Tiistaina kokoontunut kaupunginhallitus päätti ensi vuoden talousarviosta. Samalla kaupunginhallitus päätti, ettei Lahti sittenkään vähennä opetushenkilöstöä eikä karsi päivähoitopaikkoja. Perusopetuksen henkilöstökustannuksiin lisättiin 1,1 miljoonaa euroa, vaikka alun perin säästövaatimuksena oli 23 henkilötyövuoden vähennys opettajien ja koulunkäyntiavustajien määrään. Lisäksi rahaa lisättiin päivähoitoon. Menojen vastapainoksi kaupunginhallitus teki päätöksen 3,7 miljoonaa euron vähentämisestä sivistyksen ostopalveluihin. Niihin kuuluvat muun muassa siivous ja ateriat. Nyt aloitetaan neuvottelut siitä, miten nämä leikkaukset toteutetaan. Uskon, että niihin löytyy kyllä ratkaistu. Lahti panostaa oikein, kun kaupunkimme panostaa nuoriin.

Suomessa on tehty kautta historian paljon henkirikoksia humalassa. Siitä on peruja poliisien keskuudessa elänyt sanonta, että ilman viinaa heiltä loppuisivat työt. Enää tämä sanonta ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä maamme rikollisuudessa on tapahtunut iso muutos kuluneen kymmenen vuoden aikana. Alkoholiin liittyvien rikosten määrä on suorastaan romahtanut ja tilalle on tullut huumeiden ongelmakäyttöön liittyvää rikollisuutta. Vuonna 2010 Suomessa oli vain neljä kuntaa, joissa rikoksia tehtiin enemmän huumeiden vaikutuksen alaisina kuin humalassa. Vuonna 2019 Suomessa oli jo 39 kuntaa, joissa rikoksi tehtailtiin enemmän huumeissa kuin humalassa. Poliisin tilastojen perusteella tämä vuosi on todennäköisesti ensimmäinen maamme historiassa, jolloin epäiltyjä rikoksia tehdään enemmän jonkun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena kuin kännissä. Koko maassa huumeiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista yleisimpiä ovat erilaiset käyttörikokset, rattijuopumukset ja ajoneuvon ajo ilman ajo-oikeudetta. Lähiöissä korostuu myös omaisuus- ja väkivaltarikokset sekä vahingonteot. Tärkeintä on nyt jatkaa hyvää paikallista yhteistyötä sekä ottaa käyttöön uusia entistä tehokkaampia toimia. Haluan kiittää erityisesti Hämeen poliisia ja poliisipäällikkö Koskimäkeä aktiivisuudesta päihteiden vastaisessa taistelussa. Itä-uusimaa sai Hämeestä eriomaisen poliisipäällikön. Erityisesti nuorten ennalta ehkäisevä huumetyö tarvitse nyt kaikkien huomion. 

Koronaepidemia on ollut keskuudessamme yli puoli vuotta eikä tietoa sen lopusta tai tulevista vaiheista vielä ole kenelläkään. Siksi on entistäkin tärkeämpää pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja innostaa siihen myös läheisiään. Korona-aika on osoittanut, että liikkumista voi harrastaa helposti kotioloissa esimerkiksi netistä löytyvien videoiden avulla. Ei ole kovinkaan tärkeää, miten liikkuu. Pääasia on, että liikunta tukee jaksamista ja tekee hyvää sekä keholle että mielelle. Tärkeää on vain muistaa pitää riittävät turvavälit muihin ihmisiin ja tietenkin huolellinen käsienpesu. Voimia ja jaksamista pimeneviin iltoihin. Kyllä me selviämme tästäkin.

Ville Skinnari

Nuorten veisukirjan suosituimpia lauluja ainakin Launeen nuoressa seurakunnassa on Juha Tapion kappale sitkeä sydän. Tuossa laulussa on kaunis ja vähän haikeakin tunnelma. Siinä pieni poika kysyy äidiltään pysäyttävän kysymyksen: onko isi taivaassa niin kuin puhuttiin?

