Euroopan on nyt pakko vahvistua

Olin alkuviikolla Ranskassa Montpellierissä EU-kokouksessa, jossa käsiteltiin EU-puheenjohtajamaa Ranskan johdolla muun muassa Ukrainan tilannetta. Paikalla oli humanitaarisesta avusta ja kehitysyhteistyöstä vastaavia ministereitä, komissaarit Borrell ja Urpilainen, kehityspankkien edustajia ja Euroopan parlamentin edustus. Pariisissa tapasin OECD:n ja Unescon sekä Ranskan ulkoministeriön johtoa. Pariisissa kävi selväksi, että Ranskan presidentin nimi ei ole muuttumassa: Macron on saamassa jatkokauden, mikä on eurooppalaiselle johtajuudelle ja jatkuvuudelle tärkeä asia. Saksan 180 asteen linjamuutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja tiivistyvä EU antavat nyt myös mahdollisuuden Euroopan todelliselle yhteistyölle kaikilla sektoreilla. Puhutaan sellaisesta uudesta tekemisestä, mitä ei ole nähty sitten EU:n perustamisen.

Sota Ukrainassa ja kiristynyt kansainvälinen tilanne pakottavat Eurooppaa kohti vahvempaa omavaraisuutta ja varautumista. On sanottava, että moni asia olisi pitänyt nähdä aiemmin, eikä suunnanmuutos ole mahdollista niin nopeasti kuin haluttaisiin. Tällä tarkoitan erityisesti Keski-Euroopan energiasaatavuutta – en Suomea. Mutta niin Suomen kuin muiden Euroopan maiden on vahvistettava nyt yhteiskuntiensa kriisinkestävyyttä. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa satoja miljoonia euroja puolustusmenojen kasvattamiseen, huoltovarmuuden vahvistamiseen, energiasektorille ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen. Nämä ovat välttämättömiä, perusteltuja investointeja.

Humanitaarisen avun saaminen perille Ukrainaan on nyt ykkösprioriteetti. Huoli on suuri ja tekoja tarvitaan. Humanitaariseen kriisiin vastaaminen edellyttää Euroopan yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. Suomen ja muiden maiden on välttämätöntä vastata Ukrainan siviiliväestön, erityisesti naisten ja lasten, tarpeisiin sodan keskellä. Suomi on reagoinut nopeasti ja olemme moninkertaistaneet Ukrainalle myönnettävän humanitaarisen avun määrän. Sota-alueelta joutuu myös pakenemaan päivä päivältä suurempi joukko siviiliväestöä. EU:n on turvattava sotaa pakenevien suojelu ja tuettava pakolaisia vastaanottavia yhteisöjä Ukrainan naapurimaissa.

On erittäin merkittävää, kuinka nopeasti ja yhtenäisesti länsimaat ja kumppanimme ovat kyenneet vastaamaan Venäjän sotatoimiin. Nyt asetetut pakotteet ovat voimakkaita ja laaja-alaisia. Ne käytännössä sulkevat Venäjän kokonaan ulos kansainvälisestä talous- ja finanssijärjestelmästä. Mittakaavassaan kansainvälinen pakoterintama on jotain sellaista, mitä ei ole koskaan aiemmin nähty.

Suomen Venäjän viennin arvo oli vuonna 2021 yhteensä noin 4,4 miljardia euroa. Sen osuus kokonaisviennistämme on noin viisi prosenttia. Iso joukko suomalaisyrityksiä on vetäytynyt oma-aloitteisesti Venäjän markkinoilta, kuten monet muut kansainväliset yritystoimijat. Teemme ulkoministeriössä nyt paljon töitä sen eteen, että pidämme suomalaisia ja suomalaisyrityksiä ajan tasalla siitä, mitä Venäjän taloudessa ja pakoterintamalla tapahtuu ja mikä on niiden vaikutus kaupankäyntiin.

Tasavallan presidentti, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ja eduskunta käyvät nyt tiivistä keskustelua Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneista muutoksista ja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. Yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tullaan tiivistämään entisestään. Tämä vahvistaa Suomen turvallisuutta. Hallitus tulee antamaan lähiaikoina eduskunnalle selonteon, joka käsittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella myös esimerkiksi taloutta ja huoltovarmuutta. Tätä valmistelua ei tehdä hätiköiden mutta viivyttelyyn ei ole varaa. Kaiken keskiössä on se, miten reagoimme ja toimimme Suomen ja suomalaisten kokonaisturvallisuuden varmistamiseksi niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
Bio- ja pakkausjätteen kierrätys tehostuu
Miten Lahden Jazztori saadaan taas elävämmäksi?
Valtuutetut haluavat lisää puita kaupunkiin
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin: Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän korpeen kaavoitettiin rintamamiestaloja heti sodan jälkeen – Siitä lähti kaupunginosan kasvuprosessi liikkeelle
Joukkoliikennepäällikkö Rauno Särkkäaho: Puuttuvia sähköbusseja korvataan väliaikaisesti dieselbusseilla
Seniorijakajat:Jakelutyö pitää vetreänä – Liike on lääke!
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Demareiden ja kokoomuslaisten pyrkimys rajoittaa valtuustokysymysten tekemistä kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta Lahdessa
Lahden Urkuviikkojen 50-vuotishistoriikki on toimittaja Merja Åkerlindin huima taidonnäyte
Tuija Saloranta: Liike Nyt haluaa tuoda päätöksentekoon vaikuttavuutta, jotta lahtelaisten ääni kuuluu paremmin
Valokuvaaja Juha Tanhua: Lanu-puistossa kannattaa vierailla eri vuorokauden aikoina
Marko Haavisto hyödynsi korona-ajan säveltämällä uutta musiikkia
Näyttelijä Petri Liski: Nummisuutarit oli pakko ohjata, kun en ole itse siinä koskaan päässyt näyttelemään
Salinkalliolla nautittiin yhteislauluista pitkän koronatauon jälkeen
Omakotiyhdistyksen ja miestenpiirin yhteistyönä rakennettiin ilmoitustaulu Launeelle
Harry Harkimo: Lahtelaiseen politiikkaan kaivataan raikasta tekemisen meininkiä
Tuulensuoja on paikka, jossa on mahdollisuus saada ote elämästä uudelleen
Rykmentinpuistorock Tuusulassa 17.-18.6.
ARKISTO