Täällä Radio Jerevan – kuuntelen!

Palasin alkuviikosta Armeniasta ETYJ-kokouksesta. ETYJ eli Eurooopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, jossa on jäseninä 57 valtiota Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se perustuu vuonna 1975 Helsingissä järjestetylle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferessille (ETYK), josta muodostui vuonna 1994 pysyvä kansainvälinen järjestö. ETYJ on kriisissä Euroopan turvallisuustilanteen muututtua dramaattisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomen rooli ETYJ:ssä on keskeinen sitten vuoden 1975. Nyt Suomesta on tulossa puheenjohtaja vuonna 2025 erittäin vaikeassa kansainvälispoliittisessa tilanteessa. Jerevanissa oli mielenkiintoista seurata myös Venäjän uutiskanavia. Suomen ja Venäjän rajan ongelmat käännetään nyt Venäjän mediassa taitavasti meidän niskaamme. Suomen hallitus on toiminut jämäkästi ja oikein, kunnioittaen samalla kansainvälisiä sopimuksia. Tästä Orpon hallitukselle tunnustusta.

Jerevanissa halusin selvittää myös Neuvostoajan Radio Jerevanin legendaa, mistä todella oli kyse, koska lapsuudesta se on jotenkin jäänyt mieleen. Oliko se vain kuvitteellinen eli vain poliittista huumoria? Vitsit menivät niin, että ”täällä radio Jerevan, meiltä on kysytty, me vastaamme”. Yhden muistan vielä. Kysymys: ”Mikä on pysyvää Neuvostoliitossa? Vastaus: ”Tilapäiset vaikeudet”. Jerevanissa kun nyt kysyin yhden mielestä radio oli oikeasti olemassa, toisen mielestä ei, eli legenda eläisi. Mutta kyllä radio oikeasti oli olemassa. Näin uskon.

Sitten takaisin varmasti todelliseen totuuteen. Parlamentaarista kokousta johti kollegani Suomesta Pia Kauma (kok.) ja teki sen erinomaisesti. Jerevanin kokouksessa tunnelma oli kosketeltavan kireä. Paikalla oli suurvalloista Yhdysvallat, Venäjä ei paikalle saapunut, mutta Valko-Venäjä kyllä. Eurooppalaisista Ranska ja Saksa olivat aktiivisia, kuten aina. Samoin me suomalaiset. Me suomalaiset puhuimme myös rauhan ja vakauden rakentamisesta. Eli siitä miksi ETYJ on ylipäänsä perustettu keskelle kylmää sotaa. Armenian ja Azerbaitzanin kiristynyt tilanne näkyy ja tuntuu koko alueella. Lähes Lahden asukasluvun verran ihmisiä – noin 100 000 – on joutunut jättämään kotinsa Vuoristo-Karabahissa. Lähi-idän tilanne sekä Ukraina nousivat myös luonnollisesti esiin. Omassa puheenvuorossani korostin sitä, että monenkeskinen maailma on todella kriisissä, koska kansainvälistä oikeutta rikotaan ja kaikkien maailman maiden tulisi sitä noudattaa. Aivan kaikkien. ETYJ voi olla ratkaisemassa maailman kriisejä, mutta ei voi tehdä sitä yksin. Ja jos ETYJ:iä ei olisi, sellainen varmaan tulisi perustaa uudelleen?

Tällä viikolla hallitus vastasi myös välikysymykseen nuorten asemasta. Ilman mitään edes poliittisia laseja on osa nuorista nyt putoamassa kokonaan kelkasta ja siksi välikysymys oli aiheellinen ja ajankohtainen.
Keskiviikkona vierailin Kotkassa Kotkan kaupungin ja Kotkan ja Haminan kehittämisyhtiö Cursorin järjestämässä seminaarissa. Aiheena oli Kaakkois- ja Itä-Suomelle enemmän kuin ajankohtainen: mistä uusia työpaikkoja ja investointeja, kun ikävät uutiset ovat viemässä toimeentulon liian monelta. Kotkassa tavoitteena on saada jätti-investointeja akkuteollisuudessa ja sitä kautta satoja uusia työpaikkoja. Keskustelimme myös Kiinaan liittyvistä riskeistä investointien osalta. Mineraaleissa niin kuin esimerkiksi lääkkeissäkin koko maailma on Kiina- riippuvainen eikä sellaista riippuvuutta saada pois edes Yhdysvaltojen jättimäisillä tukipaketeilla. Omassa alustuksessani keskityin juuri Euroopan ja Suomenkin kykyyn tuottaa kriittisiä ja huoltovarmuuden kannalta tärkeimpiä raaka-aineita samoin kuin puolustustarvikkeita. Nyt emme ole edes Eurooppana turvassa ja töitä on tehtävä, jotta monipuolistamme tuotantoketjuja, mutta samalla yhteistyötä on tehtävä niin Kiinan kuin Intiakin kanssa.

Kotimaassa UPM synkät uutiset eivät ainakaan paranna tunnelmaa Suomessa. Kysyntä markkinoilla näyttää olevan vaisua vielä pitkään. Kotkassa oli kuitenkin olemassa se kaikkien tärkein eli usko tulevaisuuteen.

Ville Skinnari

PS. Ensilumen latu on saatu Lahdessa auki, mikä on aivan mahtavaa. Nähdään viimeistään viikonloppuna ladulla!