Pappina olen seissyt lukuisia kertoja arkun äärellä. Olen katsellut kaipaavia ja surusilmäisiä omaisia. Toivonut ja rukoillut, että Jumala kantaisi heitä vaikeina hetkinä. Olen jakanut surua omaisten kanssa, kuunnellut muistoja edesmenneestä. Olemme itkeneet ja nauraneetkin, kaipaus, luopumisen kipu ja kiitollisuus ovat vuorotelleet.

Näin pyhäinpäivän aikaan kiitämme Jumalaa kaikista rakkaistamme. Niistä, jotka ovat vierellä ja niistä, joista olemme jo joutuneet luopumaan. Kiitämme, silmät kyynelissä, kaipausta tuntien ja samalla toivoen, että kerran vielä tapaamme rakkaamme taivaan kodissa.

Ilmestyskirjassa meille annetaan vahva lupaus ja kuvaus siitä, mitä on edessäpäin: Hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut. Ilm.21:4

Siunattua pyhäinpäivää!

Maija-Reetta Katajisto

Tällä viikolla käynnistynyt Rakasta joka murua -kampanja kannustaa suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä ja lajittelemaan biojätettä niin kotona, työpaikoilla ja kuin myös lomamatkoilla. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kampanjalle on tarvetta, sillä ruokahävikistä suurin osa, 35 % syntyy kotitalouksissa. Sen määrä vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä.​ Meillä suomalaisilla on vielä töitä biojätteen parempaan lajitteluun. Jakeiden järjestäminen on toki suuri osa onnistumista. Biojätteestä jopa 60 prosenttia päätyy sekajätteeksi. Muun jätteen joukossa biojäte menee hukkaan, heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energia määrää. Lajitellusta biojätteestä valmistetaan biokaasua, lannoitevalmisteita maa- ja metsätalouden käyttöön sekä multaa viherrakentamiseen. Jos kaikki kotitalouksien tuottama biojäte lajiteltaisiin ja käsiteltäisiin biokaasuksi, saataisiin biokaasua jopa 90 000 kaasuautoon. Lahti on aito edelläkävijä. Esimerkiksi Gasumin ja Launeen Citymarketin yhteistyö kaasuttaa jo autoja eteenpäin. Lahti Energian Kymijärvi II voimala otti loikan jätteen hyödyntämisestä jo aiemmin lämmön ja sähkön tuotannossa.   ​

Kuntta ja multa ovat olleet molemmat positiivisesti esillä ja syystä. Multa oli esillä kuluvalla viikolla toisessakin kiinnostavassa uutisessa. Luonnonvarakeskuksen (Luken) ja suomalais-tsekkiläisten yliopistojen yhteisessä kokeellisessa tutkimuksessa päiväkotien asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille pihoille tuotiin elävää metsänpohjaa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita, joihin lapset saivat kylvää kasveja ja myöhemmin hoitaa niitä. Tutkimuksen mukaan elävän luonnon lisääminen päiväkodin piha-alueelle paransi lasten vastustuskykyä jo kuukaudessa. Aikaisemminkin on todettu liian korkean hygieniatason ja erillisyyden luonnosta köyhdyttävän elimistön mikrobistoa, mikä puolestaan lisää immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten esimerkiksi allergioita, diabetesta ja keliakiaa. Monissa tutkimuksissa tämä tullut esiin maaseudun lasten pienempänä riskinä sairastua näihin tauteihin. Nyt sama todettiin käänteisesti. Tutkijoiden suosittelevat luontokosketuksen lisäämistä arkeen. Lapsille olisi parasta, jos päiväkodin lisäksi myös oma piha mahdollistaisi kuralätäkköleikit ja maan kaivamisen. Saman ajaa myös koko perheen yhteiset säännölliset metsäretket tai luontopoluilla kävelyt.

