Lahden demokratian pitää ryhmittyä itsepuolustukseen

Lahden ongelma on globaali. Demokratiaa yritetään ajaa yhä ahtaamalle käyttämällä ns. ulkoparlamentaarisia ja epädemokraattisia keinoja johonkin tiettyihin eliitin päämääriin pääsemiseksi. Lahdessa näitä ovat olleet pormestarimalli, Päijät-Hämeen Sote -äänestys, Paavolan kiinteistöjen myynti Hemsölle ja nyt LIISU-hanke. Kaikille näille ilmiöille on tyypillistä demokraattisen päätöksenteon kiertäminen, otto-oikeuden käyttäminen ohi valtuuston, virkamiesten ylimielinen asenne, lahtelaisen liike-elämän kuulematta jättäminen ja tärkein; tavallisen veronmaksajan mielipiteen tyystin huomioitta jättäminen.

Lahden tulevaisuutta pitää suunnitella tosiasioiden pohjalta ja käyttäen ajankohtaisia tilastollisia ennusteita eikä mutu-tuntumalta, kuten nyt melkein poikkeuksetta tehdään. Lahtea on yritetty suitsia yliopistokaupungiksi hinnalla millä hyvänsä. Mutta sellaista siitä ei saada, joten jo olemassa olevia LUT-yliopiston vahvuuksia olisi nyt pyrittävä korostamaan ja unohtaa haihattelut. Lahden nykyiset valtuutetut ovat sekaisin kuin seinäkellot! Poikkeuksia toki löytyy, mutta heidän äänensä ei valitettavasti kuulu, koska he edustavat vähemmistöä ja itsenäisesti ajattelevia yksilöitä, eivätkä yes-miehiä ja ”hillopurkki”-opportunisteja, joita tuntuu riittävän nykyisessä valtuustossa yllin kyllin.

Lahti on todellinen konsulttien unelmakaupunki siksi, että kyvytön lahtelainen virkamieskunta haluaa turvata selustansa, jos jokin sattuisi menemään totaalisesti pieleen. Olen kirjoittanut näistä konsulttipalvelujen käytännöistä monta kertaa paitsi Omalähiöön myös muiden medioiden julkaisuihin; turhaan. Käytäntö jatkuu edelleen eikä kukaan asialle lotkauta korviaan. Eräs esimerkki: Lahti on hankkinut ympäristökaupunki-imagolleen uskomattoman konsulttihymistelyn tuhansilla euroilla helsinkiläiseltä konsulttiyritykseltä. Tämä 40 sivun ”huuhaa” on luettavissa kaupungin nettisivuilta. Varoituksen sana: varatkaa luku-urakkaan juotavaa, sillä teksti on paitsi kuivaa ja naurettavaa, myös uskomatonta lahtelaisten veronmaksajien aliarviointia.

Kunnallispolitiikka on kokenut vuosien saatossa suuria muutoksia Lahdessakin. Kaupungin lukuisat osakeyhtiöt ovat kunnallisen demokratian ulottumattomissa ja niihin valittuja lahtelaisia poliittisia päättäjiä viedään vanha termiä käyttäen ”kuin pässiä narussa”. Heitä tosin sitoo myös hallituksien jäseninä valitettava vaitiolovelvollisuus. Verovaroin tuettuja turhia osakeyhtiöitä on liikaa.

Lahti on savupiippukaupunki, jonka on löydettävä omat vahvuutensa ja houkuttelevuutensa, sillä muuten muutumme ”vanhuslähiöksi”, josta viimeinen lähtijä sammuttaa valot. Syvä muutos on teknologinen, josta aiheutuu taloudellinen murros sekä epävarmuus, joka vaikuttaa meihin kaikkiin lahtelaisiin veronmaksajiin. Lahdessakin kokoaikaiset, pysyvät pitkäaikaistyösuhteet, tulevat vähenemään ja tilalle olisi saatava uutta alustaosaamista ja digitaalista osaamista hyödyntäviä yrityksiä. Tässä on meidän nuorisollamme haastetta kylliksi. Ja tärkein miten me saamme yliopiston käyneet osaajat huokuteltua tänne takaisin?

Me tarvitsemme tässä tilantessa Lahdessa yhteisiä ponnisteluja, jotka vaativat yli puoluekenttien meneviä mielipiteitä, jotka perustuvat reaalisen taloustilanteen uudelleenarviointiin. ”Peanuts” asioihin ei kannattaisi enää takertua, vaan koko ajan olisi katsottava horisonttiin ja nähtävä kristallipallolla Lahden tulevaisuuteen, niin vaikeaa kuin se onkin. Meidän on hyväksyttävä muuttuneet työolosuhteet Lahdessakin ja sopeutettava tulevat budjetimme tämän mukaan. Niin katkeraa kuin se monille tavallisille työntekijöille on, meidän on otettava huomioon yhä enemmän paikallisen sopimisen malli. Meiltä puuttuu Suomesta pääomia ja monet investoinnit ovat jäissä. Työsuhdejoustavuus on otettava tosissaan. Liberaali demokratia on vahvimmillaan aina hyvän sään aikana. Nyt ei näin ole! Koronaepidemian takia yrityksiä varmasti kaatuu lisää Lahdessakin, mutta jos me tässä lamassa kykenemme löytämään omaperäisiä, luovia väyliä ja saamaan uusia rohkeita investointeja tänne, niin saatamme tehdä mahdottomasta mahdollisen. Hyvää esimerkkiä tästä tulevaisuuden uskosta ovat valaneet Fazer-konserni ja Viking Malt, joiden investoinnit ovat rohkeita osoituksia kotikaupunkimme puolesta. Nyt näitä uusia yrityksiä täytyy löytää vain enemmän. Tässä on Lahden avoimelle demokratialle todella haasteita yllin kyllin.

