Armollista kesää!

Maantien varren mainoksessa kehotetaan ottamaan lomaa lomasta. Me odotamme kesää ja kesälomaa koko pitkän talven, niinpä odotukset ovat joskus liian suuret. Pitäisi ehtiä niin moneen paikkaan. Pitäisi saada kerralla kuntoon perheen ja lähipiirin rapistuneet ihmissuhteet. Rentoutumisesta ja virkistymisen pakostakin voi tulla stressi. Voi olla, että välillä tekisi mieli lähteä lomalle näistä lomapaineista.

Keskikesän sunnuntai antaa meille kaikille hyvän ja ytimekkään ohjeen: Armahtakaa! Päivän otsikko nousee suoraan pyhän raamatunkohdista. Niissä näytetään tietä keskinäiseen armahtamiseen. Toisten tuomitseminen ja arvostelu on helppoa, mutta se ei ole oikein. Jumala on meidän oikeamielinen tuomarimme, hän tietää ja tuntee ihmiset. Meidän ihmisten pitäisi armahtaa toisiamme ja jättää omatkin epäonnistumisemme Jumalan anteeksiannon varaan. Jeesus on sovittanut koko maailman synnit.

Elämän pettymysten keskellä tarvitsemme armoa ja Jumalan rakkautta. Silloin aavistamme Jumalan tarkoittaman levon ja luottamuksen. Saamme vain olla Jumalan lähellä. Siinä ei tarvitse yrittää tekeytyä joksikin muuksi, sillä Jumala ei tarvitse meidän hyviä yrityksiämme. Hän rakastaa meitä ilman ehtoja, ilman vaatimuksia vastalahjoista. Hänen armonsa on kaiken lähtökohta.

Tämä kokemus Jumalan äärettömästä armosta tuo meille todellista lepoa. Se antaa meille myös voimaa armollisuuteen toisia ihmisiä ja elämänmenoa kohtaan. Ei tarvitsekaan etsiä vikoja toisista ja osoittaa heidän heikkoja kohtiaan. Korvissa kaikuvat Jeesuksen sanat: Olkaa valmiit armahtamaan! (Luuk. 6:36) Siinä on yksi avain leppeään, armolliseen kesään.

Riitta Särkiö

 

Kiitti nyt riitti ilmainen rahanjako!

Kreikka on se uppotukki, johon Eurooppa kolautti päänsä eikä meinaa toipua, koska omien pankkien pelastaminen on tärkeämpää kuin pienen Suomen veronmaksajien rahat. Meidän on uskallettava sanoa ei eurooppalaisen rahan ilmaisjaolle ja pidettävä kiinni omista varoistamme.

Maailmassa on liikaa laiskaa rahaa, joka makaa sveitsiläisissä pankeissa ja veroparatiiseissa. Laiska raha ei hermostuksissaan ole löytänyt järkeviä sijoituskohteita länsimaissa tai edes kohtuullisesti tuottavia muita kohteita maailmalta. Kävi niin. että miljardit köllöttelevät nolla korolla saksalaisissa pankeissa.

Syy on hyvin yksinkertainen, sillä maalimanlaajuinen ylilikviditeetti syntyi, kun kiinalaisille annettiin vapaat kädet valmistaa kaikki maailman kulutustavarat. Kiinalaisia halpatuotteita valui markkinoille kuin kerjäläisiä Romaniasta Suomeen. Inflaatio teollistuneissa Euroopan maissa painui
melkein nollaan ja korot laskivat. Valtioiden oli kuitenkin pakko lainata rahansa johonkin, sillä mitään teollisia investointeja ei länsimaissa tehty, jolloin rahat lainattiin varattomille kuluttajille. Niinpä Espanjasta hankittiin kiinteistöjä ja asuntoja ryhdyttiin rakentamaan lisää ja taas pankit
lainasivat lisää ja lisää. Kierre oli valmis.