Aikuisillekin on nyt tarjolla uusia luontokosketuksia, kun luonnonläheiseen ulkoiluun tarkoitetuista maastoliikuntapoluista ensimmäinen on juuri valmistumassa Salpausselälle. Maastoliikuntapolku Raviksen Rento on noin 3,5 kilometrin mittainen rengasreitti, joka soveltuu kävelyyn, polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn. Nimensä mukaisesti polun lähtöpiste on Vanha Ravirata. Kaiken kaikkiaan merkittyjä maastoliikuntapolkuja tulee Salpausselän maastoon viisi. Niistä neljä on rengasreittejä ja kaksi siirtymäreittejä. Reitit merkitään maastoon heijastavilla merkeillä, jotta ulkoilu onnistuu myös pimeän aikaan otsalampun tai pyörävalojen kanssa. Polkureitistön tiedot päivitetään Lahden kaupungin sivuille. Sinne lisätään myöhemmin ladattavat gpx-jäljet ja reittien lähtöpisteille QR-koodimerkit, joiden kautta tiedot saa nettisivulta suoraan omaan älypuhelimeen. Kaikkien maastopolkureittien valmistuttua käyttökuntoon polut merkitään myös Lahden sähköiseen karttapalveluun ja lähtöpisteille opastauluihin.

Ville Skinnari

Asuessani 14-vuotiaana Norjassa kävin tiivistä kirjeenvaihtoa Suomessa asuvien ystävieni kanssa. Tuohon aikaan ei meillä ollut käytössä sähköpostia tai tekstiviestejä sosiaalisen median viestikanavista puhumattakaan. Myös puhelut ulkomaille olivat kalliita, joten ainoa tapa pitää yhteyttä oli kirjeiden kirjoittaminen.

Kun vertaan tuota aikaa neljännesvuosisata sitten, voi sanoa, että viestinnän keinot ovat muuttuneet valtavan paljon. Jokainen saapunut kirje oli tärkeä ja niitä jaksoi lukea monta kertaa.

Tänä päivänä saapuvien viestien määrä on niin suuri, että osa niistä jää väkisinkin vähemmälle huomiolle. Toisin sanoen, jos haluan saada viestini läpi niin, että se jää mieleen ja saa aikaan muutosta, on mietittävä tarkasti viestin sisältöä ja tapaa, miten haluamansa viestin toimittaa.

Ensi sunnuntain kirkollisena aiheena on Jeesuksen lähettiläät. Aihe herättää itselläni aika vahvoja mielikuvia, eikä ollenkaan pelkästään hyviä. Aihe ”Jeesuksen lähettiläät” herättää ajatuksen joukosta, joka toimittaa omaa tehtäväänsä, viestiään, muusta tai muista välittämättä. 

Mielikuva on siitä haitallinen, että hyvä viesti jää siinä huonon viestintätavan jalkoihin. Koska onhan viesti, jota Jeesus kertoi ja levitti ympärilleen hyvä. Hän kertoi, miten taivasten valtakunta on lähellä, miten se on täällä jo nyt, miten ihminen joka yhteiskunnan arvomittareiden mukaan on kuluerä, onkin tärkeä ja arvokas.  Jeesus myös huomasi yksittäisen kärsivän ihmisen, auttoi hänet takaisin osaksi yhteisöä, kritisoi heitä, jotka tekopyhästi esittelivät omaa paremmuuttaan muihin nähden.

Ajattelen, että Jeesuksen tavassa viestittää oli jotain samanlaista kuin kirjeen kirjoittamisessa ja vastaanottamisessa: henkilökohtaista, tilanteeseen ja asiaa pysähtymistä. Miten tällainen viestiminen olisi tässä ajassa mahdollista?