Juhani Melanen

 

Politiikan viikko Suomessa ja maailmalla

Lahden kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina päättämään vuoden 2021 talousarviosta. Korona on vaikuttanut lähes kaikkeen, mutta Marinin hallituksen kuntapaketti on tukenut kaupunkeja, kuten Lahtea, selviytymään koronan aiheuttamista kustannuksista. Samalla tukipaketti on toiminut viestinä siitä, että kaupungin peruspalveluihin tulee panostaa edelleen, etenkin kriisin aikana. Sivistystoimialan eli koulutoimen resurssien riittävyys haluttiin turvata ja se oli SDP:n selkeä tahto sekä lopputulos. Populistit esittävät samaa listaa kuin aina ennenkin: leikkaukset kulttuurista ja sivistyksestä olisivat ratkaisu Lahden kaupungin rahaongelmiin. Asia on juuri päinvastoin. Lahti ja lahtelaiset elävät ja hengittävät liikunnan, urheilun ja kulttuurin palveluista. Niin tekee myös koko Suomi.  Ajat ovat nyt kovat ja siksi tarvitaan oikeita panostuksia ja päätöksiä. Odotan paljon sähköisen liikenteen kehittämisen tulevaisuudelta. Scanian ikävät uutiset ovat totta, mutta Lahden kaupungin ja valtiovallan yhteistyössä haetaan nyt ratkaisuja. Paikalliset toimijat ovat tehneet hyvää työtä ja sitä on tehty koko ajan tiiviissä yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Ministerin rooli ei ole tehdä tätä työtä, vaan varmistaa taustalla, että asiat etenevät. Tiede- ja kulttuuriministeriöltä toivon nopeaa toimintaa uusien koulutusmahdollisuuksien luomiseksi Lahdessa. Vuosi 2022 on aivan liian kaukana. Kellotaajuus kriisiaikana pitää olla nopeampi. Kaikki työpaikat ovat tärkeitä ja siksi ELY-keskuksen ja TE-toimiston kykyä tukea ihmisiä ja yrityksiä tässä vaikeassa tilanteessa tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin.   

Tulevalla valtuustokaudella 2021-2024 Lahti tarvitsee uusia investointeja yksityisiä ja julkisia noin kaksi miljardia euroa. Se tarkoittaa paljon uutta työtä ja parempaa toimeentuloa lahtelaisille. Tämä olisi samaa luokkaa kuin Tampereella on tehty tällä valtuustokaudella. Palaan tähän kokonaisuuteen vielä moneen kertaan talven aikana.     

Vierailin alkuviikosta Genevessä. Toimin yhteispuheenjohtajana yhdessä ulkoministeri Haaviston, YK:n ja Afganistanin hallituksen kanssa Afganistan-konferessissa. Harvoin pääsee näin keskelle kansainvälisten suhteiden polttopistettä. Konferenssi ajoittui Afganistanin tulevaisuuden kannalta historialliseen hetkeen. Käynnissä olevat rauhanneuvottelut Talibanin kanssa, korkea väkivallantaso sekä koronapandemia korostavat tuen merkitystä. Konferenssin johtorooli osoitti Suomelta vastuunkantoa konkreettisella tavalla ja se onnistui erinomaisesti. Suomi ja kansainvälinen yhteisö vaati välitöntä tulitaukoa Afganistaniin ja korosti noin 12 miljardin euron tukikokonaisuuden ehdollisuutta. Tuloksia pitää tulla. 

Meillä on edessä vaikeita aikoja maailmalla ja Suomessakin. Suomi on kansainvälisesti vertailtuna selviytynyt koronatoimissa hyvin, mutta tilanne on nyt vakava.  Päijät-Hämeessä ja Lahdessa meidän jokaisen pitää nyt tehdä osansa ja kantaa oma vastuumme. Pikkujoulut on nyt peruttu, jotta varsinainen joulu olisi terveempi. Genevessä tapaamisessa Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtajan, etiopialaisen Tedros Adhanom Ghebreyesuksen, eli tuttavallisemmin ”Dr. Tedroksen”, kanssa keskustelimme niistä laajoista vaikutuksista väestölle, yhteiskunnille ja taloudelle, joita sataan vuoteen vakavin terveyshätätilanne on aiheuttanut. Kukaan meistä ei ollut alkuvuodesta täysin valmistautunut koronan iskuun. Ei myöskään WHO ja tämän Dr. Tedros myönsi suoraan.  WHO on tästä huolimatta ainoa maailman maat yhteen kokoava taho taistelussa koronan nujertamiseksi. Globaalia yhteistyötä ei ole auttanut se, että Yhdysvallat käveli ulos järjestöstä kriisin ollessa pahimmillaan. Onneksi Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden on ilmoittanut peruuttavansa ensimmäisenä työpäivänään maan vetäytymisen järjestöstä ja vahvistanut sitoutumisensa multilateraalijärjestelmään. Totesimme Dr. Tedroksen kanssa odottavamme tätä positiivisin mielin.

