmän kuin tarpeellinen edistysaskel. Henkilöstömäärän nosto takaa ikäihmisille arvokkaan ja hyvän hoidon. Jokainen ansaitsee ihmisarvolle sopivaa hoitoa ja huolenpitoa, siitä ei pidä tinkiä. Hoitohenkilöstö on nostanut esiin myös itse epäkohtia, koskien liian raskasta työtaakkaa johtuen henkilöstön vähyydestä. Henkilöstömitoituksen noustessa myös ikäihmisten kanssa työskentelevien työrasite laskee. Hoitohenkilöstöä lisäämällä halutaan parantaa myös asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta ikäihmisten hoidon henkilöstömitoituksesta tuli eduskuntaan tämän vuoden helmikuussa. Asia eteni jälleen, kun tällä viikolla eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. On selvää, että muutos vaatii hieman aikaa, jotta pystytään kouluttamaan ja saamaan riittävä määrä henkilöstöä alalle. Tämä vaatii siis myös koulutuspanostuksia. Mitoitus nousee osissa siten, että tämän vuoden lokakuusta alkaen mitoitus on 0,5. Vuoden 2021 alussa se nousee 0,55 ja vuonna 2022 noustaan 0,6 työntekijään per asiakas. Huhtikuussa 2023 saavutetaan henkilömitoituksessa vaadittava 0,7 taso.

Henkilöstömitoitus säädetään lakiin, jotta iäkkäiden ihmisten tehostettu ja pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa laadukkaana eli sellaisena, että ikääntyvän mielekäs elämänlaatu mahdollistuu. Jokainen ihminen tämän ansaitsee. Mitoitus koskee nimenomaan henkilöstöä, joka osallistuu hoitaviin, kuntouttaviin ja aktivoiviin toimenpiteisiin. Mitoitukseen ei kuulu henkilöstö, joka vastaa esimerkiksi kiinteistö- ja ruokahuollosta. Tällä varmistetaan se, että hoitava henkilöstö pystyy keskittymään täysin heidän työkuvaansa vastaaviin tehtäviin. On meidän tehtävänämme pitää huolta, siitä että se tapahtuu. Samoin haluamme taata hoitajille paremmat työolot, turvallisemman työympäristön, sekä mahdollisuuden tehdä töitä ammattimaisesti, sekä eettisesti.

Ville Skinnari

Isän rakkaus

Yksi tunnetuimpia Jeesuksen esittämiä vertauksia on kertomus tuhlaajapojasta tai toisin sanoen kertomus kahdesta veljeksestä (Luuk. 15). Kertomuksen veljeksistä nuorempi pyytää isältään sen osan, joka hänelle perintönä kuuluisi. Saatuaan sen hän lähtee muille maille ja viettää holtitonta elämää ja näin tuhlaa koko saamansa omaisuuden. Surkeassa tilanteessaan hän alkaa kaivata isän kotia. Lopulta hän päättää palata, tunnustaa virheensä ja pyytää päästä isänsä palkkalaiseksi.

Pojan ollessa vielä kaukana, isä näkee hänet, armahtaa häntä ja juoksee vastaan. Hän syleilee poikaansa ja pyytää palvelusväkeä laittamaan juhlan kadonneen ja kotiin palanneen pojan kunniaksi. Kun vanhempi veljeksistä palaa pellolta kotiin, hän kuulee soiton ja kysyy, mistä on kysymys. Hän kuulee veljensä palanneen, mutta suuttuu, koska tuhluri sain niin rakkaan ja lämpimän vastaanoton. Hän ei tahdo tulla sisään, mutta isä tulee ulos ja anoo poikaansa tulemaan.

Kertomus on monikerroksinen ja syvällinen, se kertoo meistä ihmisistä, jotka olemme välillä kuin tuhlaajapoikia halveksiessamme kotiamme ja tuhlatessamme saamaamme perintöä. Ja välillä me olemme taas kuin isoja veljiä, jotka kovasydämisyydessämme olemme valmiit torjumaan veljemme ja asettumaan hänen yläpuolelleen. Mutta ennen muuta kertomus puhuu meille Jumalan rakkaudesta, joka on inhimilliset rajat ylittävää. Sitä rakkautta sai kokea nuorempi veljeksistä. Hänen väärä elämänsä ei poistanut isän kiintymystä. Sitä samaa rakkautta sai kokea myös vanhempi veli, jonka luokse isä tuli anoen. Isä ei välittänyt kunniastaan vaan nöyrtyi molempien poikiensa edessä. Hän riensi heitä vastaan, osoitti heille lämpöä ja rakkautta. Juuri niin Jumala tekee. Antaa Jeesuksen meille Vapahtajaksi ja syntiemme sovittajaksi. Osoittaa rakkautta loppuun asti. Siksi tämän vertauksen nimi voisi olla Isän rakkaus.


Heikki Pelkonen

kirkkoherra, Laune

Sateenkaaren tuolla puolen

Näin alkukesän vehreyden keskellä auringonpaiste joutuu aina toisinaan väistymään sateen tieltä. Joskus käy niinkin, että jonnekin sateen ja auringonpaisteen välimaastoon syntyy loistamaan valoaan pieni sateenkaari. Vanhojen uskomusten mukaan sateenkaaren päässä odottaa aarre, kenties ruukullinen kultaa. Raamatussa sateenkaari on liiton merkki. Jumala antoi sen vedenpaisumuksen jälkeen ilmestyä taivaalle merkiksi siitä, että hän pitää lupauksensa.

Toisen helluntain jälkeisen sunnuntain aiheena ovat katoavat ja katoamattomat aarteet. Ajattelen, että meille kristityille Jumalan lapsille aarre ei löydy sateenkaaren päästä, vaan aarre on itse sateenkaari. Jumalan lupaukset, hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen sovitustyö on aarre, joka ei katoa.

