Kuka kuluttaisi, jos joka kahdeksas suomalainen on työtön? Talouspuheessa toistuu väite: kotitaloudet eivät kuluta tarpeeksi, ja siksi kasvu on hidasta. Sormea osoitetaan kansalaisiin, aivan kuin vika olisi heidän haluttomuudessaan käyttää rahaa. Mutta kuinka monella oikeasti on varaa? Moni elää kädestä suuhun, ilman arvopapereita, sijoituksia tai loma-asuntoja. Kun ruoan ja asumisen hinnat nousevat, kulutuksen hiipuminen ei ole tahdon puutetta vaan realiteetti.
Leikkaukset suomalaisten turvaverkoista näkyvät suoraan kulutuksessa ja ostovoimassa. Kasvun odotetaan tulevan yksityisten investointien ja viennin kautta. Mutta mitä nämä investoinnit oikeastaan ovat? Valtiovarainministeriön tilastoissa samaan kategoriaan lasketaan sekä yritysten tuotannolliset panostukset että miljardiluokan hävittäjäkaupat (näin olen antanut itseni ymmärtävät). Jälkimmäiset paisuttavat investointilukuja, mutta suurin osa rahasta maksetaan ulkomaille. Suomeen jää vain rajallinen määrä työpaikkoja. Tilastot näyttävät hyvältä, mutta paikallinen todellisuus ei muutu. Lahdessa tämä näkyy erityisen kirkkaasti. Meillä on suurista kaupungeista korkein työttömyys.
Entä palvelualat? Kun ihmisillä ei ole rahaa, ravintoloissa käy vähemmän väkeä. Perheet kärsivät, kun eivät enää pysty maksamaan harrastusmaksuja. Kulttuurilaitokset ja urheilutapahtumat näkevät yleisönsä hupenevan, kun lipun hinta tuntuu liian kovalta arjen muiden kulujen rinnalla. Näissä paikoissa työllistyvät juuri ne ihmiset, joista budjetin pitäisi kantaa huolta – ei tilastollisissa investointitaulukoissa.
Tai miten leikkaukset kotimaisesta elokuvasta? Amerikka ensin tuntuu olevan tässäkin se hallituksen linja. Suomalaisilla tuotannoilla ei niin väliä.
Uusien datakeskusten rakentaminen tuo toki hetkeksi työpaikkoja, mutta pysyvä vaikutus jää hyvin pieneksi. On tärkeää tunnistaa, että miljardien investointi ei automaattisesti tarkoita tuhansia työpaikkoja. Jos halutaan vahvistaa työllisyyttä Lahdessa ja muissa kaupungeissa, tarvitaan enemmän kotimaisia panostuksia palveluihin, tuotantoon ja arjen lähellä oleviin työpaikkoihin.
Minä en tässä vain kritisoi. Esitin jo keväällä vaihtoehdon: miljardin euron veronkevennyksille olisi voitu löytää toinen käyttö, joka aidosti olisi tuonut konkreettisia investointeja, elvyttänyt rakennusalaa, tukisi kaupunkeja ja loisi pysyviä työpaikkoja. Mutta hallitus ei kuuntele. Kaupungit on jätetty yksin. Suomalaiset on jätetty yksin.
Ville Skinnari