Koronarokotteen kehittäminen on valtava tieteellinen voimannäyttö. Merkittävä haaste on rokotteen tasapuolinen jakelu ympäri maapalloa. Mutta sekin on mahdollista, kun teemme aitoa yhteistyötä. Kukaan meistä ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa. 

Ville Skinnari

Elämme odotusten aikaa

Nyt marraskuun lopussa alkaa joulunodotus. Tänä vuonna valmistaudumme siihen  monenlaisten uusien paineiden ja rajoitusten alla. Koronaepidemian takia ihmisiä sairastuu, rajoituksia lisätään, tapahtumia perutaan eikä muutostulvalle näy loppua. On tulossa vähän erilainen joulu useimmille suomalaisille.

Kaiken keskellä pitäytyminen ihan tavallisiin arkisiin asioihin voi auttaa hämmennykseen. Minä harrastin kotoilua ja laitoin vanhaan omppupuuhun kärsivällisesti n. 20 metriä valoketjua ja sisäikkunoihin etsin kaapin kätköistä sähkökynttilät. Valo lisääntyi! Lisäksi kuuntelin Jouluradiota netistä ja opin, että siellä on ainakin 10 erilaista kanavaa Jazzjoulusta Rouheaan jouluun. Kohtasin myös ystäviä somessa. Vapaapäivänä oli tehdä kivoja asioita samalla, kun mietiskelin tämän joulun ajan erikoisuutta.

Varmasti useimpien odotus on, että kunpa korona jo hellittäisi.  Meidän on kuitenkin pakko elää epävarmuudessa, ja samalla kuunnella herkällä korvalla hyviä uutisia. Rokotetta kehitetään ja siinä on edistytty. Ihmiset auttavat toisiaan, monella suunnalla on tarjolla apua. Seurakuntien työntekijät auttavat myös mielellään, heihin voi rohkeasti ottaa yhteyttä.

Adventin sanoma tämän kaiken keskellä on siinä, että Jeesus ratsasti kerran kansansa keskuuteen. Eikä hän ratsastanut vain kerran, vaan yhä tänäänkin hän tulee luoksemme. Itse jouluun ei liity Jumalan puolelta minkäänlaisia seremoniapakkoja ja velvollisuuksia, adventtiajan saa ottaa ihan rennosti. Ja tänä adventtina aivan erityisesti evankeliumin tärkeä viesti on, että Jumala haluaa tulla lähelle ja tahtoo auttaa läsnäolollaan, lohduttaa ja tuoda toivoa. Meidän ei tarvitse pelätä.

Minua on puhutellut erityisesti tuttu Dietrich Bonhoeffer virsi 600. Sen viimeisen säkeistön sanomaan saamme luottaa:

Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.


Pastori Kati Saukkonen

Lahti hylkää lapset, koulutuksen ja kulttuurin valitsemalla Potemkinin kulissit

Lahtea hallitsee kulttuurivihamielinen johtoklikki, jonka rakennepäätökset ja keskustan liikennesuunnitelmat heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tämä ryhmä ei kykene itsenäiseen ajatteluun, koska sitä painostaa Lahden virkamiesten itsepäinen kaupunkisuunnittelusta vastaava ryhmä, jolla on oma lehmä ojassa. Se yrittää tykittää kymmenen vuotta vanhan LIISU-suunnitelmansa Lahden kaupunginhallituksen otto-oikeudella väkisin läpi ja jättää valtuutetut katsomaan vierestä, kuinka ylimielinen johtoa nauraa demokratialle.
Tämä röyhkeä ja ylimielinen ryhmä haluaa saada asiasta päätöksen ennen seuraavia kuntavaaleja, koska klikki pelkää, että valta vaihtuu ja tilalle tulevat uudet itsenäiset valtuutetut, jotka ajattelevat kokonaisvaltaisesti Lahden asukkaiden etuja, eivätkä toimi vain lahtelaisten rakentajien ja gryndereiden ehdoilla.
Tutkiessani näitä virkamiesten ja rakentajien yhteyksiä tulin siihen tulokseen, että asiassa on syytä epäillä rakenteellista korruptiota, jota Lahden tarkastuslautakunta on monissa raporteissaan jo peräänkuuluttanut tutkiessaan outoja hankepäätöksiä. Suomeksi tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että esimerkiksi LIISU-sunnittelijat ovat mahdollisesti jo etukäteen päättäneet, ketkä rakentajat pääsevät tälle 40 miljoonan euron hillopurkille, vaikka näennäinen kilpailutus järjestettäisiinkin. Kyseessä on yleinen linjapäätös, joka tarkoittaa, että sijoitetaan ulkoisiin raameihin eikä sisältöön.