Onni täällä maan päällä vaihtelee. Yhtenä päivänä ihminen voi olla upporikas ja toisena rutiköyhä. Kuitenkin Luojansa edessä jokainen meistä on samassa asemassa, hän ei tutki rahapussiamme vaan sydäntämme. Kaikkein kallein aarre on lahjaksi annettu.


Maija-Reetta Katajisto
Nuoriso- ja rippikoulutyön kappalainen vs.

Jälleenrakennus on alkanut

Olemme siirtymässä akuutin koronakriisin hoitamisesta jälleenrakennusvaiheeseen. Edelleen on keskeistä turvata suomalaisten terveys, minkä lisäksi on keskityttävä säilyttämään nykyiset työpaikat, luomaan uusia sekä estämään yrityksien ajautuminen konkursseihin. Oikein kohdennetulla talouspoliittisilla toimilla voimme lieventää talouden alamäkeä ja nopeuttaa toipumista. Nyt jos koskaan on tärkeää ohjata rahaa Peruspalveluiden lisäksi koulutukseen, liikennehankkeisiin, väyläverkon korjausvelan vähentämiseen, kotimaisen teollisuuden ja palvelualojen investointeihin ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen.

Hallitus on sitoutunut talousasiantuntijoiden suosituksen mukaisesti julkisen talouden vahvistamiseen ja velkasuhteen vakauttamiseen vuosikymmenen loppuun mennessä. On olennaista, että julkisen talouden vahvistaminen tehdään siinä vaiheessa, kun talouden toipuminen on jo alkanut. Emme saa vaarantaa talouden elpymistä liian aikaisin tehdyillä toimilla. Samaan aikaan vientivetoisen Suomen kannalta on tärkeää, että Euroopan ja koko maailman talous saadaan nopeasti kääntymään kasvuun. Pidemmän ajan kasvun kannalta on välttämätöntä vahvistaa tuottavuutta lisäämällä koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Uudet innovaatiot ovat kasvualusta Suomen uusille, Nokian kaltaisille, menestystarinoille. Suomi tarvitsee nyt uusia investointeja, monipuolisen työllisyyspaketin jossa kaikki otetaan mukaan. Erityisesti nuoret pitää huomioida ja työtä hallitus nyt tekee ja valmistelee.

Hallitus on nyt antanut neljä lisätalousarviota, joista viimeisin on voimakkaasti elvyttävä.
Lisätalousarvioesityksessä osoitetaan kunnille mittavan 1,4 miljardin euron tukipaketti, jonka tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluihin osoitetaan 112 miljoonan euron lisäys, joka jaetaan kunnille alle 18-vuotiaiden määrän perusteella. Lisäksi ikäihmisten palveluiden toimivuuden varmistamiseen kohdennetaan 60 miljoonaa euroa, joka jaetaan kunnille 65 vuotta täyttäneiden määrän perusteella. Myös varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen kohdennetaan valtionavustuksia.

Neljäs lisätalousarvioesitys toi Päijät-Hämeeseen hyviä uutisia. Peruspalveluita pitää nyt tukea ja niin hallitus on tehnyt. Tärkeä Infrahankkeet saavat nyt rahaa, kun lisätalousarviossa esitetään 26 miljoonaa euroa Hartolan ja Oravakivensalmen välisen tieyhteyden sekä Hartolan taajamien liittymien parantamiseen. Maakunta on saamassa kolme miljoonaa euroa Loviisan ja Lahden välisen rautatien kunnossapitotyöhön, mikä on viennin ja tuonnin osalta tärkeä tulevaisuusinvestointi. Lahden kaupungin valtuustoinfossa kuulimme keskiviikkona, että kriisin vaikutukset Lahden kaupungin taloudelle ovat valtion tukipaketin jälkeen arviolta 0-5 miljoonaa euroa. Lahden pitää olla nyt myös itse aktiivinen, jotta tarpeeksi laajoja ja toteuttamiskelpoisia hankkeita saadaan mukaan valtion rahoitettavien kokonaisuuksien listalle. Lähiliikuntapaikat ovat meille tärkeitä parannuskohteita ja olen viestittänyt jo paikallisille toimijoille oman aktiivisuuden tärkeydestä. Samoin työllisyyden hoitoon tulee luoda entistä henkilökohtaisempi palvelusmalli paikallisesti, jotta kukaan nuori tai pitkäaikaistyötön ei jää yksin. Koulutuspaikka pitää saada järjestymään kaikille halukkaille ja tähänkin on nyt hallitus panostanut uutta rahaa. 

Matkustusrajoituksia hallitus purki torstaina ja samoin ulkotapahtumien yleisömääriä tullaan täsmentämään pian.

Paras lääke koronakriisin hoitoon tällä hetkellä on yhteiskunnan avaaminen hallitusti ja turvallisesti. Virus on edelleen keskuudessamme emmekä vielä tiedä, miten ison loven kriisi jättää talouteen, mutta päättäväisten ja kestävä tulevaisuutta rakentavien toimien aika on nyt. Suomen jälleenrakennus on nyt alkanut ja näihin talkoisiin tarvitaan meitä kaikkia ja hyvää yhteistyötä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. 

Ville Skinnari

KOLUMNIT -arkisto

heinäkuu 2026

kesäkuu 2026

toukokuu 2026

huhtikuu 2026

maaliskuu 2026

helmikuu 2026

tammikuu 2026

joulukuu 2025

marraskuu 2025

lokakuu 2025

syyskuu 2025

elokuu 2025

kesäkuu 2025

toukokuu 2025

huhtikuu 2025

maaliskuu 2025

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011