Ilmainen koulutus on Suomen tärkein luonnonvara

Vinkki tähän tämän viikon juttuun tuli taas lukijalta! Siis kiitos! Hän luki Amerikan juttuni sanoi kirjoita jostain Suomen vahvuudesta, mutta älä armeijasta. Tästä aiheesta mielipiteesi jo tunnetaan! Yllä olevaa otsikkoa ei kauan tarvinnut miettiä, sillä täysin oikeutetusti voidaan väittää, että Suomen menestystarina on koulutuksemme menestystarina.

Ensi vuodeksi Opetus- ja kulttuuriministeriö osuus vuoden 2024 talousarvioesityksestä on 8,0 miljardia euroa, mikä on 274 miljoona euroa enemmän kuin Marinin hallituksen vuonna 2023. Nyt ammatillinen ja lukiokoulutus sai 1418 miljoonaa eli 74, 6 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023; tosin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön 100 miljoonan pudotuksen takia. Silti summa oli vaikuttava eli 823,4 miljoonaa euroa. Nyt tästä vajeesta (100 miljoonaa) oppositio hyökkää täysillä hallitusta vastaan laajalla rintamalla. Poliittinen peli sivistysrahoista jatkuu.

Ilmainen koulutus ei ole kuitenkaan ilmaista, sillä jokainen peruskoululainen, lukiolainen ja yliopistossa tai ammatillisessa koulutuksessa oleva ja niissä opiskeleva maksetaan yhteisestä veropotista! Jokainen koulutusmuoto maksaa noin 9500 euroa/ vuosi. Tämä on huikea investointi sellaiselta yhteiskunnalta, joka sääti vasta vuonna 1921 oppivelvollisuuslain melkein viimeisten Euroopan maiden joukossa. Yliopistoja ja yksityisiä oppikouluja perustettiin Turkuun vuonna 1920 jne. Silti yhtenäiseen peruskouluun siirtyminen kesti kauemmin kuin sote- sekoilu ja toteutui todella vaiheittain vuosina 1972-1977. Tapahtui paljon muutakin : koko opettajakoulutus siirrettiin yliopistoihin. Tämä oli se loikka, jota monet muut maat eivät vieläkään ole toteuttaneet. Maassamme opettavat siis maisterit ekaluokalta lukioon ja se myös näkyi. Suomi pärjäsi maailman parhaiten PISA- testeissä 2000-luvulle asti, kunnes lepsuilu alkoi ja tasokursseista luovuttiin ja kouluista alkoi tulla ”viihtymiskeskuksia”! Tässä yhteydessä on mainittava maailman harvinaisin kouluherkku eli ilmainen kouluruokailu! Kertokaa minulle, missä maassa Ruotsia lukuun ottamatta, tämä on ilmaista?

Siirryimme maailman nopeimmin maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi 1960-luvulla.
Muistan hyvin vielä ajan , kun vielä Harjunalustankadulla maitokannua jäädytettiin ikkunan välissä. Hennalaan tulivat 1960 mukavuudet, kuten televisio ( Rooman olympiakisat ), jääkappi kuin uusi auto; Saksan lahja vanha bemari, jolla faijani körötteli kuin veikkausvoiton saanut äkkirikastunut samalla korjaillen ”offareiden” autoja varuskunta -alueella” pimeästi”!

”Suvun ensimmäinen ylioppilas” oli eräs merkkipaalu köyhän elämässä, mutta elämä jatkui, vaikka Ruotsissa käytiin toki rikastumassa, kun töitä ei Suomesta löytynyt kaikille. Elintaso alkoi meilläkin nousta ja elämä alkoi hymyillä tasa-arvoisen maan koululaitoksen takia, joka tarjosi ns. elintasoloikan lahjakkaille, mutta köyhistäkin oloista tulleille ahkerille oppilaille. Nyt ollaan taas siirtymässä sääty-yhteiskuntaan ja rikastua voi enää perimällä, koska keskiluokka maksaa kaiken ja rikkaiden verotusta Orpon hallitus lievensi ja kiristi köyhien etuisuuksia ja saneli työehdot yksipuolisesti. Nyt sitten lakkoillaan, koska ei osata neuvotella.

Kouluja ja yliopistoja rakennettiin sen varassa, että kaikki uskoivat koulutukseen, sivistykseen, kielitaitoon ja erityisesti tutkimukseen. Sodan käyneet vanhempamme halusivat meille paremmat lähtökohdat kuin heillä itsellään olivat aikoinaan. Tämä tulevaisuuden usko kannusti yrittämään. Teollisuus, kauppa, hallinto, opetus ja kulttuurilaitokset tarvitsivat yhä enemmän koulutettua väkeä asioita hoitamaan ja kouluissa ei enää tarvinnut jakaa ilmaisia kumisaappaita. Muistan aina sen häpeän leiman, joka lankesi sen oppilaan ylle, joka luokan edessä joutui hakemaan näitä kunnan ruokkoja: köyhän leima ikuisesti sielussaan.

Millä muilla eväillä luulette meidän vaurastuneen kuin koulutuksella? Ammatit tulevat vaihtumaan, mutta varmasti aina tarvitaan niin opettajia kuin lääkäreitäkin. Monia uusia ammatteja syntyy ja tekoälyä ohjaamaan ja suunnittelemaan tarvitaan niin digiosaajia kuin korkean teknologian osaavia insinöörejäkin rakentamaan suomalaisia kvanttitietokoneita lisää, mutta tämä kaikki maksaa meille veronmaksajille; myös eläkeläisillekin veroissa ”hunajaa”!