Eniten tässä kärsivät Lahden koululaiset ja lapset, jotka eivät saa heille kuuluvia tukipalveluja ja rahoitusta enää riittävää määrää, koska kaikki valuu ulkoisiin kulisseihin. Vaikeina taloudellisina aikoina on aina sijoitettu koulutukseen, koska nousukauden ja koronan laannuttua koulutetulla työvoimalla on kysyntää. Lahti ei opetukseen sijoita, koska sille on tärkeämpää tukea tietöitä, jotka voisivat rauhassa odottaa muutaman vuoden. Erikoista on, että LIISU-hankkeesta vastaavat suunnittelijat eivät ole huomioineet ja välittäneet lahtelaisten keskustayrittäjien mielipiteistä tuon taivaallista. He, jos ketkä tietävät, miten keskustaa pitäisi kehittää.

Toinen hämmästyttävä seikka on se, että Kehätien muuttuvia liikennevirtoja ei ole huomioitu tässä Kehäkatu-hankeessa lainkaan. Kaikki perustuu kymmenen vuotta vanhoihin laskelmiin, jotka eivät ole uudessa tilanteessa ajan tasalla. Kaikessa näky hätä saada ratkaisu kiireellisesti hoidettua pois jaloista, kuulematta kaikkia osapuolia. Mitään vaihtoehtoista ja joustavaa liikenneratkaisua ei ole edes tehty, koska usko päättäjien tyhmyyteen on ollut niin vankka klikin keskuudessa.

Kulttuurivihamielinen kaupunginhallitus linjasi lokakuun lopussa lähes neljän miljoonan leikkaukset, jotka kohdistuvat sivistyksen ostopalveluihin. Onko tässä mitään järkeä, jos summia verrataan turhiin aiottuihin liikennekulisseihin mätkäistäviin miljooniin euroihin? Erityisen kipeästi tämä kohdistuu Lahden kaupunginteatteriin, Sinfonia Lahteen ja Lahden museoihin. Nämä leikkaukset tulivat taas kerran yllätyksenä, koska nämä laajoja lahtelaisia veronmaksajia palvelevat kulttuurilaitokset olivat joutuneet jo syksyllä tekemään merkittäviä säästötoimia.

Teatterinjohtaja Ilkka Laasonen sanoi puhelinkeskustelussamme, että erittäin ongelmallista asiassa on se, että nämä leikkaukset kohdistuvat suoraan teatterin ydintoimintoihin. Lahdessa on supistusten jälkeen vaikea järjestää enää esimerkiksi musikaaleja, koska niihin on pakko käyttää ulkopuolisia toimijoita ja avustajia. Indententti Teemu Kirjonen Sibelius-talosta on samoilla linjoilla säästötavoitteiden suhteen.

Lahden uudesta budjetista päätetään ensi viikolla. Vanha valtuusto on paljon vartijana näissä päätöksissä.
Kyse ei ole vähemmästä kuin valinnasta kulissien ja kulttuurin, lasten sekä opetuksen välillä.

Juhani Melanen

Norja, Suomi ja kuningas jalkapallo

Terveisiä Oslosta. Koronan takia en ole matkustanut helmikuun jälkeen kuin Berliiniin kauppaministereiden kokoukseen syyskuussa. Korona-säännökset ovat täälläkin tiukat. Matkustusta on rajoitettu. Tapasin keskiviikkona viisi norjalaista ministeri eli ulkoministerin, öljy- ja energiaministerin, elinkeinoministerin, kehitysministerin ja kalastuksesta vastaavan ministerin. Norja on energian suurvalta, joka haluaa johtaa vihreän siirtymän kehitystä yhdessä Suomen kanssa. Suomalaiset yritykset Fortum, Neste, St1, Gasum ja muut tekevät erinomaista työtä. Nostin Lahteen syntyvän sähköisen liikenteen klusterin esille ja kutsuin Norjan öljy – ja energiaministerin vierailulle. Norjan asema maailmassa on ainutlaatuinen. Öljyrahasto on kooltaan yli 900 miljardia euroa ja sitä on rakennettu erittäin taitavasti. Suomen ja Norjan kahdenvälisessä kaupassa on valtava potentiaali ja siksi panostamme nyt erittäin paljon yhteistyöhön. Tutkimus- ja kehitysyhteistyö on tässä avainroolissa. Lahden yliopisto ja ammattikorkeakoulu voivat saada tässä paljon, jos ja kun olemme aktiivisia eri puolilla Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Suomen palatessa odottaa koronatestit ja karanteeni siihen saakka, kun kolme testiä on tehty.   

Jalkapallossa Norjalla ei nyt mene yhtä hyvin kuin Suomella. Vaikka keskiviikkona tuli tappio Walesille, Suomen jalkapallolla menee nyt hyvin. Huolimatta siitä, että katsomot ovat siirtyneet kotisohville Suomi on jatkanut vahvoja otteitaan Markku ’’Rive’’ Kanervan johdolla. Maailmanmestari Ranskan voittaminen heidän omalla kotikentällään viime viikolla on niin kova juttu, että en tiedä miten sen kirjoittaisin. Vertailukohteena se, että Suomi on viimeksi tehnyt maalin Ranskaa vastaan vuonna 1992, vaikka sen jälkeen pelejä ranskaa vastaan oli viisi, ennen viimeviikon sensaatiomaista voittoa. Tällaisten kansallisten valopilkkujen ilmestyminen keskelle pimeää ja koronan hallitsemaa marraskuuta on tärkeää ja antaa ainakin minulle voimaa. Samalla se on Suomen tunnettuudelle valtavan positiivinen asia.