Hanna Suominen
pappi, Launeen seurakunta

Lähes 20 vuotta eli käytännössä koko 2000-luvun ajan valmisteltu sote-uudistus on vihdoinkin saatu liikkeelle. Jättimäisen uudistuksen tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta ja kuntayhtymiltä leveimmille hartioille, jotka uudistuksen yhteydessä on nimetty hyvinvointialueiksi. Sote-uudistuksen myötä Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Nämä hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia yksiköitä, joissa valta on jaettu suorilla vaaleilla valittaville aluevaltuustoille. Hyvinvointialueiden itsehallinto on tosin vielä alkuvaiheessa rajoitettua, koska niiden rahoitus tulee valtiolta. Hallitus on kuitenkin sitoutunut säätämään nopealla aikataululla itsehallintoalueille verotusoikeuden. Silloin alueet ovat velvoitettuja itse kattamaan alijäämänsä ja ottamaan vastuu taloudestaan. Päijät-Häme on ollut edelläkävijä jo vuodesta 2008. Kuntayhtymämalli on toiminut kaikkine heikkouksineen erityisesti erikoissairaanhoidossa. Kustannusvertailuissa maakuntamme on ollut Suomen tehokkaimpia. Siksi voikin sanoa, että Päijät-Hämeessä SOTE-uudistus on tehty jo enemmän kuin puoliväliin. Hyvinvointiyhtymä on valinnut oman latunsa ja sen hiihtäminen ei yhtymän tahdosta huolimatta tule olemaan helppoa eikä pidä ollakaan. Päätöksenteossa ei haluttu kuulla hallitusta tai sen lahtelaista ministeriä. Yhteisyrityksen kohtalo ratkeaa myöhemmin.

Nyt valmistellussa sote-uudistuksessa kaikki 21 hyvinvointialuetta tuottavat järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelunsa valtaosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palvelujen tuottajina. Vahvistamalla julkista terveydenhuoltoa voidaan välttää kokonaisulkoistuksien synnyttämät riskit. Oman tuotannon merkitys ja sen kehittäminen on keskiössä. Myös häiriö-, poikkeus ja kriisitilanteissa hyvinvointialueen on pystyttävä turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oman tuotannon, varautumissuunnitelmien sekä muiden hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Uudistuksessa tärkeintä on tasa-arvoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Pystymme jatkossa aidosti turvaamaan ihmisten tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset palvelut ympäri Suomen. Palveluihin tulee päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta saamme kevennettyä kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta. Nyt neuvoteltu sote-malli kiinnittää riittävästi huomioita ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin ja vähentää täten painetta erikoissairaanhoidossa. Sote-uudistus parantaa myös lähipalveluja, koska lakiin kirjataan maininta seitsemän päivän hoitotakuusta. Sote-uudistus parantaa merkittävästi palveluiden rahoitusta siellä, missä tarve on suurinta. Tarveperusteisen rahoituksen toiseksi suurin voittaja heti Pohjois-Karjalan jälkeen on Päijät-Häme. Seuraavaksi pallo sote-uudistuksen etenemisestä on eduskunnalla ja etenkin sen kahdella avainvaliokunnalla sosiaali- ja terveysvaliokunnalla sekä perustuslakivaliokunnalla.

Sote-tehtävien siirto maakuntiin korostaa kunnan elinvoima- ja sivistysroolia. Ne, samoin kuin kunnan ihmisten hyvinvoinnin, elinympäristön, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämistehtävät vahvistuvat. Tulevaisuuden kunnan keskiössä ovat hyvinvoivat kuntalaiset ja menestyvät yritykset. Lahdessa suurin tarve juuri nyt paikallistasolla on kestävien ratkaisujen löytämisessä SOTE – toimialan, työllisyydenhoidon ja koulutoimen kesken. Nuorison ahdinko koronan keskellä on suuri, jokaista meitä tarvitaan nyt auttamaan lapsia ja lapsenlapsiamme uskomaan tulevaisuuteen ja löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa.

Ville Skinnari

Mikä on käskyistä kaikkein tärkein? Mitä sinä siihen vastaisit?

Jeesuksen vastaus on tässä: “Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi. Ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Mark. 12:30-31).

Muistan erään rippileirin, missä mietimme käskyjen pohjalta yhteisiä pelisääntöjä leirielämään. Yksi asia toistui ylitse muiden: Älä jätä ketään yksin. Siihen haluttiin yhdessä panostaa ja sitoutua – eikä kukaan jäänyt yksin, porukan ulkopuolelle.