Erityisen kalliiksi köyhälle maalle tulevat kaikki lääketieteen opiskelijat (eläin- ja hammaslääketiede) mukaan lukien. Vuosi maksa noin 100 000 euroa ja vanhan Elon laskuopin mukaan tämä maksaa yhteiskunnalle (6-8 vuotta erikoistumisopinnot ) noin miljoona euroa. Sitten nämä etuoikeutetut hyväkkäät eivät suostu tekemään töitä terveyskeskuksissa kuin keikkatyöläisinä 10 000- 15 000 euron kuukausituloilla. Jossain sivistysmaassa (Espanja) tätä ilmaista opetusta vastaan valmistuneet lääkärit joutuvat työskentelemään 3-5 vuotta valtion määräämissä kohteissa. Eikö tätä voisi kokeilla Suomessakin? Kaikki opiskelijat saavat opintorahaa 279,43 euroa kuussa ja
valtio takaa kaikki lainat. Tämä on sivistysmaa ja unelmamaa erityisesti ulkolaisille opiskelijoille. Joka muuta väittää, puhuu ilman tietoa tahallisesti ”pashaa”!

Juhani Melanen

Vapautustuomio

Muistatko, miten joskus koulussa liikuntatunnilla jaettiin joukkueisiin. Sai jännittää jääkö viimeiseksi valituksi. Tuomiosunnuntai saa meidät miettimään, missä joukossa seisomme. Jeesus vertaa viimeistä tuomiota paimeneen, joka erottaa illan tullen lampaat vuohista omiin tarhoihinsa. Jeesus selittää, että taivaaseen pääsevät ne, jotka ovat auttaneet toisia ihmisiä. He ovat tietämättään auttaneet Jeesusta. Mutta miten tämä käy yksiin sen kanssa, että pelastumme yksin uskosta?

Lähestytäänpä asiaa vähän eri suunnalta. Jos meitä kohtaan on toimittu väärin, haluamme, että asia oikaistaan ja meiltä pyydetään anteeksi. Jos minulta varastettaisiin auto, haluaisin sen tietenkin takaisin ja varkaan kiinni vastaamaan teoistaan. Siksi meillä on oikeuslaitos, jotta vääryydet oikaistaisiin. Tieto tuomiosta on hyvä uutinen paljon vääryyttä kokeneelle. Viimeisellä tuomiolla Jumala oikaisee asiat. Tuomio on siis pohjimmiltaan Jumalan rakkauden ja hyvyyden voitto.

Ja tuolla tuomiolla on tuomarina Vapahtaja. Tuomion on tultava, jotta asiat tulevat oikeaan järjestykseen, mutta rangaistuksia ei tule Jeesuksen ristinkuoleman tähden. Emme kykene noudattamaan 10 käskyä täydellisesti. Kun on joutunut katsomaan omaan kyvyttömyyteensä ja pimeyteensä ja joutunut tunnustamaan Jumalan tuomion oikeaksi, silloin siirrytään uskon alueelle. Uskossa voimme ottaa vastaan Jumalan meille lahjoittaman syntien anteeksiantamuksen. Vasta se, joka on kokenut anteeksiannon, oppii elämään laupeudesta ja kohtaamaan toisetkin anteeksiantaen.

Usko kulkee käsi kädessä välittämisen kanssa. Jumala tarvitsee meitä hänen käsikseen auttamaan. Ratkaisevaa on suhteemme Jeesukseen. Kun uskomme häneen, se saa meidät pitämään huolta myös heikommassa asemassa olevista. Uskovan kannalta tuomiosunnuntai on ilon aihe. Se tuomio, jonka Jeesukseen uskova saa, ei ole rangaistus, vaan se on vapautus kaikesta pahasta. Se on siis vapautustuomio.


Sanna Alanen

Valo yössä

Sytytin ulkolyhtyyn kynttilän ja jätin sen palamaan koko marraskuiseksi yöksi. Olin juuri tullut kotiin läheisen sairasvuoteen viereltä. En pystynyt jäämään pidemmäksi aikaa. Mielessä pyöri hänen tuleva yönsä: miten se mahtaa mennä? Siksi sytytin tuon kynttilän ja rukoilin: valvo sinä, Jeesus, maailman valo, läheiseni vierellä.

Valvomisen sunnuntain yksi teksti kertoo kymmenestä morsiusneidosta ja heidän lampuistaan. Heidän piti olla keskellä yötäkin valmiita ottamaan sulhanen vastaan. Morsiusneidoilla oli häätunnelmat, minulla mielessä kuolema ja hautajaiset. Valoa, valvomista ja kynttilöitä tarvitaan näissä kummassakin.

Palava lamppu ja sytytetty kynttilä ovat merkkejä siitä, että täällä odotetaan ja valvotaan, ettei ole unohdettu tärkeitä ihmisiä ja tärkeitä asioita. Meidän ihmisten odotus herpaantuu helposti. Jeesuksen läsnäolon kaipuu voi oheta, arki vie mennessään. Uskon asiat saattavat tuntua liian vaikeilta ja etäisiltä. Silloin täytyy kääntää huomio omasta itsestä kohti Kristusta. Hän valvoo, hän on pelastanut meidät, hän on kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti.