Kun voittoon Ranskasta lisätään vielä se, että Suomen maalit tekivät nuoret A-maajoukkue debytantit ja Suomen parhaimpina pidetyt pelaajat aloittivat vaihtopenkiltä, on kyse yhdestä suurimmista Suomen saavutuksista jalkapallon saralla. Pitkäjänteisellä ja tehokkaalla työllä Suomi on tehnyt varmaa nousua kohti jalkapallo maailman kärkikastia.

Suomi pelasi myös erittäin hyvin kansojen liigassa, mutta tällä kertaa lohkovoitto, jolla olisi voinut nousta ylimpään sarjaan, sekä antanut mahdollisuuden jopa MM-kisojen karsintaan jäi täpärästi saavuttamatta. Tällä kertaa Wales oli parempi. Suomi esitti vahvoja otteita läpi pelien ja uskon, että seuraavalla kerralla nousu ylimmälle sarjatasolle on enemmän kuin mahdollista.

Menestys tällaisissa asioissa tuo meitä myös kansakuntana yhtenäisemmäksi. Kun Suomi varmisti jalkapallon EM-kisojen paikkansa viime keväänä, oli tunnelma Helsingissä ja ympäri maata kuin jääkiekon mm-kultaa voitettua. Torit täyttyivät ihmisistä keskellä yötä. Tuntemattomat halailivat toisiaan ja juhlivat yhdessä. Suomen kansalla oli jotain yhteistä. Oli meidän Huuhkajat. Suomen valmentajasta tehtiin lauluja, joita lauletaan edelleen. Varsinkin tällaisena aikana ei tätä pidä vähätellä. Yhtenäisyyden tunne aikana, jolloin eristäytyminen on jopa normi, nousee suureen arvoon. Jalkapallo on maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji. Suomi on harvoja maita maailmassa missä jääkiekko menee edelle. Pelicans on meille lahtelaisille tärkeä, samoin luonnollisesti FC Lahti, Lahti Basket ja salibandy. Ilman aktiivista juniorityötä ja vahvempien jaksamista tätä ei olisi.  Arvostetaan sitä työtä ja toisiamme.

Ville Skinnari

Ravitse meitä armollasi joka aamu

Tämä vuodenaika, marraskuun tihenevä pimeys ja kaiken sisäänsä imevä kaamos, on minulle vuosi vuodelta raskaampaa aikaa. Väsyttää, tekisi mieli käpertyä lämpöiseen pesään ja nukkua läpi pimeyden. On vaikea nähdä eteenpäin ja luottaa siihen, että aikansa on tälläkin asialla taivaan alla ja pimeys väistyy ennen pitkää valon tieltä. Syystäkin tuntuu siis vähän kummalta, että kirkkovuodessa on juuri kaikkein pimeimpänä ja väsyttävimpänä aikana pyhä, jonka otsikkona on ”Valvokaa!”

Sanalle valvoa on suomen kielessä kaksi eri merkitystä. Ensimmäinen on nukkumisen vastakohta. Toiseen merkitykseen liittyy ajatus siitä, että valvoessani olen tarkkaavainen ja pidän huolta jostakin. Olisiko tässä jotakin sellaista, joka sopisi juuri tähän aikaan? Sen sijaan, että yrittäisin väkisin taistella väsymystä vastaan, pitäisinkin huolta omasta jaksamisestani, riittävästä unesta, ruumiin ja mielen ravinnosta. Tekisin niitä asioita, jotka tuovat iloa arkipäivien keskelle. Pysähtyisin tarkkaavaisena kuuntelemaan, mitä Jumala tahtoo minulle antaa juuri tähän päivään.

Valvomisen ei tarvitse olla voimia vievää pinnistelyä. Se voi olla turvallista luottamusta Jumalan hyvyyteen ja huolenpitoon. Yksi voimalause siitä muistuttamaan on viime pyhän valvomisen sunnuntain Psalmin jakeessa:

”Ravitse meitä armollasi joka aamu,
niin voimme iloita elämämme päivistä.”


Pauliina Hatakka

Martinpäivä

Tällä viikolla vietimme Martin päivää. Martti Luther syntyi 10. marraskuuta ja seuraavana päivänä hänet kastettiin. Kastepäivä oli pyhän Martin muistopäivä ja hänen mukaansa myös reformaattorimme Luther nimettiin. Monissa maissa vietetäänkin Martin päivää 11.11., mutta meillä Martti on almanakassa 10.11. Lutherin syntymän johdosta. Launeen seurakunnassa on jo pitkään vietetty Martin päivän lyhtykulkuetta. Tapa on suosittu Keski-Euroopassa (11.11.) ja pappimme Riitta Särkiö on sen sieltä tuonut meillekin.