Uskon, että jokainen kaipaa kokemusta siitä, että on hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin on. Jokainen tarvitsee elämäänsä ainakin yhden ihmisen, joka katsoo rakastavasti, on vieressä ja tukena. Meistä kuka tahansa voi olla sellainen ihminen toiselle.

Rakkauden kaksoiskäskyn ytimessä on Jumala, joka on rakkaus. Jumala, jolta saamme kaiken hyvän. Jumala, joka on ei jätä meitä yksin. Jos päästämme Jumalan lähelle, siitä voi yllättäen syntyä jotakin uutta. Jos annamme Jumalan rakkauden liikauttaa meitä itseämme, siitä voi syntyä myös rakkaus toisiin ihmisiin.

Pauliina Hatakka

Vanhustenpäivää on vietetty lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina jo vuodesta 1954. Sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko, jonka teemana on tänä vuonna ”Onni on vanheta”. Aihe on tärkeä ja tänä vuonna erityisen tärkeä, sillä koronarajoituksista johtuen moni vanhus vietti koko kevään ja alkukesän karanteenin kaltaisissa olosuhteissa. Monilta vanhuksilta normaalit arjen aktiviteetit ja sosiaaliset kontaktit jäivät joko kokonaan pois tai olivat hyvin rajoitetut muutamia kuukausia. ”Onni on vanheta” on meille kaikille hyvä viesti huomion keskittämisestä siihen, mikä arjessa ja elämässä ylipäätään on positiivista ja tuottaa iloa. Meidän kaikkien arjessa on varmasti monia asioita, jotka tekevät meidät ikääntyessäkin onnelliseksi kivuista ja säryistä huolimatta. Onni ei ole olla yksin, onni on olla yhteydessä omaisiin ja läheisiin.

Leikkimielisesti totean, että ikääntyminen ja säryt ovat olleet tällä viikolla konkreettisia myös omalla kohdallani. Olin alkuviikosta Levillä etsimässä ratkaisuvaihtoehtoja matkailualan ahdinkoon yhdessä ministeri Lintilän kanssa. Matkailualan ahdinko ei koske vain Lappia, vaan koko Suomea ja Lahteakin.

Yritän saada ministerinäkin työviikkoihin muutamia treenikertoja ja Levillä ollessani ajattelin juosta aamutreeninä laskettelurinteeseen rakennetut 766 porrasta ylös. Lopputuloksena oli rappusten kiipeäminen kävellen ylös kolmesti, syke maksimissa joka kerta ja muutaman päivän ajan niin kipeät jalkalihakset, että tuolista nouseminen teetti tuskaa. Mieleeni muistui jääkiekkoajat, jolloin rappusia juostiin ylös ja välillä kannettiin toista äijää reppuselässä. Enää ei kannettaisi, mutta jokainen tehty treeni on kuitenkin parempi kuin tekemättä jäänyt liikuntasuoritus. Tässä iässä onnea on vanheta terveenä ja toimintakykyisenä.

Koronakeväänä koko maailma joutui ottamaan hyvin äkillisen, valtavan digiloikan. Joillekin tämä onnistui yhdessä yössä, mutta tätä ei voi pitää oletusarvona. Monet meistä ovat viime kuukausina todennäköisesti opettaneet ikääntyneille läheisillemme Teamsia, Zoomia tai WhatsAppia. Tämä on arvokasta, sillä monille yhteys ystäviin, tuttuihin ja sukulaisiin siirtyi fyysisestä tapaamisesta verkkoon.

Olen saanut kentältä tietoa, että vanhustyössä monet toimijat onnistuivat siirtämään toimintansa etäyhteyksien päähän kiitettävästi. On nähty monia innovatiivisia ja luovia, teknologiaa ja etäyhteyksiä hyödyntäviä ratkaisuja kevään aikana. Keväällä myös nähtiin, mikä toimii ja mikä ei ja hyvistä käytännöistä kannattaakin pitää kiinni myös jatkossa. Digiloikka on jo otettu.