Iltavirressä 565 lauletaan: ”Ja valvo itse, oi Kristus, meissä. Sanasi ainoa lamppu on. Maailman halki sen loiste kantaa varmuutta aamun ja auringon.” Tämä on kaikkein tärkeintä. Kristus ei jätä meitä. Hänen turviinsa jätämme sairaat ja kuolevat rakkaamme – ja meidät kaikki, koko maailman. Kynttilä palaa ja valo loistaa!

Riitta Särkiö

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen laittomat kiemurat ja työterveysyhtiö Wellamon alasajon tarkastelua

Olen surullisena seurannut tätä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen taaperteluja ja opettelua pelisäännöistä ja sovituista toimintatavoista noin vuoden päivät ja havainnut outoja asioita. Monet päijäthämäläiset päättäjät istuvat ns. kahdella pallilla eli ovat päättämässä asioita ensin omissa kunnanvaltuustoissaan ja sitten sen lisäksi vielä hyvinvointivaltion aluevaltuutettuina vaikuttamassa ja äänestettäessä mahdollisissa ristiriitatilanteissa täysin vastakkaisia ehdotuksista kunnan edun kanssa. Jääväys on toki mahdollista, mutta kuka valtuutettu toimii näin?

Näitä kannattaa tarkastella hivenen lähemmin, sillä veronmaksajat ovat varsin ”ulalla ”useimmista hyvinvointialueen päätöksistä, jotka lähemmässä tarkastelussa saattavat osoittautua lainvastaisiksi!
Ensimmäisenä kannatta tarkastella Nastolan sote-keskuksen 19.12. 202022 / 67 § Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2024-25 päätöksiä! Aluehallitus päätti 23.1.2023 aluevaltuustossa, että 19.12.2022 tehdyt päätökset lainmukaisessa järjestyksessä syntyneiksi. Tässä päätöksessä kokonaiskustannukset olivat 18, 135 miljoonaa euroa ja jakaantuivat vuosille 2023-2025. Kuitenkin nykyjohto ryhtyi mitätöimään aluevaltuuston 19.12.2022 päätöksiä Nastolan uuden sote-keskuksen osalta jo ennen kuin se päättä niiden toimeenpanosta (23.1.2023)?

Yle kertoi uutisessaan 9.1.2022, että Nastolan sote-keskuksen suunnitelmat ja kustannukset laitetaan uusiksi, vaikka aluevaltuusto oli juuri (19.12.2023 ) päättänyt aikataulusta ja hyvinvointialueen määrärahoista! On ilmiselvää, että hyvinvointialueen johto toimi lainvastaisesti estäessään aluevaltuuston päätösten toimeenpanon. Aluehallituksen tehtäviin kuuluu (43§) kuuluu vastata aluevaltuuston päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta. Lain 115§:ssä määritetään yksiselitteisesti, että hyvinvointialueen toiminnassa on noudatettava talousarviota.

Outoa ja mielestäni perustuslain vastaista toimintaa on se, että Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluita on ulkoistettu enemmän kuin laki sallii eli 75 prosentilla. Miksei puolueettomasti tutkita, mitä vahinkoa tämä on aiheuttanut hyvinvointialueen omalle palvelutuotannolle? Miten hyvinvointialue selviää palkkavajeesta ja miten kunnissa istuvat samat
poliitikot tulevat asiasta päättämään tästä asiasta aluevaltuutettuina? LähiTapiola on valittanut markkinatuomioistuimeen ja sen päätöstä odotellaan vielä.

Veronmaksajana on todella ollut mielenkiintoista seurata Lahden ja muiden kuntien päätöstä lopettaa työterveysyhtiö Wellamon toiminta ja myydä se yksityisille. Kauppahintana maalailtiin ja arvioitiin noin 10 miljoonaa euroa, mutta yhtään tarjousta ei tällä hinnalla tietenkään tullut. Sitten jollain tai joillain välähti, lopetetaan Wellamo kaikesta huolimatta ja järjestetään Terveystalolle, Mehiläiselle ja Pihlajalinnalle kilpailutus alueen työterveyspalveluista. Pihlajalinna voitti tämän kilpailun. Hyvinvointialue ei tee työterveyshankintaa kiinteällä hinnalla, vaan lopullinen hinta määräytyy suoritteiden perusteella. Nykyinen arvio on, että neljän vuoden ajan palveluiden kokonaisarvio on noin 18 miljoonaa euroa.

Omituisinta tässä alasajossa on se, että Lahti ja HYA eivät antaneet korottaa palveluhintojaan kolmeen (3) vuoteen ja väittivät ettei Wellamo kykene hoitamaan niitä palveluita, joita siltä odotetaan eli digivastaanotot yms. Tosiasia on, että Wellamo tuotti ne palvelut, joita siltä tilattiin erinomaisesti. Kunnat ja Lahti jättivät tahallaan tilaamatta digipalvelut, vaikka ne olivat valmiita. Samoin jätettiin tilaamatta vastaanottoja yleislääkäripalveluille, eli ns. nuhapoli. Kuvantamisia ja muita palveluita jätettiin tahallaan tilaamatta ja Wellamo ajettiin keskussairaalan tiloista ulos Saimaankadulle, koska hallinto tarvitsi muka ne tilat. No sinnehän hallinto ei suinkaan mennyt, vaan maksaa Linjakadun tiloista nyt vuokraa noin 28 000 euroa kuussa. Lääkärit ja sairaanhoitajat pistettiin pihalle mitään kipua tuntematta. Wellamo teki hyvää tulosta ja sen kustannukset olivat vain 2,4 miljoonaa vuodessa. Wellamon ei annettu laajentaa, vaikka kaikki resurssit olivat siihen valmiita. Mutta rahaa tähän kuluu alueen veronmaksajilta 10 miljonaa euroa enemmän?

Rahan käytöstä ei Hyvinvointialueilla ja kunnissa tunnu olevan kiinnostunut kukaan aluevaltuutettu ja mitäs sitä suremaan me veronmaksajathan sen viime kädessä maksamme. Mutta kuinka kauan tämä huoleton Hyvinvointialueen rahojen käyttö voi jatkua? Ihmetystäni herätti sekin, että Lahti ja HVA eivät halunneet käydä asiasta mistään kehityskeskusteluja Wellamon kanssa, vaikka se tuotti täysin samat palvelut 10 miljoonaa halvemmalla! Haluan nähdä, miten Pihlajalinnan palvelut toimivat Päijät-Hämeen maakunnissa ja kuinka halukkaasti Pihlajalinnan lääkärit sinne rientävät nuhapotilaita hoitamaan:!

Juhani Melanen

Isoja kysymyksiä maailmalla ja Etelä-Lahdessa

Lahden päättäjillä on isoja asioita pöydällä koskien Etelä-Lahtea. Salinkallion koulu on varmasti näistä yksi tärkein ja samoin Launeen kirjasto. Kirjaston pitää jatkaa ja näin varmasti tapahtuu, mutta missä ja miten on kysymys, johon pitää etsiä vastauksia. Salinkallion koulun kiinteistön osalta tarvitaan myös viisaita ratkaisuja. Paikka on mitä parhain ja minulle erittäin tuttu entisenä Ali-Juhakkalan ja Korsitien asukkaana. Ainakaan parakkeja Lahti ei tarvitse enää yhtään lisää. Järkyttävän kalliille touhulle on aina vaihtoehto ja toivottavasti Lahden virkamiehistä löytyy luovuutta hakea ratkaisuesityksiä päättäjille. Ensi viikolla kokoonnumme Etelä-Lahden Demareiden kanssa Launeelle pohtimaan omia esityksiämme tilanteiden ratkaisemiseksi.

Lahdessa nähtiin myös kauden pohjanoteeraus, kun Pelicansin ottelu jouduttiin keskeyttämään jääongelmien vuoksi. Surkea ja surullinen tapahtuma ja kertoo paljon missä Lahdessa mennään, koska asiat ovat juuri niin miltä ne näyttävät ulospäin. Samalla meni mahdollisuudet tienata uutta rahaa ja kasvua.

Maailmalla kuohuu eikä Suomikaan ole suojassa. Itärajan tapahtumat osoittavat, että meidän tulee olla valmiina ja niin me olemmekin. Reagointikykyyn liittyvää lainsäädäntöä parannettiin jo viime kaudella, joten ihan kaikkea ei Perussuomalaisten kannata nyt imuroida omiin liiveihin, vaikka sana ”turvapaikka” ja ”maahanmuutto” tietysti näin heille antaa ymmärtää. Me muutkin osaamme rajan tarvittaessa sulkea – toki samalla kunnioittaen kansainvälisiä sopimuksia.

Gazan tilanne on hirveä ja ratkaisua ei ole näköpiirissä. Miten tästä eteenpäin riippuu osapuolista ja tilanne on kaikille vaikea, mutta kyllä YK:n ääntäkin tulisi kuunnella. Toisten tappamiseen sijaan pitäisi maailmassa taas puhua rauhan rakentamisesta, mutta suosittu aihe se ei nyt ole. Yllättävän vähän siitä puhuvat edes Suomen tulevien presidenttivaalien ehdokkaat. Tässä voisi olla jollekin ehdokkaalle tilaisuus nostaa osakkeitaan?

Perjantaina matkustan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen, joka kokoontuu syysistuntoonsa Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin 18.-20. marraskuuta. Jerevanissa me Etyj-maiden kansanedustajat keskustelemme Etyjin roolista konfliktien aikakaudella, korruption torjunnasta sekä konfliktien uhreiksi joutuvien ihmisten ja erityisesti vähemmistöjen suojelusta.

Yksi kriisi mistä meillä aika vähän puhutaan, on ajankohtainen Armeniassa, missä Azerbaidžanin syyskuinen hyökkäys Vuoristo-Karabahiin toi maahan hetkessä yli 100 000 pakolaista, joiden asuttaminen ja perustarpeista huolehtiminen on pienelle maalle valtava ponnistus. Vuoristo-Karabah on armenialaisenemmistöinen alue, joka sijaitsee Azerbaidžanin maantieteellisten rajojen sisäpuolella. Azerbaidžan hyökkäsi syyskuussa Vuoristo-Karabahiin, minkä seurauksena käytännössä kaikki alueella asuneet armenialaiset pakenivat sieltä.

Samassa yhteydessä yleiskokouksen syysistunnon kanssa järjestetään vuotuinen Välimeri-foorumi ja yleiskokouksen pysyvän komitean kokous. Suomi on Etyj:n puheenjohtajamaa vuonna 2025 ja se on tulevankin Suomen tasavallan presidentin tärkeä teema tilanteen haasteellisuudesta huolimatta.

