Lahden valtuusto kokoontui maanantaina, mutta olin samaan aikaa virkamatkalla Oslossa.
Maassa pidettiin suurkäräjä- eli parlamenttivaalit viime syyskuussa. Sosiaalidemokraatit saivat vaaleissa voiton, ja uusi demarivetoinen hallitus on nyt aloittanut työnsä. Tapasin Oslossa monta uutta kollegaa hallituksen riveistä, kuten Norjan uuden kehitysyhteistyö- ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anne Beathe Tvinnereimin, elinkeinoministeri Jan Christian Vestren, kalastus- ja meriministeri Bjørnar Skjæranin sekä Oslon pormestari Raymond Johansenin. Yhteistyö uuden hallituksen kanssa lähti heti hyvin käyntiin. Nyt on tärkeää vahvistaa Suomen ja Norjan suhteita niin kaupan kuin innovaatiotoiminnan osalta. Norja on hyvä ja luotettava kumppani.

Lahden valtuustossa SDP hävisi äänestyksessä ehdotuksen 150.000 euron lisäämiseksi lasten ja nuorten harrastustoimintaan järjestöavustuksina osana koronaelvytystä. Vasemmisto esitti 82.000 euron lisäystä kulttuuripalveluille, mikä olisi helpottanut freelancereiden toimeentulossa sekä järjestöjen toiminnassa hyvänä kannustuksena ja tukena jaksaa eteenpäin. Tämäkin esitys kaatui. Tämä on surullista ja kertoo lyhytnäköisyydestä. Valtioneuvosto myönsi Lahdelle suuret koronatuet juuri näihin tarkoituksiin. Heitä varten, jotka ovat eniten kärsineet. Nyt valtuuston enemmistö päättä toisin. Tämä äänestystulos vaikuttaa monen lapsiperheen hyvinvointiin, lasten mahdollisuuksiin ja kiinnostukseen harrastaa suoraan ja pitkään. Samalla se vaikuttaa koko kaupungin kehittämiseen ja kasvuun. Jatkossa hallituksen pitää ilmeisesti korvamerkitä tuet kaupungeille entistä tarkemmin, jotta rahat käytetään sinne missä niillä on todellista vaikuttavuutta. Eli koronaelvytys rahaa on, mutta valtuusto viime kädessä päättä mihin se käytetään. Muuten aiemmin Lahti on osannut hyödyntää valtion myöntämää tukea lasten ja nuorten harrastustoimintaan, mikä näkyy kouluissa uusina tekijöinä ja osaajina.

Tällä viikolla on vietetty valtakunnallista omaishoitajien viikkoa. Viikon teemana ovat tänä vuonna ruuhkavuodet. Omaishoitajaperheessä ruuhkavuodet eivät pääty siihen, että lapset muuttavat kotona. Yli 700 000 suomalaista eli jopa joka kolmas työssäkäyvä osallistuu oman ansiotyönsä ohella läheisensä hoitamiseen. Pääasiallisessa auttamisvastuussa läheisestään taas on jopa 350 000 suomalaista. Nämä ovat isoja lukuja. Työelämän ja omaishoidon edellyttämän läsnäolon ja hoivan yhdistäminen asettaa monenlaisia haasteita eikä ole helppo tehtävä. Hoivatilanne voi olla hyvin kuormittava, etenkin kun omaishoidon tarve voi hoidettavasta riippuen olla pitkä, aina muutamista vuosista loppuelämään.

Työssäkäyvien omaishoitajien tilanteeseen on löydettävä ratkaisuja. Joillakin aloilla on jo nyt määritelty ehtoja työehtosopimuksissa, joilla omaishoitajana toimivan työntekijän työaikaa voidaan järjestellä joustavammin. Myös erilaisia arkea helpottavia vapaaehtoisia järjestelyjä ja ratkaisuja on käytössä monilla työpaikoilla arkea. Näistä pitää tehdä jatkossa enemmän käytäntö kuin poikkeus. Omaishoidon ja työelämän yhteensovittamista on edistettävä sopimushengessä ja uusia tapoja toimia pitää etsiä myös valtakunnallisella tasolla. Myös korvatun omaishoitovapaan toteuttamista pitää selvittää. Omaishoitajille myönnettävät lomapäivät ovat käytäntö jo monessa Euroopan maassa.

Lahdessa pääsee avaamaan hiihtokauden jo pian. Ensilumenladun pitäisi olla hiihtokunnossa tänä perjantaina. Hienoa päästä hiihtämään taas kesän jälkeen. Meidän jackrussell koirat Osku ja Oona ovat myös innoissaan lumesta. Osku täytti torstaina jo 4 vuotta ja synttäreiden kunniaksi teimme pitkän aamulenkin ja päivällä oli vuorossa tyttäreni järjestämä koirakavereiden kanssa tapaaminen. Ilman koiria oma liikuntani aikaisin aamulla tai myöhään illalla tuskin toteutuisi.

Ville Skinnari