Presidentti Martti Ahtisaaren poismeno koskettaa monelle tavalla ja juuri tässä ajassa. Rauhan rakentaja, diplomaatti isolla D:llä ja vielä suomalainen on poissa juuri silloin, kun hänenlaisiaan tarvittaisiin enemmän kuin koskaan maailmassa.
Hänen Nobel-puheensa jää maailman historiaan eikä sitä parane lähteä edes kääntämään suomeksi, mutta pääviesti on selvä: kaikki maailman konfliktit voidaan ratkaista.
“Wars and conflicts are not inevitable. They are caused by human beings. There are always interests that are furthered by war. Therefore, those who have power and influence can also stop them.”
CMI (Martti Ahtisaari Peace Foundation – suomalainen konfliktinratkaisujärjestö) tekee nyt tätä työtä ja siksi tätä työtä pitää jatkaa ja tukea kaikin tavoin.
Ahtisaari osasi olla diplomaattinen, mutta myös suorapuheinen. Katsoin muistiinpanojani viime vuosilta ja yksi mielenkiintoinen tapahtuma nousi esille. Presidentti Ahtisaari kertoi eduskunnassa Pohjoismaiden Neuvoston juhlaistunnossa 2.11. 2017 kansanedustajille elämäntyöstään sekä eri kriisien haasteista ja ratkaisuista: ”Olen pohjoismaalaisen mallin tuote ja ylpeä siitä. Siirryin ulkoministeriöön vuonna 1965 ja opin eniten Pohjoismaista”.
Ahtisaari peräänkuulutti YK:n turvaneuvoston roolia. ”Syyrian kysymys tarvitsee yhteisen suunnitelman. Paljonko viisi pysyvää jäsentä ovat todella tehneet kriisin ratkaisemiseksi?”, Ahtisaari sanoi.
Presidentti Ahtisaari antoi myös meille nuoremmille ohjeita konfliktien ratkaisuun.
”Siinä ei ole mitään ihmeellistä, jos vain haukkuu toista ihmistä. Jos ei itse näytä esimerkkiä on turha lähteä neuvomaan toista ihmistä”. Näin on, mutta miten itse toimimme ihan jokapäiväisessä elämässä? (oma kommenttini muistiinpanoissa).
Ja muistoja paljon – haastavia ja hauskojakin. Hollannin Haagissa seurasin nuorena oikeustieteen opiskelijana ex – Jugoslavian sotarikostuomioistuimen oikeudenkäyntejä. Elettiin 2000- luvun alkua ja Lontoossa professorini oli sitä mieltä, että minun tulisi keskittyä ihmisoikeuskysymyksiin, ”koska Ahtisaari on niin erinomainen työssään”. Silloin ajattelin, että maailma on todella rikki ja tarvitsee parempaa kansainvälisen oikeuden kunnioitusta ja sääntöpohjaisuutta, mutta missä tilanteessa olemme nyt maailmassa – vuonna 2023 ?
Lontoossa opiskellessani vuonna 1999 sain opiskelijaravintolassa yllättäen ilmoituksen, että ”terveiset Sarajevosta, ruokasi ja juomasi ovat ilmaisia, koska tulet suuren Martti Ahtisaaren kanssa samassa maasta. Kosovon jälleenrakentamiskokous pidetiin Ahtisaaren johdolla Sarajevossa 1999. Japanissa asuessani vuonna 1997 Ahtisaari vieraili Tokiossa Suomen Tasavallan Presidenttinä virallisella valtiovierailulla. Sain kutsun lounastilaisuuteen, jossa paikalla oli myös Japanin silloinen pääministeri Ryūtarō Hashimoto. Koska olin japanilaisella kauppahuoneella työharjoittelussa minut istutettiin Japanin puolelle pöytää ja sain esitellä itseni japaniksi ja tulkki käänsi sitten suomeksi. Minua jännitti aivan valtavasti, mutta sitten presidentti puuttui peliin: ”Tule juniori Skinnari tänne omien (Suomen) puolelle istumaan, Ahtisaari sanoi ja parissa sekunnissa minulle tehtiin paikka Suomen delegaatiossa.
Suuri mies ja esikuva on poissa. Syvä osanottoni perheelle ja läheisillä. Työn rauhan ja ratkaisujen eteen jatkuu ja siksi CMI:n toiminnan kehittäminen ja tukeminen on äärimmäisen tärkeää.
Ville Skinnari