Olin alkuviikolla Ranskassa Montpellierissä EU-kokouksessa, jossa käsiteltiin EU-puheenjohtajamaa Ranskan johdolla muun muassa Ukrainan tilannetta. Paikalla oli humanitaarisesta avusta ja kehitysyhteistyöstä vastaavia ministereitä, komissaarit Borrell ja Urpilainen, kehityspankkien edustajia ja Euroopan parlamentin edustus. Pariisissa tapasin OECD:n ja Unescon sekä Ranskan ulkoministeriön johtoa. Pariisissa kävi selväksi, että Ranskan presidentin nimi ei ole muuttumassa: Macron on saamassa jatkokauden, mikä on eurooppalaiselle johtajuudelle ja jatkuvuudelle tärkeä asia. Saksan 180 asteen linjamuutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tiivistyvä EU antavat nyt myös mahdollisuuden Euroopan todelliselle yhteistyölle kaikilla sektoreilla. Puhutaan sellaisesta uudesta tekemisestä, mitä ei ole nähty sitten EU:n perustamisen.
Sota Ukrainassa ja kiristynyt kansainvälinen tilanne pakottavat Eurooppaa kohti vahvempaa omavaraisuutta ja varautumista. On sanottava, että moni asia olisi pitänyt nähdä aiemmin, eikä suunnanmuutos ole mahdollista niin nopeasti kuin haluttaisiin. Tällä tarkoitan erityisesti Keski-Euroopan energiasaatavuutta – en Suomea. Mutta niin Suomen kuin muiden Euroopan maiden on vahvistettava nyt yhteiskuntiensa kriisinkestävyyttä. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa satoja miljoonia euroja puolustusmenojen kasvattamiseen, huoltovarmuuden vahvistamiseen, energiasektorille ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen. Nämä ovat välttämättömiä, perusteltuja investointeja.
Humanitaarisen avun saaminen perille Ukrainaan on nyt ykkösprioriteetti. Huoli on suuri ja tekoja tarvitaan. Humanitaariseen kriisiin vastaaminen edellyttää Euroopan yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. Suomen ja muiden maiden on välttämätöntä vastata Ukrainan siviiliväestön, erityisesti naisten ja lasten, tarpeisiin sodan keskellä. Suomi on reagoinut nopeasti ja olemme moninkertaistaneet Ukrainalle myönnettävän humanitaarisen avun määrän. Sota-alueelta joutuu myös pakenemaan päivä päivältä suurempi joukko siviiliväestöä. EU:n on turvattava sotaa pakenevien suojelu ja tuettava pakolaisia vastaanottavia yhteisöjä Ukrainan naapurimaissa.
On erittäin merkittävää, kuinka nopeasti ja yhtenäisesti länsimaat ja kumppanimme ovat kyenneet vastaamaan Venäjän sotatoimiin. Nyt asetetut pakotteet ovat voimakkaita ja laaja-alaisia. Ne käytännössä sulkevat Venäjän kokonaan ulos kansainvälisestä talous- ja finanssijärjestelmästä. Mittakaavassaan kansainvälinen pakoterintama on jotain sellaista, mitä ei ole koskaan aiemmin nähty.
Suomen Venäjän viennin arvo oli vuonna 2021 yhteensä noin 4,4 miljardia euroa. Sen osuus kokonaisviennistämme on noin viisi prosenttia. Iso joukko suomalaisyrityksiä on vetäytynyt oma-aloitteisesti Venäjän markkinoilta, kuten monet muut kansainväliset yritystoimijat. Teemme ulkoministeriössä nyt paljon töitä sen eteen, että pidämme suomalaisia ja suomalaisyrityksiä ajan tasalla siitä, mitä Venäjän taloudessa ja pakoterintamalla tapahtuu ja mikä on niiden vaikutus kaupankäyntiin.
Tasavallan presidentti, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ja eduskunta käyvät nyt tiivistä keskustelua Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneista muutoksista ja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. Yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tullaan tiivistämään entisestään. Tämä vahvistaa Suomen turvallisuutta. Hallitus tulee antamaan lähiaikoina eduskunnalle selonteon, joka käsittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella myös esimerkiksi taloutta ja huoltovarmuutta. Tätä valmistelua ei tehdä hätiköiden mutta viivyttelyyn ei ole varaa. Kaiken keskiössä on se, miten reagoimme ja toimimme Suomen ja suomalaisten kokonaisturvallisuuden varmistamiseksi niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
Ville Skinnari