Matalan koron innoittamina länsimaissa ryhdyttiin ostamaan jopa velaksi kiinalaisiakin hilavitkuttimia. Mutta viisaat kiinalaiset sen sijaan säästivät ja investoivat teollisuutensa. Oudointa tilanteessa oli se, että vaikka yksityinen lainaraha sijoitettiin tuottamattomiin kohteisiin, se silti kasvatti bruttokansantuotetta. Ja siitähän Etelä- Euroopan poliitikot innostuivat myös valtion nimissä ottamaan lisää halpaa velkaa. Sitä jaettiin ämpärillä ja
tulipalokiireellä tuottamattomiin, mutta poliitikkojen suosioita kohottaviin kohteisiin. Ongelmana on nyt se, että rahat tuhlattiin tuottamattomiin turhuuksiin, mikä suomeksi tarkoittaa sitä, että ongelman ydin ei ole rahan niukkuus, vaan tyhmät sijoitukset.

Asuntojen hinnat eivät enää nousseet, jolloin bruttokansantuote pysähtyi ja hapatti pankkien vakuudet ja pakotti lopettamaan Kreikalta, Espanjalta, Italialta, Portugalilta ja Irlannilta täysin halvat lainat. Yhteisellä EU ratkaisulla keksittiin siirtää sekä pankkien että heikoimmassa asemassa
olevien eurooppalaisten veronmaksajien harteille.

Ongelman ydin on se, että Euroopassa ei ole osattu tehdä kahdeksaan vuoteen ehdä yhtään tuottavia investointeja sekä liian halpa kiinalainen raha.
Nyt elämme mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä palkat nousevat myös Kiinassa nopeammin kuin Euroopassa tai lännessä yleensä.

On helppo ennustaa, että ne maat, joissa palkkakehitys ovat Kiinaa matalampia menestyvät tulevaisuudessa. Mutta mistä me löydämme sen viisaan, joka osaa neuvoa meille tuottavia teollisia investointeja? Immateriaalisia ”vihaisia lintuja” tarvitaan, mutta ne eivät riitä. Tyhmintä on heittää rahat Välimeren maiden roskalainoihin, sillä eiväthän niin tee myöskään ruotsalaiset eivätkä englantilaiset.

Miksi siis me? Varmaa on vain se, että lännessä inflaatio kiihtyy ja lainojen korot nousevat, sillä Kiina määrää tahdin ja muut vikisevät.

Juhani Melanen

 

 

Rakastetusta vihatuksi ja päinvastoin

Hyvää Juhannusta kaikille!
Juhannuksen nimi viittaa nimeen. Sakarias ja Elisabet olivat vanhoilla päivillään kokeneet ihmeen ja myös melkoisen järkytyksen, kun heille syntyi lapsi. Sakariaan olisi pitänyt antaa tälle vanhimmalle pojalleen nimi Sakarias vanhan perinteen mukaisesti. Enkeli puuttui nimiharkintaan ja nimeksi tuli Johannes sukulaisten ja hurskaitten järkytykseksi.

Järkyttäminen ei ollut valinnan syy, vaan ylempi käsky. Nimellä oli merkitystä, nimi kertoi olemuksesta ja tarkoituksesta. Tälle Johannekselle ei ollut tarjolla paikkaa isänsä jälkien seuraajana pappina, vaan hänen tehtäväkseen tuli kulkea Jeesuksen edellä ja raivata tietä maailman Vapahtajalle. Jumala on armollinen, Jumala armahtaa sisältää viittauksen Jeesukseen, ei Johanneksen omaan tosi askeetin ja yrmeän miehen hahmoon. Lopulta hänen elämänsä päättyi pään irrottamiseen tarjoiluvadille palkinnoksi suorista sanoista.

Täydentävä näkökulma aukeaa sunnuntain evankeliumista, jossa tullimies Matteus, jo toisen polven veronkerääjä ja miehittäjän kaveri, kohtaa Jeesuksen. Matteus edusti harvinaista monitaitoista ihmislajia, osasi lukea ja kirjoittaa useita kieliä, osasi matematiikan perusasiat ja muutaman sovelluksen, ja oli valtiolle lojaali virkamies. Mutta omien silmissä pahempi kuin pakanat. Ja sai varmasti sen tuntea. Tällaisen henkilön Jeesus kutsuu opetuslapsijoukon ydinryhmään. Pettikö arvostelukyky? Omien kyllä, Jeesuksen ei.