Ville Skinnari

Miten kävi Lahden kaupungin työllisyystoimien?

Lahden ensi vuoden budjetti on laadittu yllättävän yksimielisessä hengessä ottaen huomioon se, mitä taustalla todellisessa elämässä todellisuudessa tapahtuu.

Sosiaali – ja terveystoimen huolet on nyt kannettu Hyvinvointialueelle ja siksi keskustelu esimerkiksi Lahden kaupunginsairaalan tulevaisuudesta on tarpeellinen, mutta sitä käydään väärin. Jos ja kun Lahti halusi rakentaa lähes 50 miljoonan euron sairaalan tilanteessa, jossa näin suurelle ja epätarkoituksenmukaiselle kiinteistölle ei nähty tarvetta? Näin totesin muistaakseni vuosina 2013 – 2019 toimiessani maakunnallisen Hyvinvointiyhtymän (Hyky) johdossa. Hyky maksoi ainakin silloin vuokraa Lahden kaupungille vuodessa 8 miljoonaa euroa! Eli koko hanke oli tarkoitus maksaa noin 6 vuodessa. Tämä kaikki rahamäärä oli pois tavallisten ihmisten arkisista palveluista. Samaan aikaan halutiin ajaa alas Launeen terveysasema, vaikka se kokonsa puolesta oli tehokas ja toimiva yksikkö. Näin minulle totesi mm. silloinen toimitusjohtaja Eetu Salonen, josta Lahden kaupungilla olikin sitten kova kiire päästä eroon.

Nyt olemme sitten tilanteessa, että nykyinen Hyvinvointialue on ollut aloitteellinen irtaantumiseksi kaupunginsairaalasta. Heillä on varmasti tähän perusteet. Lahden kaupunki on tästä pöyristynyt, koska sijoittajien silmissä menee näin kuulema Lahden maine. En tunne enkä tiedä prosessia, miten sijoittaja on hankkeeseen sitoutunut, mutta sopimukset näyttävät ainakin ulospäin selkeää suomea ja sijoittajalla on sijoittajan riski. Se ei tarkoita, etteikö sijoittajan kanssa etsittäisi ratkaisuja. Oulussa vanha sairaala toimii nyt hotellina.

Lahden työllisyyden kuntakokeilu on varmasti aihe, josta voisi kirjoittaa kirjan, mutta tärkeintä on nyt katsoa eteenpäin. Vielä viime vuonna kerrottiin, että Baronan kanssa ratkaistaan kaikki ongelmat, mutta vähintään nyt on varmasti selvää, että Baronan kanssa ei ratkaista kaikkein haastavimmassa olevien osatyökykyisten ongelmia. Tarvitaan toimijoita, jotka ottavat kopin pitkäaikaistyöttömistä ja syrjäytymisen uhan alla olevista nuorista. Näin toimijoita on ja jokainen investoitu euro tuo itsensä takaisin, koska samalla Lahti säästää nk. sakkomaksuista. Nämä ovat muuten miljoonia euroja. Siksi olen jo pitkään yrittänyt vääntää rautalangasta, että panostetaan ihmisiin, jotta he pääsevät arjen tekemiseen kiinni. Se tuo itse asiassa säästöjä.

Ville Skinnari

Amerikkalainen unelma on köyhiltä karannut – syttyykö sisällissota vai johtaako kaikki kurjistumiseen?

Moni eurooppalainen miettii jo nyt, mitä tapahtuu, jos Donald Trump voittaa presidentin vaalit ensi vuonna. Suistuuko maailman johtava suurvalta sisäiseen kaaokseen ja syttyykö siellä sisällissota ? Jatkuuko köyhien ja rikkaiden vastakkainasettelu ja USA:n eliitti siirtyy aidatuille turva-alueille, joita vartioivat yksityisarmeijat ja yhä lisääntyvä turvamiesten joukko?

Tätä tilannetta kannattaa myös Suomessa tarkastella, sillä rientävätkö jenkit pelastamaan taas Euroopan ja Naton, jos tyytymätön suuri republikaanienemmistö evää rahat Ukrainalta? Jakautuuko kansa kahtia, koska merkittävä osa kansasta ei hyväksy nyt vallitsevaa järjestystä ja valtaa pitävä eliitti ei taas välttämättä kykene puolustamaan sitä?

USA on juuri nyt kolmannessa vallankumoustilanteessaan, jolloin taas kerran kansakunnan veri punnitaan. Ensimmäisen kerran vastaavat jännitteet purettiin sisällissodassa 1861-1865, toisen kerran Franklin Roosevelt järjesti 1930- luvulla New Deal uudistuksen, jolla turvattiin silloin yhteiskuntarauha. Asiasta kannattaa todella huolestua, sillä kaikki merkit viittaavat siihen , että
amerikkalainen unelma on jo vuosia ollut samanlainen unelma kuin lottovoitto melkein 200 miljoonalle amerikkalaiselle! Siispä dataa tarkastelemaan ja lukemaan tutkijoiden ajatuksia.

