Suomi näkyy ja kiinnostaa Japanissa

Olen tällä hetkellä Japanissa, minulle hyvin tutussa maassa. Osallistun täällä Tokion paralympialaisiin ja tapaan myös maan avainministereitä, kuten ulkoministerin, digiministerin ja lentoliikenteestä sekä rakentamisesta vastaavat ministerit, sekä japanilaisten yritysten edustajia.

5G ja 6G -osaamisen lisäksi esittelin Tokiossa suomalaista puurakentamista. Sibelius-talo ihastuttaa edelleen alan ammattilaisia. Lahdessa käynnistetty hiilineutraalin rakentamisen keskus kiinnostaa ja se pääsee näyttämään osaamistaan, kun japanilaiset saapuvat Lahteen vierailulle, kun se on mahdollista. Yhdessä voimme tehdä paljon enemmän. Japanilaiset tuovat mukanaan osaamisen lisäksi myös kaivattuja resursseja ja verkostoja eri puolille maailmaa.

On ollut hienoa seurata suomalaisten kisamatkaa, vaikka koronan myötä tunnelma stadionilla onkin erilainen. Ratakelaajat Toni Piispanen ja Leo-Pekka Tähti sekä tuolikeihäänheittäjä Marjaana Heikkinen avasivat Suomen mitalitilin komeilla tuloksilla. Myös kolminkertainen maailmanmestari Amanda Kotaja kelasi satasen paralympiahopeaa huippuajalla ja saavutti samalla uransa ensimmäisen paralympiamitalin.

Pajulahden valmennus – ja leiritysosaaminen tunnetaan Japanissa ja koko paraurheiluperheessä ympäri maailmaa. Uusia leirityksiä odotetaan jo innolla. Koronarajoitukset ovat Japanissa Suomea paljon tiukemmat eikä matkustaminen ole helppoa.

Suomella on paljon tarjottavaa Japanille ja Japanilla myös meille. Japani on kolmanneksi suurin kauppakumppanimme Euroopan ulkopuolella. Japanin panostukset suuriin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, kuten digitalisaatioon ja vihreään siirtymään, ja myös alueen kulutustottumukset tarjoavat isoja bisnesmahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kysyntää ja potentiaalia kaupalle siis löytyy.

Myös Suomen maakuva on Japanissa erinomainen. Japanilaiset tuntevat meidät korkean tason osaamisesta, teknologiasta ja puhtaasta luonnosta. Japanin ja Suomen kulttuureissa ja toimintatavoissa on paljon eroavaisuuksia, mutta toisaalta hämmästyttävän paljon samaa. Perisuomalaiset hyveet, kuten rehellisyys ja täsmällisyys, ovat myös täällä suuressa arvossa.

Suomen ja Japanin välisen lentoliikenteen palauttaminen normaaliin on ollut vierailuni asialistan kärjessä. Finnairin suorat yhteydet Japanin suuriin kaupunkeihin Tokioon, Osakaan, Fukuokaan ja aina pohjoiseen Sapporoon saakka ovat olleet iso kilpailuvaltti, joka on mahdollistanut niin matkustajien kuin rahdin kulun Japaniin ja takaisin paitsi Suomesta myös Euroopan markkinoilta. Lahdesta lähtee Japaniin joulukuussa yritysryhmä, jonka myötä syntyy uutta vientiä ja yhteistyötä, mikä näkyy myös työpaikkoina.

Ensi sunnuntaina vietetään Yrittäjän päivää. Yrittäjätoiminnan tukemiseen ja yrittäjyyden arvostuksen edistämiseen tähtäävää päivää on vietetty vuodesta 1997 alkaen.

Ilman yrittäjyyttä ei olisi kasvua ja työllisyyttä. Yritystoiminnan merkitys Suomen taloudelle on korvaamattoman suuri, aina vientimenestyjistä pien- ja yksinyrittäjiin. Yrittäjyys on myös hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka: julkisten palvelujen rahoitus on riippuvainen liiketoiminnan luomasta tulovirrasta.

Moni yrittäjä on ollut kovilla korona-aikana. Myös Lahdessa ja Päijät-Hämeessä löytyy paljon yrittäjiä, jotka ovat joutuneet tekemään vielä normaaliakin pidempää päivää ja miettimään oman firman ratkaisuja uudelleen. Toisaalta meiltä löytyy myös iso joukko kasvuyrityksiä, jotka ovat jo nyt luomassa loikkaa koronanjälkeiseen maailmaan.

Kun ostaa kotimaista ja kannattaa paikallista yrittäjää, ostaa samalla työtä Suomeen. Yrittäjä – aivan kuten työntekijäkin – on päivänsä ja arvostuksensa ansainnut.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO