Satiiria ei ymmärretä enää huumoriksi, syynä medialukutaidottomuus

Olemme Suomessa tilanteessa, jossa tosikkomaisuus ja naurun katoaminen ovat tosiasioita. Jokainen huutaa, mitä sylki suuhun tuo ”somessa”, mutta jos joku kuittaa vähän takaisin, niin
vastustajan pää vaaditaan vadille ja hänen päälleen valetaan samanmielisten junttien taholta tuhkaa ja tulikiveä. Innokkaimmat ovat ”metoo” – liikeen feministit ja pride- kulkueiden flow-
henkiset vasssarivihreät. Heille on varattu nykymediassa palstatilaa ylen paljon ja YLE:n taholta tietoisesti asioita suurennellen ja valtaväestön kantoja vähätellen. Olen julkisessa mediassa esittänyt lukuja näiden vähemmistöjen lukumääristä ja verranut niitä kantaväestön saamaan medianäkyvyyteen. Huomasin, että ero on valtava, jos asiaa tarkastellaan puolueettomasti
palstamillimetreinä. Homot, transut ja lesbot ovat näkyvillä selvästi enemmän kuin muut ryhmät, jollaisiksi lasketaan vähävaraiset nuoret, köyhät eläkeläiset tai turvakotien nuoret äidit.

Ymmärtäisin asian, jos näiden ryhmien ääni ei kuuluisi Suomessa, mutta näinhän ei asia ole. Me olemme maailman sananvapausasiossa ehdottomia kärkimaita ja sen lisäksi olemme omalla
lainsäädännöllämme turvanneet näiden vähemmistöjen aseman. Monesti, jos näistä asioista yrittää käydä mediassa asiallista arvokeskustelua, joutuu erittäin helposti leimatuksi rasistiksi ja natsiksi. Ihmisiä meistä on tullut vain suuren kuvittelukykymme ansiosta. Kieli erottaa meidät muista elänlajeista ja symbolifunktion tajuaminen eli esittävien merkkien ymmärtäminen, käyttö
ajattelussa ja viestinässä on mahdollistanut homo sapiensin voittokulun Telluksellamme.

Viime aikoina vihapuhe erilaisten ryhmien välillä Suomessakin on lisääntynyt. Hyvin usein tuntuu, että erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista lähteneet nuoret puhuvat eri kieltä. Älypuhelimet, internet ja lukuisat eri mahdollisuudet viestiä omia näkemyksiämme, ovat tehneet meistä huonoja toisten mielipiteiden kuuntelijoita ja ahdasmielisiä ihmisiä, jotka tuijotamme omaa napaamme oman ryhmän tai samanmielisten joukon näkökulmasta.

Oikeaa satiiria ei tajuta, koska purevaa ja osuvaa ivaa ei nähdä tyylilajina, vaan loukkaamisena. Lehdistöstä ovat kadoneet kokonaan pakinat. Muutamia poikkeuksia toki löytyy, kuten ”Melastelu” Omalähiössä, mutta muuten pientä piruilua ei tajuta, koska tosikkojen ymmärrys ei yksinkertaisesti riitä tajuamaan monen vakavankin asian naurettavuutta ” isossa kuvassa”.
Erittäin herkkähipiäisiä ovat suomalaiset poliitikot. Jos heistä vääntää vitsin, saa varautua pahimmassa tapauksessa kunnianloukkaussyytteseen.

Kerronpa lopuksi vitsin, joka oli mielestäni hyvä, mutta onko sekin rasistinen? Miettikää itse!  Miksi kutsutaan romaania, joka harjoittelee valkolaisten kanssa? Personal Raineriksi!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
ARKISTO