Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on ikäihmisten hoidosta käyty vilkasta keskustelua ja aiheesta. Ydinongelmana on etenkin hoitohenkilöstön riittämätön määrä. Henkilöstön määrän nostaminen on enemmän kuin tarpeellinen edistysaskel. Henkilöstömäärän nosto takaa ikäihmisille arvokkaan ja hyvän hoidon. Jokainen ansaitsee ihmisarvolle sopivaa hoitoa ja huolenpitoa, siitä ei pidä tinkiä. Hoitohenkilöstö on nostanut esiin myös itse epäkohtia, koskien liian raskasta työtaakkaa johtuen henkilöstön vähyydestä. Henkilöstömitoituksen noustessa myös ikäihmisten kanssa työskentelevien työrasite laskee. Hoitohenkilöstöä lisäämällä halutaan parantaa myös asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta ikäihmisten hoidon henkilöstömitoituksesta tuli eduskuntaan tämän vuoden helmikuussa. Asia eteni jälleen, kun tällä viikolla eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. On selvää, että muutos vaatii hieman aikaa, jotta pystytään kouluttamaan ja saamaan riittävä määrä henkilöstöä alalle. Tämä vaatii siis myös koulutuspanostuksia. Mitoitus nousee osissa siten, että tämän vuoden lokakuusta alkaen mitoitus on 0,5. Vuoden 2021 alussa se nousee 0,55 ja vuonna 2022 noustaan 0,6 työntekijään per asiakas. Huhtikuussa 2023 saavutetaan henkilömitoituksessa vaadittava 0,7 taso.

Henkilöstömitoitus säädetään lakiin, jotta iäkkäiden ihmisten tehostettu ja pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa laadukkaana eli sellaisena, että ikääntyvän mielekäs elämänlaatu mahdollistuu. Jokainen ihminen tämän ansaitsee. Mitoitus koskee nimenomaan henkilöstöä, joka osallistuu hoitaviin, kuntouttaviin ja aktivoiviin toimenpiteisiin. Mitoitukseen ei kuulu henkilöstö, joka vastaa esimerkiksi kiinteistö- ja ruokahuollosta. Tällä varmistetaan se, että hoitava henkilöstö pystyy keskittymään täysin heidän työkuvaansa vastaaviin tehtäviin. On meidän tehtävänämme pitää huolta, siitä että se tapahtuu. Samoin haluamme taata hoitajille paremmat työolot, turvallisemman työympäristön, sekä mahdollisuuden tehdä töitä ammattimaisesti, sekä eettisesti.

Ville Skinnari

Yksi tunnetuimpia Jeesuksen esittämiä vertauksia on kertomus tuhlaajapojasta tai toisin sanoen kertomus kahdesta veljeksestä (Luuk. 15). Kertomuksen veljeksistä nuorempi pyytää isältään sen osan, joka hänelle perintönä kuuluisi. Saatuaan sen hän lähtee muille maille ja viettää holtitonta elämää ja näin tuhlaa koko saamansa omaisuuden. Surkeassa tilanteessaan hän alkaa kaivata isän kotia. Lopulta hän päättää palata, tunnustaa virheensä ja pyytää päästä isänsä palkkalaiseksi.

Pojan ollessa vielä kaukana, isä näkee hänet, armahtaa häntä ja juoksee vastaan. Hän syleilee poikaansa ja pyytää palvelusväkeä laittamaan juhlan kadonneen ja kotiin palanneen pojan kunniaksi. Kun vanhempi veljeksistä palaa pellolta kotiin, hän kuulee soiton ja kysyy, mistä on kysymys. Hän kuulee veljensä palanneen, mutta suuttuu, koska tuhluri sain niin rakkaan ja lämpimän vastaanoton. Hän ei tahdo tulla sisään, mutta isä tulee ulos ja anoo poikaansa tulemaan.

Kertomus on monikerroksinen ja syvällinen, se kertoo meistä ihmisistä, jotka olemme välillä kuin tuhlaajapoikia halveksiessamme kotiamme ja tuhlatessamme saamaamme perintöä. Ja välillä me olemme taas kuin isoja veljiä, jotka kovasydämisyydessämme olemme valmiit torjumaan veljemme ja asettumaan hänen yläpuolelleen. Mutta ennen muuta kertomus puhuu meille Jumalan rakkaudesta, joka on inhimilliset rajat ylittävää. Sitä rakkautta sai kokea nuorempi veljeksistä. Hänen väärä elämänsä ei poistanut isän kiintymystä. Sitä samaa rakkautta sai kokea myös vanhempi veli, jonka luokse isä tuli anoen. Isä ei välittänyt kunniastaan vaan nöyrtyi molempien poikiensa edessä. Hän riensi heitä vastaan, osoitti heille lämpöä ja rakkautta. Juuri niin Jumala tekee. Antaa Jeesuksen meille Vapahtajaksi ja syntiemme sovittajaksi. Osoittaa rakkautta loppuun asti. Siksi tämän vertauksen nimi voisi olla Isän rakkaus.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Näin alkukesän vehreyden keskellä auringonpaiste joutuu aina toisinaan väistymään sateen tieltä. Joskus käy niinkin, että jonnekin sateen ja auringonpaisteen välimaastoon syntyy loistamaan valoaan pieni sateenkaari. Vanhojen uskomusten mukaan sateenkaaren päässä odottaa aarre, kenties ruukullinen kultaa. Raamatussa sateenkaari on liiton merkki. Jumala antoi sen vedenpaisumuksen jälkeen ilmestyä taivaalle merkiksi siitä, että hän pitää lupauksensa.