Suurin merkitys ei ole sillä, kuinka minun elämässä käy, vaan sillä, kuinka Jeesus ottaa minut vastaan. hän ei testaa ja tenti loputtomiin, vaan armahtaa ja kutsuu omiensa joukkoon. Ihmisten arvostklset ja ennakkoluulot joutavat ja joutuvat romukoppaan kun Vapahtaja itse toimii. Siinä on kaiken syvin merkitys ja tarkoitus.

Esa Kekki

 

Juhannuksena lapsuus tuntui mansikalta

Meidän lapsuutemme juhannuksina paistoi aina aurinko ja vesileikkimme olivat hurjia. Omatekoisista ja itseväsätyistä tarzankeinuista hypättiin korkealta ilman suojakypärää eri asennoissa kylmään veteen. Sitä ennen oli käyty armoton kivisota lingoin ja kilvin ilman turvahaalareita.

Emme me ulkoilleet Niket jalassa vaan avojaloin neljä tuntia metsässä ja söimme itse poimimiamme puolukoita ilman sokeria, erityistä herkkua olivat ketunleivät ja kusiaispesästä tikulla imetty muurahaisten kusi. Kukaan ei takonut pleikkaria eikä pelannut vihaisia lintuja, koska niitä ei ollut keksitty. Onneksi!

Äidille haettiin koivunoksia, joista tehtiin vastoja eli vihtoja, joilla oli kaksi ”kaksisuuntainen mielialahäiriö”. Niistä sai myös erinomaisia vitsoja, jotka takapuoli muisti pari tuntia ja sitten ei kun menoksi koiruuksia tekemään. Erilaisia kisoja oli alituisesti. Meidän ”miehuuskokeemme” oli raiteilla makaaminen ja voittaja oli se, joka uskalsi olla kauimmin. Tämäkin leikki loppui, kun eräs keskuudestamme sananmukaisesti potkaisi tyhjää.

Nykyään lapset röhnöttävät huonoryhtisinä aamiaispöydässä lappamassa hunajamuroja ja katsovat sohvalta väkivaltapiirtyjä kannetavasta dvd- soittimesta. Onko tämä meidän vanhempien vika? Ei vaan nykyajan, joka on liikaa suojeltu. Jotain on peruuttamattomasti pielessä. Me selvisimme aikuisiksi ilman autojen takapenkkien turvavöitä, mutta kohta vaaditaan herran tertuille pakollisia suojakypäriä pelikonsoleiden pelaamiseen, jos
siinä samalla voi mäkkäriä mutustellessa muksahtaa vaikka sohvalta. Voihan perskules sentään!

Me isojen ikäluokkien lapset olimme sen verran kovia jurrikoita, että selvisimme koulukiusaamisestakin arvin ja vanhempien sisarusten avulla Opettajat saattoivat vielä ilman vankilatuomioita käyttää valtaansa harkinnanvaraisesti ja itsenäisesti ja kitkeä tukkapöllyllä ja karttakepillä pahimmat kiusaajat kuriin. Ritsat ja puukot otettiin pois koululaukista ilman tuomarin lupaa ja koulun vahtimestari oli sheriffi vailla vertaa.

Nyt suomalaiset aikuiset ovat ällistyttävän homogeeninen massa, vaikka Suvivirren veisuusta, homojen adoptio-oikeuksista sekä Euroopan vakauttamissopimuksesta, josta kukaan ei ymmärrä mitään, onkin erimielisyyttä.

Lapsenlapsillamme on kaikkea liikaa tarpeetonta. Jokaisen nurkissa pyörii Kiinassa valmistettua muoviroinaa kasapäin. Mökin nurkassa lojuu jos jonkinlaista vieterinukkea ja mönkijää. Meillä aikuisilla on vain tarpeellista, kuten pizzakivi, kolme piikkimattoa ja laminointikone. Kuka
lukee enää kirjoja, kun rouskuttaa sipsejä ja imeä limua television vieressä?

