Palmusunnuntaina pikkuiset naamiaisasuihin, usein pääsiäisnoidiksi, puetut lapset kiertävät naapurien, sukulaisten ja ystävien ovilla. Ihanat, kauniisti koristellut pajunkissat vaihtavat omistajaa: “vitsa sulle, palkka mulle!” Maljakkoon tupsahtaa kaunis virpomisoksa ja virpojan koriin suklaamuna tai jokin muu pieni palkkio.
Palmusunnuntain perinteet saavat jäädä taakse jo toisena vuonna peräkkäin. Tartuntatautilain voimalla pidetään pienet virpojat kotona ja parempi niin. Onneksi virpoa voi puhelimessakin tai käydä ilahduttamassa pihalla turvavälein.
Virvonta on vanha kristillinen perinne. Virpomisoksat muistuttavat niistä palmunoksista, joita ihmiset heiluttivat Jeesukselle, kun hän ratsasti Jerusalemiin. Virpomisella toivotetaan onnea ja siunausta. Vaikka tänä vuonna emme pääse toimimaan perinteisin menoin, saamme silti huokaista kiitollisina. Palmusunnuntaita ei ole peruttu! Pääsiäistä ei ole peruttu! Siunausta ei ole peruttu! Tänäkin vuonna voimme seurata, miten Jeesus ratsastaa Jerusalemiin. Saamme toivottaa hänet tervetulleeksi koteihimme virpomisoksia heilutellen.
Maija-Reetta Katajisto