Toisen helluntain jälkeisen sunnuntain aiheena ovat katoavat ja katoamattomat aarteet. Ajattelen, että meille kristityille Jumalan lapsille aarre ei löydy sateenkaaren päästä, vaan aarre on itse sateenkaari. Jumalan lupaukset, hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen sovitustyö on aarre, joka ei katoa.

Onni täällä maan päällä vaihtelee. Yhtenä päivänä ihminen voi olla upporikas ja toisena rutiköyhä. Kuitenkin Luojansa edessä jokainen meistä on samassa asemassa, hän ei tutki rahapussiamme vaan sydäntämme. Kaikkein kallein aarre on lahjaksi annettu.

Maija-Reetta Katajisto
Nuoriso- ja rippikoulutyön kappalainen vs.

Varatuomari Jorma Ratia on lähettänyt kaikille lahtelaisille tiedotusvälineille omiin tarkkoihin tutkimuksiinsa perustavan yhteenvedon ja käsityksensä siitä, miten uskomattoman kallis ja todennäköisesti väärin perustein LAD:in kanssa tehty kaupuningin vuokrasopimus on laadittu. Kaiken kaikkiaan Lahden kaupungin olisi tehtävä asiassa julkinen juridinen selvitys, mitä tuli allekirjoitettua, kenen kanssa ja onko vuokrasopimus mahdollista purkaa siksi, että kaikkia sopimusoikeudellisia sääntöjä on tahallisesti rikottu ja laiminlyöty?

Uskomattominta asiassa on kuitenkin se, että edes kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Juha Rostedt, puhumattakaan muista kaupunginhallituksen jäsenistä eivät olleet vaivautuneet selvittämään näin tärkeän sopimuksen yksityiskohtia ja kaikkia siihen sisältyviä klausuuleja. On lahtelaisten veronmaksajien oikeus saada selvitys kaikista LAD-sopimuksen tekemiseen liittyvistä yksityiskohdista ja mahdollisista vuokransaajan taloudellisista taustalla olevista tahallisista harhaanjohtamisista. Ratian laaja raportti Uusi Lahti-lehdessä on yksityiskohtainen selvitys siitä, miten koko vuokrausprosessi on edennyt.

Ainoa uusi asia, jonka sain tietooni Uuden Lahden jutun ilmestyttyä, on se, että koko Malskin kiinteistö on pantattu viimeistä tiiltä myöten 17 miljoonan euron summasta Danske Bankille! Siis vuokraaja täysin tiesi vuorenvarmasti, että sopimuksen allekirjoittaneet Spatiumin Kauko Koistinen ja Opetusjohtaja Tiina Granqvist eivät tarkistaisi sopimusta miltään osin ja olivat siten laiminlyöneet normalin sopimuslainsäädäntöön kuuluvan asian. Normaalikäytäntö kaikissa muissa kaupungeissa on tarkistuttaa sopimusluonnos aina kaupungin lakimiehillä. Nyt ei näin toimittu. Miksi?

Kysynkin lahtelaisten puolesta Lahden kaupungin lakimiehiltå seuraavat kysymykset. Virkansa puolesta ja kunnan virkamiehinä heidän olisi näihin kysymyksiin vastattava yleisen edun nimissä.
– Miten on mahdollista, että LAD:in projektissa mukana nyt olevia yhtiöitä ei ole ollut olemassa, kun Lahden valtuusto teki päätöksensä 15.1.2018?
– Ketkä ovat hyväksyneet LAD:in kohonneet kustannukset ja miksei näitä ole hyväksytetty valtuustossa?
– Onko vuokranantaja Kielon kanssa tehty sopimus lainvoimainen, koska vuokrasopimus on tehtävä kiinteistön omistajan kanssa?
– Ovatko Spatiumin Kauko Koistinen ja opetusjohtaja Tiina Granqist syyllistyneet ymmärtämättömyydessä tehtyyn virkavirheeseen?
– Onko Lahden kaupunki hyväksynyt vain esisopimuksen eikä varsinaista sopimusta?
-Onko sopimus mahdollista peruuttaa juridisin keinoin?
– Uskaltavatko Lahden valtuutetut tehdä asiasta kunnallisvalituksen samalla tavalla kuin KymiRingistä?