Nostalgia valtaa mielen, kun muistelee , kuinka valmistuttiin ennen juhannusjuhlille. Mukaan pullo pimeästi haettua koskenkorvaa ja voidetta tukkaan ja ei kun lavalle! Tärkeintä oli potkia uusia Ladan renkaita, kuin jolkotella tangoa. Vasta sitten repesi, kun viimeiset puolituntia soitti
joku Islanders kunnon rockia ja latojen seinät vapisivat. Osa poruista makasi puskissa ja poliisin jousipamppu heilui, kuten mekin.

Voi aikoja, voi tapoja. Sanoivat jo muinaiset roomalaiset!

Juhani Melanen

 

Seuraa minua

Julkisen toimintansa aikana Jeesus kulki ympäri Galileaa kylästä kylään. Hään opetti, paransi ja teki tunnustekoja. Hänen opetuksensa ei ollut vaikeaselkoista teoriaa, vaan kohti käyvää puhuttelua. Hänen vertauksiaan saattoi kuunnella niin oppinut aikuinen kuin pieni yksinkertainen lapsi.

Jeesus meni suoraan asiaan. Niinpä hän saattoi sanoa matkallaan kohtaamalleen: ”Seuraa minua!” Näin kalastajat, jotka hän tapasi rannalla, jättivät verkkonsa ja liittyivät Jeesuksen matkaan. Samoin tähän kutsuun vastasi tulliasemallaan publikaani ja moni muu. Näin kahdentoista apostolin lisäksi Jeesuksen seuraajiksi liittyi yhä uusia ihmisiä. Varmaankaan kutsun saaja ei tiennyt, mitä Jeesuksen sanat ”Seuraa minua” tarkoittivat. Mutta tuo kohtaaminen ja Jeesuksen opetus vakuuttivat monen. Tässä on mies, joka voi antaa minulle sellaista, mitä en muualta saa. Ja Jeesuksen seurassa oppi, mitä se seuraaminen oikeastaan on, mikä on Jumalan tahto. Hänen seurassaan sai tuntea, mitä Jumala ja Jeesus antaa. Hänen sanojaan saattoi tallentaa mieleen ja sydämeen elämän voimaksi.

Sama Kristuksen kutsu kuuluu yhä: ”Seuraa minua!” Hän kutsuu meitä askeliinsa. Mitä se tänään merkitsee ja mihin hän meitä johdattaa? Sitä emme voi ennakolta tietää. Mutta hänen seurassaan saamme kuulla hänen ääntään. Saamme kuunnella hänen sanansa neuvoja ja sitä rohkaisua, jota hän antaa. Hän kyllä näyttää meille oikean tien, tien hänen kanssaan.

Heikki Pelkonen
Kirkkoherra

 

Lontoon olympialaisten nurja puoli

Heinäkuun 27. alkavat taas urheiluhullujen sohvaperunoiden juhlien juhla. Kunnon penkkipunnertaja voi käytännössä seurata kisoja 24 tuntia vuorokaudessa. Pakollisen tankkauksen eli oluet ja pizzat voi noutaa osuuskauppaväen ABC:ltä, joten ei kun ” Antaa palaa!”.

Hyvin harva suomalainen katsoja ei tule juurikaan ajatelleeksi, kuinka eettisesti kisat ovat valmisteltu ja miten hyvin ne käytännössä toimivat. Tosin suomalaiset eivät ole tässä yksin. Televisiossa ja useissa eri raporteissa on sitä välinpitämättömyyttä, jota Lontoon kisajärjestäjät ja kansainvälinen KOK on osoittanut eettisesti kestävän kehityksen linjan toteuttamiesta. Raporteista ilmenee, että urheiluvaatteiden ja oheistuotteiden tilaajina esiintyneet kansainväliset tuotemerkit, kuten Nike, Adidas, Speedo ja kymmenkunta muuta kansainvälisten merkkituotteiden valmistajaa eivät ole välittäneet siitä, että ne on valmistettu lapsityövoimaa käyttävissä hikipajoissa Aasissa.

