Kohti yhteisöllisempää ja osaavaa Suomea

Joulun aikaan on hyvä katsoa mennyttä vuotta sekä katsoa tulevaan. Pieni maa elää osaamisesta. Suomen tulee tavoitella tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaympäristönä kärkipaikkaa maailmassa. Seuraavan hallituksen on laadittava pitkän aikavälin suunnitelma, jolla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen taso nostetaan neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa tarvitaan nyt kunnianhimon tason nostoa. Suomen tutkimus- ja kehitys-panostukset (TKI) ovat laskeneet systemaattisesti. Tavoite houkuttelevasta ja toimivasta TKI-toimintaympäristöstä on kuitenkin mahdollista saavuttaa, jos käännämme pikaisesti kurssia. Siihen tarvitaan saumatonta yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Innovaatiotoiminnan tulokset eivät useimmiten synny nopeasti, joten sitä ohjaavan politiikan tulee olla pitkäjänteistä. Päijät-Hämeen TKI – panostukset ovat vain noin 1/5 Pirkanmaasta. Mikä mättää on hyvä kysymys? Vastuu on myös yrityksillä, ei vain julkisella sektorilla tai koulutusorganisaatioilla. Lahden ja Päijät-Hämeen pitää herätä. Uusi yliopisto pitää osata hyödyntää.

Hyvä innovaatiopolitiikka on yhdistelmä fiksuja yritystukia ja pitkäjänteistä kehitystoimintaa. Fiksut yritystuet mahdollistavat nopeaa tuotekehitystä ja skaalautuvaa kasvua. Tammikuussa tulemme esittämään kansanedustaja Pilvi Torstin (sd.) kanssa Suomeen uutta innovaatiokeskus-toimintamallia

Joulu on ovella

Joulu on monelle lomaa ja rauhoittumista arjen kiireistä. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikilla suomalaisilla ei mene niin hyvin. Yksinäisyys, köyhyys tai päihdeongelmat ovat läsnä liian monen arjessa. Kuilu hyvinvoivien ja huonosti voivien välillä näkyy erityisesti jouluna. Tunteet ovat pinnassa. Kaikilla ei ole läheisiä, joiden kanssa viettää joulua. Kaikilla ei myöskään ole varaa ostaa jouluruokia, puhumattakaan pienistä lahjoista lapsille.

Köyhyys koskettaa Suomessa lähes miljoonaa ihmistä ja jopa yli 150 000 lasta. Kyseessä on laaja ilmiö, johon on monia syitä ja jolla on kauaskantoisia seurauksia. Köyhien lasten määrä on Suomessa kasvussa. Köyhien lasten määrä on saavuttamassa pian lapsiköyhyyden huippuvuoden 2007 luvut. Vuonna 1987 ja 1997 syntyneistä tehdyissä laajoissa tutkimuksissa ilmenee, että huono-osaisuus periytyy ja lapsiin kohdistuneet säästöt näkyvät moninkertaisina kustannuksina tulevaisuudessa. Haluan kiittää niitä järjestöjä ja yrityksiä, jotka tänäkin jouluna tukevat lasten ja perheiden hyvinvointia.

Politiikalla vaikutetaan siihen, miten hyvinvointia jaamme. Kyse on aina viime kädessä arvovalinnoista. Ensi vuonna tähänkin asiaan voi taas huhtikuussa vaikuttaa.

Eino Leinon sanoilla haluan toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

”Talvella murheita muisteta ei, talvella paljon on lunta, muistoja kauniita katsellaan, riemuja vanhoja riemuitaan, nähdähän kesästä unta.” – Eino Leino

Ville Skinnari,
kansanedustaja

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
ARKISTO