Keskeinen kysymys on, miten korona-aikana ja sen jälkeen taataan kaikille yhdenmukaisempi arki ja mahdollisuudet entistä digitaalisemmassa maailmassa. Tukea käyttöliittymien haltuunottoon tarvitaan ikäihmisille monessa mielessä. Nuorten kyky omaksua uutta on niin ilmiömäistä, että olen itsekin oppilaana oppimassa uutta.   

Ville Skinnari

Eräässä someryhmässä esitettiin kysymys, että jos pääsisit perhemessussa lasten kanssa haastattelemaan enkeliä, niin mitä häneltä kysyisit? Saadut kysymykset olivat hyvin vaihtelevia: Onko kiva lentää ja nukutko pilvenhattaralla? Siellä taivaassa niin onko Jumalalla oikeasti parta? Pääsettekö te enkelit seinien läpi? Miksi ette aina ota koppeja? Entä millaisia erilaisia enkeleitä on? Onko kaikki seesteisiä ja rauhallisia? Miten vahva enkeli olet?

Melkoisia kysymyksiä, joihin olisi mielenkiintoista saada kuulla vastauksia meistä aikuisistakin! Aikuisena pohtii ehkä vähän erilaisia asioita. Itse jäin pohtimaan esimerkiksi sellaista kysymystä kuin että onhan se oma läheinen siellä taivaassa teidän luonanne hyvässä turvassa tai miksi yksi teistä lankesi? Mitä sinä haluaisit kysyä enkeliltä?

Raamattu kertoo enkeleistä, että he ovat Jumalan luomia henkiolentoja, jotka toteuttavat Jumalan tahtoa. Enkelit ovat palvelevia henkiä, jotka suojelevat ja opastavat meitä. He ovat Jumalan sanansaattajia ja väkeviä viestintuojia, joiden kirkkaus on peräisin Jumalasta. Tulevan sunnuntain evankeliumissa (Matt. 18:10) muistutetaan siitä, että pienten lasten enkelit ovat taivaallisessa enkelihierarkiassa kaikkein lähimpänä Jumalaa. Siksi he saavat katsella Jumalan kasvoja joka hetki.

Raamatussa kerrotaan sellaisistakin enkelikokemuksista, jotka ovat hieman pelottavia. Enkelit eivät siten pelkisty kiiltokuviksi vaan heissä on voimaa, jota tarvitaan taistelussa pimeyden joukkoja vastaan. Mutta erityisesti lohduttajia ja vahvistajia enkelit ovat. Getsemanessa Jeesustakin lohdutti enkeli. Ja usein Raamatun kertomuksissa enkelit aloittavat kohtaamisen tärkeällä viestillä: ”Älä pelkää!” Se viesti on tänään meillekin tärkeä: Jumalan enkelien johdatuksessa ei tarvitse kenenkään meistä pelätä!

Tulevana sunnuntaina vietetään Mikkelinpäivää, josta on tullut kaikkien enkelien päivä. Voimallinen Mikael-arkkienkeli on antanut pyhälle nimensä. Tervetuloa silloin mukaan Launeen kirkkoon viettämään perhemessua! Silloin erityisesti kaikuu Jumalan lupaus siitä, että jokaisen meistä edellä enkeli kulkee, suojaa matkaamme ja vie kerran Taivaan kotiin!

Rukous: Jumala, kiitos, että lähetät tiellemme enkeleitä, jotka johdattavat meitä. Auta meitä muistamaan, että enkelit tulevat joskus luoksemme ihmisen hahmossa. Opeta meitä kunnioittamaan kaikkia ihmisiä ja osoittamaan rakkautta. Aamen.

Pastori
Kati Saukkonen

Kirjoitin alkuviikosta koronan vaikutuksista ja samalla siitä, että se toimii röntgenkuvan lailla läpivalaisten yhteiskuntamme vahvuudet ja heikkoudet.