Uskomattominta on ollut se, että monet pääsponsorit kuten Dow Chemicals- kemikaalijätti, jonka nimenmuutoksen takana piilee entinen Union Carbide- yhtiö, jonka tehtaan kaasuvuodossa kuoli Intian Bhopalissa satoja ja vammautui pysyvästi tuhansia, on saanut niin näkyvän paikan kisaorganisaatiossa. Kaasuvuodosta selvinneille ei ole maksettu riittäviä korvauksia ja saastunut pohjavesi myrkyttää yli 120.000 bhopalilaista joka päivä kroonisilla terveysongelmilla.

Kisojen kestävyydestä eli hienosti ” sustainbility partnerista” huolehtii myös uljas BP öljy-yhtiö, joka kunnostautui surullisenkuuluisassa Deepwater Horizon katastrofista ja Karibian öljyvuodosta. Nyt se mainostaa tervahiekkaa Lontoossa, jota käytetään öljyn tuottamiseen. Tosin uusimmat tutkimukset osoittavat sen kuormittavan erittäin suuresti ympäristöä.

On jopa häikäilemätöntä, että olympialiikkeen ylin elin antaa tapahtua jotain tällaista. Ainoastaan yksi jäsen on Meredith Aleksander eronnut tehtävästään. Kuurona pysyminen osoittaa, että 11 senttiä tunnissa sri lankalaisille ja filippiiniläisille työntekijöille maksettavat palkkiot ovat oikeudenmukaisia ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaisia ja vuonna 1998 KOK:n kanssa solmitun sopimuksen mukaisia.

Raporteissa vedotaan urheiluelämän kaikkiin osapuoliin, että ne alkaisivat noudattaa yhteisiä pelisääntöjä ainakin Rion kisoissa. Allekirjoittajina ovat ay-federaatio sekä tuotannon kelvollisten työehtojen puolesta Play-Pair- kampanja ja Team. Onneksi on myös protestoijia , kuten occypy- liike sekä anarkkitehdeiksi itsensä määrittelevä Space Hijakers- ryhmä, joka on ilmoittautunut järjestämään mielenosoituksia kisojen aikana.
Lisää on luettavissa asiasta Games Monitor- sivuilta netistä.

Juhani Melanen

 

 

 

Eurobondit pankkiunionin suuri ”kusetus”

Eurooppa heittää pelastuslauttoja estääkseen lopullisen rahaunioninsa kaatumisen. Viime viikolla viskattiin peliin uusi rehvasteleva ja suureellinen termi eurobondit. Euroopan viisain päättävä elin EU-komissio haluaa viimeisenä oljenkortena saada yhteisen talletuspuskurin ja pankkivalvonnan sisältävän pankkiunionin ja yhteisesti taatut velkakirjat eli eurobondit.

Nämä ovat juuri sellaisia virityksiä, joilla Etelä-Euroopan perseaukiset maat yrittävät saada Saksan ja Suomen kaltaiset maat siirtämään velkojaan meidän veronmaksajiemme kontolle. Miten tästä talletussuojapuskurista päästään yksimielisyyteen. Kuinka kauan järjestely veisi aikaa
ja löytyykö siihen poliittista tahtoa?

Hämäyksen taustalla on taas kerran rauhoitella markkinoita. Kreikka uppoaa, vaikka vaalit toisivat millaisen tuloksen tahansa. Espanjan kohdalla odotetaan taas miten pitäisi ratkaista maan pankkien tukeminen, kun valuuttapako on jo selviö ja sen omat rahkeet asian ratkaisemiseksi eivät riitä.
Eipä käy kateeksi Olli Rehniä, jonka kasvoilta on luettavissa syvä huoli koko järjestelmän keikahtamisesta.