Mutta kuka oli tämä pyhä Martti, jonka mukaan Luther sai nimensä? Hän oli 300-luvulla elänyt Unkarissa syntynyt roomalainen sotilas Martinus. Mm. Marttilan kunta on saanut nimensä hänen mukaansa. Ja Raision ja Marttilan vaakunoissa on hänen kuvansa. Vaakunoissa kuvataan sotilas, joka leikkaa miekallaan viittansa poikki. Vaikka hän oli sotilas, hänellä oli myös sydäntä ihmisten hädälle. Matkallaan hän kohtasi kylmettyneen kerjäläisen, jota hänen kävi sääli. Kun hänellä ei ollut tälle antaa muuta, hän leikkasi viittansa puolikkaan tuomaan miehelle lämpöä. Hän näki unen, jossa itse Kristus oli tuo hänen viittansa saanut. Martinus ymmärsi kokemansa tapahtumat Jumalan puhutteluksi ja tämän vaikutuksesta kääntyi kristityksi ja otti kasteen. Myöhemmin, vaikka oli luonteeltaan vaatimaton, hänestä tuli Toursin piispa. Siksi häntä kutsutaan Martinus Toursilaiseksi.

Martinpäivän lyhtykulkue tuo valoa ja lämpöä pimeään ja koleaan syksyyn. Lyhdyt ja kynttilät muistuttavat todellisesta valosta ja rakkaudesta, joka lämmittää. Martinpäivä nostaa esiin lähimmäisenrakkauden ja lähimmäisten auttamisen. Toisinaan se on heikomman puolelle asettumista tai apua tarvitsevan näkemistä. Hyvästä teosta, viitan jakamisesta, lähti liikkeelle prosessi, jossa itse Jumala kosketti ja puhutteli Marttia. Ehkäpä mekin voimme nähdä lähimmäisessä joskus Kristuksen kasvot.


Heikki Pelkonen
Kirkkoherra, Laune

Lahti ei tarvitse Liisu 2030 esittämää kallista kehäkatua

Suuruudenhullut lahtelaissuunnittelijat haluavat haaskata 50 miljoonaa täysin ylimitoitettuun liikennesuunnitelmaan ja yhtä vastuuton ja röyhkeä Lahden kaupunginhallitus aikoo siunat hankeen otto-oikeudella vastoin kielteisen päätöksen tehneen lautakunnan kantaa. Tämä, jos mikä osoittaa, että Lahden johto ei välitä lahtelaisten demokraatisista päätöksistä, vaan kävelee niiden yli aina, kun se on mahdollista ilman taloudellista vastuuta.

Kehätie Vt 12 valmistuu tämän vuoden joulukuussa ja vähentää osaltaan huimasti keskustan läpikulkua, joten mitään mammuttimaisia ja turhan kalliita katuratkaisuja ei tässä Lahden taloudellisessa tilanteessa enää tarvita. Kuka tätä Kehäkatu- suunnitemaa on vaatinut? Ketkä lahtelaiset päättäjät ovat sitä halunneet? Miksi hankkeella on niin kiire, ettei sitä voida tehdä ensi vuoden kunnallisvaalien jälkeen? Mikä erityisintressi Lahden kaupunginhallituksella on tässä hankkeessa, koska se ei hyväksy lautakunnan lepäämisjättämispäätöstä?

Lahden kaupungilla on käynnissä pakkomielteinen keskustan liikenne- ja liikkumisselvitys LIISU 2030. Suunnitelma on jo kymmenen vuotta vanha, eivätkä siinä ennustetut ja lasketut liikennemäärät ole enää relevantteja ja perustu tosiasiolle. Kunnianhimoinen suunnitelma lähtee siitä, että Kehäkadun muodostamisen kautta keskustaan saapuvia autovirtoja hajotetaan useille eri reiteille. Keskustaan voisi toki ajaa, mutta jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla. Kehäkatu muodostuisi Mannerheiminkadusta, Vuoksenkadusta, Saimaankadusta ja Lahdenkadusta.

Ensimmäinen huomionarvoien ja tärkeä kysymys on se, miten lahtelaiset pääsevät sujuvasti keskustan kauppaliikeiden ja torin parkkipaikoille? Tämä kallis hanke vaatii toteutuakseen noin 50 miljoonan euron investoinnit täysin suotta, sillä liikennemäärät eivät Lahdessa tule tulevaisuudessakaan kasvamaan. Lahden kaupunki on liikennearvioissaan ja asukaslukuennustuksissaan tehnyt koko ajan vääriä laskelmia. Paras esimerkki tästä on ”muka” 50 000 asukkaan taajamakeskittymä Ahtialaan vuonna 2000. Sama ylimielinen ennustaminen ja rahojen tuhlaaminen tuntuu jatkuvan kaupungin suunnitteluelimissä.

Miten suunniteltu Vesijärven vaihtopysäkkialue nopeuttaa matkantekoa? Miten eläköityvän kaupungin huonojalkaiset ihmiset pääsevät torille, jos bussit kiertävät sen? Täysin uskomaton on LIISUN suunnitelleiden säästötavoite, jolla tällä järjestelyllä saavutetaan muka puolen miljoonan säästöt? Missä ovat nämä laskelmat ja mihin ne perustuvat? Onko niin, että suunnittelijat ovat etukäteen jo sopineet ” tiettyjen” rakentajien kanssa urakat?