Amerikka on korkean teknologian maa eittämättä ja siellä ovat tällä hetkellä maailman parhaat yliopistot, joihin muiden maiden eliitti ja omalta kansaltaan rahaa varastaneet diktaattorit ja arabit lähettävät lapsensa huippukalliisiin yksityiskouluihin ja yliopistoihin. Loistavaa historioitsijaa Peter Turchin käsittelee uudessa kirjassaan ”End times” eli Lopun aikoja. Hän lataa dataa pöytään ja hahmottelee näiden pohjalta erilaisia skenaarioita tulevaisuudesta USA:ssa.

Toinen historioitsija Heather Cox Richardson näkee Trumpin todellisena uhkakuvana sekä yhteiskuntajärjestykselle että amerikkalaiselle demokratialle. Laatulehti The Guardianin haastattelussa hän totesi tylysti, että Trumpin vaalivoitto merkitsisi amerikkalaisen demokratian loppua, sillä siksi selväksi hän on tehnyt aikeensa koko kansakunnalle selväksi.

Filosofi Susan Neiman kirjoittaa rohkeasti uudessa kirjassaan ” Left is not Woke”, että yhteiskunnallinen raivo on oikeutettua silloin, kun kansalaiset tiedostavat, että epäkohdat olisi mahdollista korjata, mutta poliittiset johtajat eivä tee mitään parannusten eteen. Neimanin mielestä markkinafundamentalismin opit kaventavat amerikkalaisten äänestäjin mielikuvitusta ja molempien
puolueiden huuto: ”Amerikka on maailman paras maa” kaikuvat kuuroille korville, koska kansalaisten nykyistä hyvinvointia mittaavat indikaattorit todistavat täysin päinvastaista.

Siispä tarkastellaanpa näitä indikaattoreita hivenen lähemmin. Siinä missä Suomessa meillä on lailliset oikeudet vuosilomaan, vanhempain vapaaseen ja terveydenhoitoon amerikkalaisilla on vain etuuksia, jotka ovat kiinni työnantajan pelkästä hyvästä
tahdosta. Entinen suuri lähes 60 miljoonan keskiluokka on menettämässä otteensa ja polarisaatio USA:ssa jatkuu. Eliitti eli noin 10-20 miljoonaa elää unelmaansa kykenemättä käsittämään, mitä maassa on tapahtumassa.

Vailla korkeakoulututkintoa olevien amerikkalaisten reaalipalkat ovat pudonneet ja laskeneet vuosina 1976- 2016. Tämä ryhmä ei ole mikään pieni marginaaliryhmä, vaan heitä on koko Yhdysvaltojen väkiluvusta eli 300 miljoonasta jopa 67 prosenttia.
Köyhimmät amerikkalaiset noin 40 miljoonaa joutuvat tekemään useaa työtä tullakseen yksinkertaisesti toimeen ja elättäkseen perheensä. Työttömyys, automaatio ja tulevaisuuden näkymät koskevat myös keskiluokkaa, samalla kun suuryritysten valta USA:ssa kasvaa.

Walmartia, Amzonia tai Metaa eivät todellakaan kiinnosta köyhät, sillä niille ne ovat vain potentiaalista halpaa työvoimaa.
USA:ssa vain peruskoulutuksen varassa olevien ihmisten sivistystaso aiheuttaa sen, että trollit ja
suoranainen poliittinen valehtelu uppoaa heihin paremmin. Ihmisten karsinointi ja yksinkertaistaminen on Jenkeissä nyt täyttä totta ja ennen kansalaisia yhdistävät tekijät alkavat kadota.

On olemassa vain ME ja NE. Entinen maailman mahtavin valtio on sotkenut asiansa pahasti. Politiikka toimii USA:ssa nyt täysin rikkaiden ehdoilla! Keskiluokka kurjistuu ja katsoo tätä menoa vierestä kuin sylikoira. USA:ssa toimii eräänlainen mielenkiintoinen”varallisuuspumppu”, joka takaa pienelle eliitille uskomattoman elintason. Se on kuitenkin myös eniten yhteiskunnallista tasapainoa horjuttava mekanismi, toteaa historioitsija Peter Turchin napakasti.

Yhdysvaltojen pitkät maantieteelliset etäisyydet ja eri osavaltioiden suuri erilaisuus tekevät poliittisista äänestyskartoista ensiarvoisen tärkeitä ja ns. vaa’ankieli osavaltiot joutuvat todelliseen paineeseen, kun ääniä taas kerran lasketaan vuoden 2024 vaalissa , jossa kaksi eläkeläistä Biden ja Trump kisaavat. Trump käy ovelasti sotaa eliittiä vastaan ja häntä äänestävät ”ruostealueen” uskonnolliset fanaatikot ovat todella kyllästyneet jenkkieliitin. Kurjistuminen ja eliitin ylituotanto ovat Trumpin aseita. Miten demokraatit eli Jenkkien demarit vastaavat?

Juhani Melanen

Lähteet: Peter Turchin, ”End Times” 2022, Susan Neiman, ”Left is no Woke” 2020

Onnea Lahti, onnea Finnair!