Kukaan ei ihan oikeasti tiedä, mitä pitäisi tehdä? Miten Euroopan keskuspankille saataisiin luotua aiempaa järeämmät aseet ja toimet, joihin Euroopan kaikki johtavat poliitikot saataisiin sitoutettua. Maailman vaikutusvaltaisempia ihmisiä lennätetään salamyhkäiseen Bilderbergin kokoukseen Yhdysvaltoihin pohtimaan ja hakemaan ratakisuja koko maailmaa ravistelevaan talouskriisin.  Mukana on jopa neljä suomalaista Siilasmaa, Ollila, Apunen ja meidän oma valtionvarainministerimme Jutta ”juntta” Urpilainen. Kyllä tällä porukalla pitäisi asiat ratketa, mutta kun eivät ratkea.

Euroopan ainoa mahdollisuus selvitä on rakentaa pysyvä kriisirahasto, joka voisi rahoittaa ja pääomittaa vaikeuksissa olevia pankkeja. Saattaa olla, että Euroalueen palomuurit kestäisivät vielä espanjalaispankkien tukemisen, mutta koko valtion kaatuminen sen syliin olisi jo kyllä lopun alkua eurolle.

Olemme akuutissa kriisissä, jossa voidaan vain odotella ja toki keskustella missä asioissa yhteistyön tiivistämisestä voisi olla hyötyä. Puhkeaako koko eurokupla ja siirrytään taas omiin valuuttoihin jää nyt nähtäväksi. Jalkapalloa kannattaa silti katsella, sillä se on elämää tärkeämpää.
Itse olen lyönyt vetoa Espanjasta ja Saksasta 10 eurolla. Espanjan voitosta saa 38 euroa ja Saksan 55. Kesäkuplia kaikille.

Juhani Melanen

 

Salattu Jumala?

Ihminen on varsin myöhäinen kulkija planeettamme pinnalla. Mutta koko olemassaolonsa ajan kulkija on ollut täynnä kysymyksiä. Juuri kysymysten esittäminen erottaa meidät kaikesta muusta luomakunnasta. Kysymykset liittyvät syntymän, kuoleman, alun ja lopun salaisuuksiin. Kun vakavassaan kysymme, mistä olen tullut ja miksi olen olemassa – niin elämä ja maailma eivät sellaisinaan anna kysymyksiin vastauksia. Kysymykset pakottavat meidät ylittämään pelkän olemassaolomme rajat, jotta löytäisimme vastauksen, joka selittää arvoituksen. Tätä nykyisen olemisen ”tuolla puolen” olevaa kutsutaan yleisesti Jumalaksi.

Pyhän Kolminaisuuden päivänä Raamatun tekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumalan olemusta järkemme emme siis pysty käsittämään, mutta sen sijaan voimme nähdä Hänen pelastushistoriallisen toimintansa maailmassa. Hänen toimintansa näkyy ensinnäkin luomisessa kaiken olemassa olevan Isänä. Toiseksi Hän näyttäytyy Jeesuksen Kristuksen persoonassa ihmisten ja maailman pelastajana. Kolmanneksi Hän osoittautuu hengellisen elämän synnyttäjäksi ja kirkkoa yhdistäväksi voimaksi. Raamatussa olevan ilmoituksen perusteella Jumala on kolmiyhteinen – Hän lähestyy meitä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Jumala ei kuitenkaan ole ikään kuin kolmen persoonan summa, vaan Isä, Poika ja Pyhä Henki toimivat aina yhdessä. Kirkon alkuajoilta asti onkin sanottu, että ”kolmiyhteisen Jumalan ulospäin suuntautuvat teot ovat aina jakamattomat.”

Raamatusta voimme siis saada vastauksia kysymyksiimme, sillä Jumalan historiaan paaluttamat pelastusteot ilmentävät samalla Hänen olemustaan. Salattu Jumala ei tietenkään tyhjene tähän, mutta voimme turvallisesti luottaa siihen, mikä Hänestä on tullut näkyviin.