Suunnittelijat haluavat väenväkisin muuttaa erittäin toimivan ja hyvän Vesijärvenkadun kaksikaistaiseksi. Tämä jargonia on jatkunut jo vuosia ja siitä on kirjoitettu erittäin paljon myös mediassa. Lukuisat kaupunkilaiset ovat tätä järjestelyä vastaan, mutta aina uudelleen ja uudelleen se tuodaan suunnittelijoiden toimesta päättäjien pöytään muka parannuksena.

Samaan aikaan, kun näitä idioottimaisia liikennemammuttihankeita suunnitellaan, Lahden opetuksesta kasvatuksesta karsitaan joka vuosi useita miljoonia euroja. Mikäli tämä kehäkatu-hanke etenee lahtelaispäättäjien taholta, se osoittaa selvästi, miten välinpitämättömästi Lahti huolehtii ja panostaa jälkikasvuunsa tiukan euron aikoina.

Esitänkin tässä näille Lahden liikennesuunnitelijoille tärkeitä esiinnousevia kysymyksiä , joihin toivoisin vastauksia jo ensi viikolla. Onko Vuoksenkadulle kaivettava kallis tunneli hylätty jo suunnitelmissa? Mihin perustuvat laskelmat, joissa väitetään , että joukkoliikenteen säästöt voisivat olla 10 vuoden aikana 5 miljoonaa euroa, kun joukkoliikenne tosi asiassa on Lahdessa koko ajan vähentynyt?  Ja tärkein, palaako joukkoliikenne enää koronan jälkeen ennalleen Lahdessa? Naurettavin kehäkadun suunnittelijoiden väite on se, että pyöräilyn ja kävelyn tuottama hyöty voisi olla jopa 45 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa? Miten laskelma on tehty, mistä luvut on temmattu ja mitä muuttujia arviossa on huomioitu?

Lahden kehäkatuhanketta voidaan hyvin verrata Kouvolan itäratahankkeseen. Ovatko saavutetut hyödyt oikeassa suhteissa investointeihin? Miksei muita kevyempiä vaihtoehtoja ole edes suunniteltu? Lukuisat avoimet kysymykset vaativat vielä vastauksia ennen rahakirstujen avaamista.

Pitää muistaa myös tosiasiat. Sote vie tai siirtää vuonna 2023 Lahdelta veroeuroja pois huikean summan. Lahden pitää tarkoin harkita, millaisia riskejä se ottaa tulevaisuuden investointeihinsa. Näissä suunnitelmissa näyttää pahasti siltä Lahden laiminlyöydyt koululaiset ja opiskelijat jäävät tämän nykyisen mahtipontisen hulluuden maksajiksi.
Jos Lahden kaupunginhallitus tekee nyt päätöksen kehäkadusta, se saa vastaansa samanlaisen kansalaisliikeen kuin pormestarimalli. Lahtelaisten veronmaksajien mielipiteen väheksyminen tuntuu olevan Lahden kaupunginhallitukselle jo tapa. Onneksi näitä tapoja voidaan muuttaa seuraavissa vaaleissa!

Juhani Melanen

Yhdysvalloissa valta vaihtuu – mikä muuttuu?

Eduskunta keskusteli tällä viikolla ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille. Suomen ulko – ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on vakaa ja ennustettava. Se perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, yhteistoimintaan ja vaikuttamiseen Euroopan Unionissa sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen nojaavaan monenkeskiseen yhteistyöhön. On tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia tilanteessa, jossa toimintaympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. Yhteisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen tai pandemiaan, voidaan löytää vain maiden välisellä yhteistyöllä. Tästä näkökulmasta Yhdysvaltain presidentinvaalitulos ja Joe Bidenin voitto herättävät toivoa. 

Ensinnäkin mahdollisuudet ratkaista globaali ilmastokriisi paranevat. Biden on luvannut tuoda USA:n takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteiden saavuttamisessa USA:n myönteinen rooli on ratkaisevan tärkeä. Vallan vaihtuminen on hyvä uutinen myös köyhien, kehittyvien maiden naisille ja tytöille. Koronan jälkeisessä ajassa tämä on erittäin tärkeää, sillä tiedämme jo nyt, että kehittyvissä maissa miljoonat naiset ja tytöt eivät ole saaneet esimerkiksi terveyspalveluita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomen ja Pohjoismaiden yhteistyö USA:n kanssa tasa-arvon edistämisessä muuttuu jälleen voimavaraksi.

Kaiken kaikkiaan USA:n suhtautuminen monenkeskiseen yhteistyöhön muuttunee myönteisemmäksi. Olisi äärimmäisen hyvä, että huolet sääntöihin perustuvat kansainvälisen yhteistyön ympärillä hiukan helpottaisivat. Trump katkaisi tuen Maailman terveysjärjestö WHO:lle, mutta Biden on ilmoittanut USA:n palaavan tähänkin pöytään. Yhdysvallat tarvitaan yhteiseen rintamaan maailmanlaajuisessa koronan vastaisessa taistelussa.

Bidenin kauppapoliittisesta linjasta on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tässä vaiheessa, mutta todennäköisesti ennustettavuus lisääntyy ja vastakkainasettelu vähenee myös kaupan puolella. Suomen ja Euroopan unionin tulee viestiä USA:n uuden hallinnon suuntaan Yhdysvaltain ja Euroopan välisten kauppa- ja investointisuhteiden merkittävyydestä. Kun kauppasuhteet toimivat, hyödyt ovat molemminpuoliset ja päinvastoin – tulehtuneista väleistä ja kauppasodista kärsivät kaikki.