Keskiviikkona eli 1.11 Finnair täytti 100 vuotta. Ensimmäinen lento tehtiin sata vuotta sitten Tallinnaan ja matkustajia taisi olla neljä kappaletta (jos muistan oikein). Tapasin Finnairin 100-vuotisjuhlissa Finnairin suuren miehen eli vuorineuvos Keijo Suilan. Hän loi Finnairin pääjohtajana (1999-2005) Aasian strategian ja on ollut minulle ja varmasti monelle muulle se esikuva, miten suomalainen yhtiö voi rakentaa suhteellista kilpailuetua kovaa kansainvälisessä kilpailussa ilmailualalla. Nyt maailman tilanne ei ole Finnairin puolella, mutta silti on selvitty hengissä läpi koronan ja Venäjän hyökkäyssodan. Se on kova saavutus ja kiitos kuuluu koko henkilökunnalla ja myös toimivalle johdolle. Topi Manner siirtyy sivuun ja uusi toimitusjohtaja tulee tilalle.

Finnair on Suomelle ja suomalaisille tärkeä toimija ja on kaikkien etu että yhtiön selviää ja jatkossakin lentää meitä eri puolille maailmaa. Venäjän ilmatilan sulkeutuminen sulki myös Finnairin kasvustrategian, mutta ratkaisuja on haettu ja haetaan eri ilmansuunnista, vaikka kilpailu on äärimmäisen kovaa. Esimerkiksi Turkish Airlines ja Qatar Airways ovat geopoliitikan voittajia ja heidän hubit eli Istanbul ja Doha kasvavat nyt hurjaa vauhtia. Rahtiliikenne on entistä tärkeämpää sekin ja tuo tarvittavaa tuloa myös meille.

Paikalla Helsingissä oli myös Vantaan uusi kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja meillä oli – kuten aina – hyvä keskustelu Suomen, Vantaan ja Lahdenkin asioista.

Helsinki-Vantaan lentoasema on myös lahtelaisten lentoasema ja siksi sen toimivuus ja yhteydet sinne ovat meillekin tärkeitä. Lentorata on järkevä hanke ja sitä pitää edistää yhdessä Vantaan ja Helsingin kanssa. Se on muuten ainoa hanke mitä Helsinki tukee – ei edes sitä kuuluisaa tunnin junaa Turkuun, missä siinäkään ole mitään järkeä tai kansantaloudellista hyötyä.

Onnea myös Lahti 118 vuotta! Keskiviikkona markkinoilla juhlittiin Lahtea ja kahviteltiin torilla kotikaupunkimme syntymäpäiväjuhlia. Keli oli karmea ja kävin vaihtamassa märät kengät jo ennen kuin pääsen edes torille saakka keskiviikkona aamulla. Kelistä huolimatta tunnelma oli hyvä ja lämmin. Lahtelainen yhteisöllisyys näkyi torilla ja muutenkin. Ongelmia on ja pakko sanoa, että moni asia voisi olla paremmin, mutta Lahti on kaupunkina juuri sitä mitä me haluamme sen olla ja aivan yhtä valovoimainen, kuten sen asukkaat.

Meillä on moni asia edelleen hyvin: upea luonto, Vesijärvi, kulttuuria, urheilua, hienot mahdollisuudet opiskella. Näitä pidämme liian usein itsestäänselvyyksinä. Seuraavat 118 vuotta tulevat olemaan varmasti erilaiset, mutta rohkeita Lahdessa oltiin sata vuotta sitten ja sitä rohkeutta me tarvitsemme nytkin. Uskon, että uusi kaupunginjohtajamme jatkaa juuri kultaisen mitalin saaneen Pekka Timosen hienoa työtä kaupunkimme eteen.

Ja lopuksi vielä se tärkeä asia: Perjantaina Pelicans kohtaa SaiPan kotona. Nyt sanon suoraan: nyt on pakko voittaa tai muutoksia on tultava ja nopeasti. Niin surkeaa oli tekeminen viimeksi kotipelissä Kalpaa vastaan.

Ville Skinnari

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivää kaupitellaan meille Halloweenina. Siihen kuuluvat luurangot, noidat, haamut jne. Tämä Halloween-ilmiö antaa oudon kuvan pyhäinpäivän sanomasta. Tuo rekvisiitta pyrkii olemaan pikkuisen pelottavaa, se kuvaa kuolemaa ja pimeyden valtoja. Pyhäinpäivän sanoma taas on valoisa. Kuolemalla ei ole viimeistä valtaa ihmiseen, sillä Kristus on voittanut synnin ja kuoleman vallan. Hänen kauttaan Jumala on valmistanut meille katoamattoman elämän luonaan taivaassa. Pyhäin päivänä muistelemme tämän ristintien kilvoittelijoita, jotka Jumala on jo tästä elämästä kutsunut. Heidän esimerkkinsä ja elämänsä on rohkaisemassa myös meitä elämään Jeesukseen turvautuen.

Pyhien esimerkki ei niinkään ole siitä, mitä he ovat olleet, vaan esimerkki siitä, mitä Jumala on heissä ja heidän elämässään vaikuttanut. Siksi myös nimi Pyhien päivä on muistutus Jeesuksen sovitustyöstä, joka antaa tämän pyhyyden lahjaksi. ”Teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä”, sanoo apostoli Paavali.

Jeesukseen turvautuen, mekin saamme kuulua tähän pyhien joukkoon. Emme omien saavutustemme tähden, mutta saamme ottaa vastaan sen pyhyyden lahjan, jonka Jeesus syntiselle antaa. Ja monet poisnukkuneet rakkaamme, vaikka ovat poissa, eivät kuitenkaan ole. Saamme kulkea pyhien matkasaatossa kohti taivaan juhlaa.


Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

KOLUMNIT -arkisto

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011