Juhani Melanen

Olemme siirtymässä akuutin koronakriisin hoitamisesta jälleenrakennusvaiheeseen. Edelleen on keskeistä turvata suomalaisten terveys, minkä lisäksi on keskityttävä säilyttämään nykyiset työpaikat, luomaan uusia sekä estämään yrityksien ajautuminen konkursseihin. Oikein kohdennetulla talouspoliittisilla toimilla voimme lieventää talouden alamäkeä ja nopeuttaa toipumista. Nyt jos koskaan on tärkeää ohjata rahaa Peruspalveluiden lisäksi koulutukseen, liikennehankkeisiin, väyläverkon korjausvelan vähentämiseen, kotimaisen teollisuuden ja palvelualojen investointeihin ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen.

Hallitus on sitoutunut talousasiantuntijoiden suosituksen mukaisesti julkisen talouden vahvistamiseen ja velkasuhteen vakauttamiseen vuosikymmenen loppuun mennessä. On olennaista, että julkisen talouden vahvistaminen tehdään siinä vaiheessa, kun talouden toipuminen on jo alkanut. Emme saa vaarantaa talouden elpymistä liian aikaisin tehdyillä toimilla. Samaan aikaan vientivetoisen Suomen kannalta on tärkeää, että Euroopan ja koko maailman talous saadaan nopeasti kääntymään kasvuun. Pidemmän ajan kasvun kannalta on välttämätöntä vahvistaa tuottavuutta lisäämällä koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Uudet innovaatiot ovat kasvualusta Suomen uusille, Nokian kaltaisille, menestystarinoille. Suomi tarvitsee nyt uusia investointeja, monipuolisen työllisyyspaketin jossa kaikki otetaan mukaan. Erityisesti nuoret pitää huomioida ja työtä hallitus nyt tekee ja valmistelee.

Hallitus on nyt antanut neljä lisätalousarviota, joista viimeisin on voimakkaasti elvyttävä.
Lisätalousarvioesityksessä osoitetaan kunnille mittavan 1,4 miljardin euron tukipaketti, jonka tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluihin osoitetaan 112 miljoonan euron lisäys, joka jaetaan kunnille alle 18-vuotiaiden määrän perusteella. Lisäksi ikäihmisten palveluiden toimivuuden varmistamiseen kohdennetaan 60 miljoonaa euroa, joka jaetaan kunnille 65 vuotta täyttäneiden määrän perusteella. Myös varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen kohdennetaan valtionavustuksia.

Neljäs lisätalousarvioesitys toi Päijät-Hämeeseen hyviä uutisia. Peruspalveluita pitää nyt tukea ja niin hallitus on tehnyt. Tärkeä Infrahankkeet saavat nyt rahaa, kun lisätalousarviossa esitetään 26 miljoonaa euroa Hartolan ja Oravakivensalmen välisen tieyhteyden sekä Hartolan taajamien liittymien parantamiseen. Maakunta on saamassa kolme miljoonaa euroa Loviisan ja Lahden välisen rautatien kunnossapitotyöhön, mikä on viennin ja tuonnin osalta tärkeä tulevaisuusinvestointi. Lahden kaupungin valtuustoinfossa kuulimme keskiviikkona, että kriisin vaikutukset Lahden kaupungin taloudelle ovat valtion tukipaketin jälkeen arviolta 0-5 miljoonaa euroa. Lahden pitää olla nyt myös itse aktiivinen, jotta tarpeeksi laajoja ja toteuttamiskelpoisia hankkeita saadaan mukaan valtion rahoitettavien kokonaisuuksien listalle. Lähiliikuntapaikat ovat meille tärkeitä parannuskohteita ja olen viestittänyt jo paikallisille toimijoille oman aktiivisuuden tärkeydestä. Samoin työllisyyden hoitoon tulee luoda entistä henkilökohtaisempi palvelusmalli paikallisesti, jotta kukaan nuori tai pitkäaikaistyötön ei jää yksin. Koulutuspaikka pitää saada järjestymään kaikille halukkaille ja tähänkin on nyt hallitus panostanut uutta rahaa. 

Matkustusrajoituksia hallitus purki torstaina ja samoin ulkotapahtumien yleisömääriä tullaan täsmentämään pian.

Paras lääke koronakriisin hoitoon tällä hetkellä on yhteiskunnan avaaminen hallitusti ja turvallisesti. Virus on edelleen keskuudessamme emmekä vielä tiedä, miten ison loven kriisi jättää talouteen, mutta päättäväisten ja kestävä tulevaisuutta rakentavien toimien aika on nyt. Suomen jälleenrakennus on nyt alkanut ja näihin talkoisiin tarvitaan meitä kaikkia ja hyvää yhteistyötä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. 

Ville Skinnari