Suomi voi omalta osaltaan vaikuttaa toimivien kauppasuhteiden rakentamiseen EU:n ja USA:n välille. Bidenin myönteinen suhtautuminen ilmastokysymyksiin ja suunnitelmat koronakriisin vastaisessa taistelussa tarjoavat Suomelle myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maailma ja Suomi sen mukana ovat odottavalla ja toiveikkaalla kannalla. Mikään ei muutu yhdessä yössä, mutta enää ei tarvitse henkeään pidätellen odottaa, millaista vahinkoa poukkoileva politiikka ja äkkikäännökset seuraavaksi aiheuttavat. Kaikki merkit näyttävät siihen suuntaan, että USA:n uusi presidentti, varapresidentti ja heidän hallintonsa haluavat jälleen puhaltaa yhteen hiileen.

Ville Skinnari

Onko 5G-digiloikka puhelinvalmistajien ja operaattoreiden suuri kuluttajakupla?

Mistään aiheesta ei ole kohuttu niin paljon kuin 5G-verkkojen autuaaksi tekevästä ihmeestä! Nettiä selailemalla ja lukemalla 5 G-verkkojen toimivuutta kuvailevia seikkoja, voi tulla toki toisenlaiseen käsitykseen. Mitä kaikkea joudutaan tekemään, että 5 G-signaali pääsee tavalliseen kiinteistöön sisälle? Sisäkuuluvuus on ongelma ns. tavallisten passiivitalojen osalta. Onko säteily todellisuudessa vaarallista? Millaista haittaa aiheutuu meteorologien mittalaitteille, koska ne toimivat samalla taajuusalueilla kuin 5 G-verkkot? Millaisia palveluparannuksia ”taviskuluttaja” saa 5 G-verkosta verrattuna nyt toimivaan 4 G-verkkoon nähden? Maksatetaanko 5G-verkon investoinnit ja mahdollinen toimimattomuus meillä tavallisilla ja tyhmillä kuluttajilla?

Varmasti tiedetään, että haja-asutusalueilla ei kannata siirtyä 5 G:hen vielä vuosiin, koska 3,5 Ghz:n taajuus ei sovellu sinne, sillä se vaatisi tiheämmän tukiasemaverkoston kuin 4 G-verkko ja olisi kallista. Kannattaako kallit kuituverkot vetää joka paikkaan? Ovatko suuret operaattorit tehneet markkinointitutkimuksensa itse? Nyt ne ovat luoneet uhkakuvia, jossa uuden biljoonien busineksen ulkopuolelle jäävät putoavat auttamatta kehityksen kelkasta. Suurelle yleisölle, yrittäjille ja valtiovallalle uskotellaan, että ”kaikki muut ovat jo mukana” ja viivyttely koituu yrittäjien tuhoksi. Mutta onko tämä kaikki varmasti totta?

Tässä operaattoreiden 5 G- teknologiajargonissa on uskomattomia laskelmia ja olettamuksia, joitainsinööriuskovaiset tuputtavat aivan tavallisille kuluttajille kysymättä, mitä todellista hyötyä tästä on meille ”taviksille”? Onko nopeus ainoa kriteeri? Jos 5G-radiotekniikka on niin paljon parempi, niin miksi asiakkaan ja operaattoreiden välisissä liittymäsopimuksissa on vaihteluväli 10 Mbps- 1000 Mbps? Jos latenssi eli siirtoviive on niin äärettömän pieni, miksei siitä ole sopimuksessa mainintaa? Nämä uskomattomat mobiilimannekiinit esittelevät mainoslehtisissään 1000 Mbps nopeuksia höynäyttääkseen meitä kaikkia. Ainoa ja todellinen ongelma on se, ettei operaattoreilta ja valmistajilta löydy yhtään sovellusta, joka hyödyntää edes 4 % tuosta lupaamastaan.

Missä viipyvät 5G-innovaatiot? Vaativat liiketoimintaratkaisut ja terveydelle kriittisten palveluidenrakentaminen edellyttäisi verkoilta kiinteän verkon varmuutta päästä päähän. Kuka kantaa riskit silloin, kun laatulupaus sattuu olemaan operaattorin minimitasolla esimerkiksi etäkirurgiassa tai uhkaavissa ketjukolareissa? Kannattaako uusia innovaatioita edes sitoa yksittäiseen verkkoteknologiaan turvallisuussyistä? Onko Suomessa vain muutama yritys, jotka lopulta hyötyisivät 5G-verkosta ja haluavat sijoittaa siihen kehityspanoksia ja pääomia? Viennistämme 50 prosenttia perustuu tuotealueisiin, joissa tekoäly ja reunalaskenta ovat hyödynnettävissä, mutta mihin 5G:tä tässä tarvitaan? Voimme siis huoletta velkaantua Suomessakin lisää visioimalla uutta ja toimimatonta 5G-teknologiaa vai voisiko joku kumota nämä esittämäni väitteeni? Olisin tästä ilahtunut?

Juhani Melanen

KOLUMNIT -arkisto

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011