Kari Eskelinen

 

Valittajakansa osaa asiansa

Poispilatut vekkulit joukossamme

Jos isovanhempamme olisivat saa tietää, millaisessa hyvinvointitaivaassa me elämme armon vuonna 2012, he olisivat haukkoneet henkeä kuin ahven kuivalla maalla. Useimpien poliitikkojemme puheet kuulostava siltä, kuin Suomessa ei olisi muita kuin köyhiä ja syrjittyjä kummajaisia. Vaikka kansainvälisten tutkimusten mukaan täällä asuu maailman toiseksi onnellinen kansa.

Tilastoja netissä tukiessa hämmästyy , että käytössämme on miljardien arvosta asuntoja, autoja, veneitä ja kotitalouksillamme on yli 145 miljardia varoja pankkitileillä, pörssiosakkeita ja rahaa sijoitusrahastoissa. Varustelutaso kasvaa ja ylemmällä keksiluokalla on talviasuttavat kakkosasunnot Lapissa. Meillä on puoli miljoonaa kesämökkiä ja 3,2 miljoonaa sauna. Ajoneuvoja on rekisteröity 5, 3 miljoonaa eli saman verran kuin Suomessa on asukkaita. Ulkomaanmatkoja tehdään kolme kertaa vuodessa. Nykyajan köyhät olisivat 1950-luvun rikkaita. Sata vuotta sitten suomalaiset käyttivät työntekoon kaksinkertaisen ajan, Nyt säännöllinen vuosipalkka on yli kaksi kuukautta lyhempi ja lomarahasta nauttivat kaikki työelämässä olevat. Mutta ei kun valittamaan joukolla. Mutta jako on silti toisasia. Osa tekee, osa valittaa.

Olemme tulleet outoon tilanteeseen, jossa ratkaisuja haetaan kansalaispalkasta ja muista humpuukkikonsteista, sen sijaan, että kootaan kansallista puutelista ja päivitettäisi sitä kuin hyvinvointikalenteria periaatteella: jokaiselle jotakin. Etuuksista osataan pitää kiinni ja kaikki Eu-tuet osataan hakea, oppilasmääriä liioitellaan, että tuet saadaan täysimääräisinä. Lapsilisät maksetaan myös rikkaille, eläkkeet ovat liian pieniä ja asumistuet kohdistuvat väärin. Vammaisille ei osata rakentaa oikeaa oikeita asuntoja tai ne on väärin suunniteltu.

Maan vakavaraisin joutava luokka maanviljelijät kyllä osaavat täyttää oikein EU:n tukihakemusviidakon, koska sata maatakiertävää neuvojaa auttaa heitä. Tärkeää onkin, että tuki kohdistuu nimenomaan köyhille maanviljelijöille, kuten Wahlrosille tosin ainoastaan 300.000 euroa vuodessa. Voi tätä kurjuutta!

Nuorisomme osaa kieliä ja voisi hakeutua ulkomaille töihin sen sijaan, että jättäytyvä meidän sosiaaliturvamme varaan. Hyttysiä ja kärpäsiä ei tarvitse sietää ulkomaan golfkentillä ja uima-altaiden reunalla. Shoppailu piristää kivasti viiniaterian jälkeen ja Kreikassa on taas tosi halpaa.

Jos me sairastumme saamme lähes ilmaiset lääkkeet, ainahan voi vielä valittaa hoitovirheistä ja kuntoutuksesta. Useimpien potilaiden mielestä järjestelmässä on kuitenkin vikaa, vaikka asiakas suomalainen maksaa hoidostaan vain murto-osan sen todellisista kustannuksista. Opiskelijoille opetus on ilmaista, mutta ei pakollista. Maailman hätä välittyy mediasta, mutta olutta juodaan 90 litraa henkilö, aidon samppanjan myynti kasvoi vuodessa 40 prosenttia ja lahjoihin käytettiin lähes 2 miljardia, kosmetiikkaan köyhät suomalaiset käyttivät 320 miljoonaa euroa.

VOI VOI, ETTÄ MENEE HUONOSTI. Ei kun maasta pois ja heti

Jussi Melanen

 

KOLUMNIT -arkisto

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011