Olen ollut erittäin tyytyväinen Lahden kaupungin kykyyn reagoida Scanian ikäviin uutisiin.  Luotiin nopeasti todellisen kasvun kokonaisuus sähköisen liikenteen ratkaisujen ympärille surullisten irtisanomisuutisten keskellä. Samaan aikaan olen ihmetellyt Lahden kaupungin operatiivista ajankäyttöä ja kiinnostusta olla jatkuvasti ”järjestelemässä” organisaatioita, kuten Lahti Energia, Työterveys Wellamo, Hyvinvointiyhtymä ja viimeisenä Lahden Ateria, tunnetuin tuloksin. Kysymys on omistajaohjauksesta ja sen periaatteista. Kuntavaalien jälkeen on viimeistään luotava periaatteet, jotta poukkoilu ja asioiden jatkuva edestakainen vatvominen ei vie aikaa, kuten nyt on käynyt. Tämä siis tilanteessa, jossa kaikkien kaupunkien – myös Lahden – tulee luoda kestävän kasvun polku investoinneille ja työllisyydelle sekä koulutukselle vuosille 2021 – 2023. Tähän työhön tulee käyttää kaikkien toimijoiden, kaikki mahdollinen energia ja aika, koska se ratkaisee myös lahtelaisten tulevaisuuden. Ja tehdä työtä erityisesti tiiviisti yritysten ja koulutussektorin kanssa. Yhdessä.

Valtiolla on selkeät omistajaohjaukset pelisäännöt, jossa keskeinen rooli on periaatepäätöksillä. Periaatepäätöksellä annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Jokainen hallitus päättää erikseen kautensa alussa, mitkä aikaisemmilla hallituskausilla hyväksytyistä periaatepäätöksistä ovat voimassa kuluvalla hallituskaudella.

Lahden kaupungin tulee selkeyttää samalla tavalla omistajapolitiikkaansa. Suomeksi se tarkoittaa, että löydetään yhteinen näkemys siitä, mikä omistaminen on strategista ja mistä pidetään kiinni. Ja mistä voidaan myös luopua. Tällä tarkoitan esimerkiksi Lahti Energiaa ja Lahti Aquaa ja Lahden Ateriaa yrityksinä joissa meillä tulee edelleen olla sataprosenttinen omistus. Niiden yhteiskunnanallinen merkitys sen jo kertoo. Samoin hallintosääntöä tulee tarkastella ja koko organisaatiota, siten että siellä on tarvittava osaaminen tähän tarkoitukseen. Samalla pitää ymmärtää mikä on omistajaohjauksen rooli.  Mikä tehtävä omistajalle kuuluu – ei operatiivinen. Tämä raja ei tunnu olevan nyt aina ihan selvä edes osakeyhtiölain valossa. Samalla tulee selkeyttää elinkeinopolitiikasta vastuullisten roolia ja tuoda avainrooliin sellaiset henkilöt jotka pystyvät paketoimaan ja viestimään myös valtakunnan tasolla ja jopa kansainvälisesti.

Lahden Ateria on tehnyt henkilöstönsä kanssa hyvää työtä. Tärkeää työtä lahtelaisten laadukkaan kouluruoan ja ruokapalveluiden puolesta. Omana yhtiönä, omana tuotantona. Tämä on myös tärkeä osa paikallista huoltovarmuutta. Yhtiölle asetettiin tulostavoitteeksi nollatulos. Nyt tämä tavoite on jossain kesken valtuustokauden muuttunut ja muutettu eikä kaupungintalolla olla tyytyväisiä taloudelliseen tulokseen. Tämän nostin esille keskiviikkona Lahden kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa. Ruoka-annoksen hintavertailu on tehtävä tarkasti. Toimitilakustannuksia tulee seurata tarkkaan, koska vuokrien hinnoittelu voidaan kertoa monella tavalla. Pyysin tästä puolueetonta selvitystä koko valtuustolle. 

SDP ei kannattanut Lahden Aterian osakkeiden myyntiä Lahden kaupunginhallituksessa. Muut puolueet kannattivat. Tämä prosessi on hyvä osoitus siitä, että aina on vaihtoehtoja. Toivottavasti valtuuston enemmistö on fiksu ja löytää sellaisen ja turvaa samalla lahtelaisen ateriatuotannon ja työpaikkojen jatkon Lahdessa myös tulevaisuudessa. 

Ville Skinnari