Tutkimustieto ei kiinnosta päättäjiä tai sitä ei osata hyödyntää

Suomalaiset poliitikot noudattavat sananmukaisesti amerikkalaisen kirjailija Mark Twainin slogania. ”Ota ensin selvää tosiasioista, sen jälkeen voit muunnella totuutta”. Tätä tunnutaan noudatettavan laajemminkin myös Trumpin USA:ssa. Juhlapuheissa ja vaalitilaisuuksissa vannotaan koulutuksen ja tutkimuksen nimiin, mutta arjessa konkreettisia toimenpiteitä ei juuri näy.

Esimerkkejä löytyy. Keskustelu metsähakkuista ja turpeen käytöstä on eräs tälläinen. Poliitikot siteeraavat juuri sitä ennustetta, joka noudattelee parhaiten heidän omaa kantaansa.Näissä keskusteluissa törmäävät toisiinsa tieteelliset, taloudelliset ja ideologiset intressit. Paras esimerkki kuitenkin on sote-soppamme. Siinä on haaskattu vuosia turhaan kansanedustajien aikaa, kuten myös asiantuntijoiden. Koko sotesta olisi selvitty hankkimalla 20 asiantuntijan lausunnot ja tosiasiat selville sekä muodostettu riippumattomien tutkijoiden paneeli, joka olisi jättänyt ehdotuksen ensin hallitukselle ja sitten kansanedustajille päätettäväksi. Nyt pääsivät eturyhmien lobbarit häärimään ja tulos oli uskomaton möhläys.

Helsingin yliopiston entinen rehtori Kari Raivio laati 2014 valtioneuvoston tilauksesta raportin näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Raportissaan hän listasi 14 ehdotusta, joista osaa pidettiin hyvinä, osaa vastustettiin ankarasti. Eniten vastustusta herätti toteamus, että pääministerin kansliasta ei löydy tarpeeksi kyvykkäitä osaajia käyttämään tutkittua tietoa hyväksi. Raivio ehdotti tiedeneuvonantajan viran perustamista. Tämän tehtävänä olisi ollut tuoreiden tieteellisten faktojen esille tuominen ministereiden tiedoksi. Toisin sanoen hän olisi esitellyt faktat, mutta päätökset olisi tehty yhteistyössä ministereiden ja ministeriöiden kanssa. Raivio kaipasi myös lisää tutkimusosaamista ministeriöihin. Vuonna 2018 ministeriöissä oli 186 tohtorin tutkinnon suorittanutta henkilöä, joka Raivion mielestä on liian vähän.

Joskus myös kaltaiseni maallikko ihmettelee, eivätkö kansanedustajat osaa käyttää eduskunnan pätevää tietopalvelua hyväkseen. Luulisi näiden ” hakkaraisten” osaavan käytää uutta, tutkimus-, ennakointi-ja arviointineuvoston (TEA) palveluita hyväkseen, mutta pahalta näyttää. Tämä käyttää ja vastaa valtioneuvoston kymmenen miljoonan euron selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahan käytöstä. Eräs syy, miksei yliopistollista tietoa käytetä hyväksi, voi olla se, ettei tieto ole aina vallanpitäjien mieleen. Tuntuu siltä, että kansanedustajille on tärkeintä katsella maailmaa omasta pienestä näkövinkkelistään tai sälyttää kaikki paha maahanmuuttajien niskaan tai julistaa jotain populistista jargoniaa vuodesta toiseen!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO