Suomi elää osaamisesta, intohimosta ja olosuhteista

SDP:n eduskuntaryhmä kokoontuu tällä viikolla Kokkolaan, Vaasaan ja Tampereelle kesäkokoukseen. Viime viikolla olimme puoluejohdon kanssa koolla Lohjalla ja Forssassa. Teemana meillä on vahvasti ollut Suomen tulevaisuus – Suomi 2030. Haluamme puhua tulevaisuusinvestoinneista.

Forssassa saimme valmiiiksi Suomen osaamisen polun vuoteen 2030. Se tarkoittaa mm. parempaa perusopetusta, maksutonta toisen asteen koulutusta ja riittäviä panostuksia perustutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt Suomi on kulkenut väärään suuntaan, kun koulutuksesta on tämän hallituksen aikana leikattu ja paljon. Liian moni on Suomessa pelkän peruskoulun varassa ja se ei enää riitä työmarkinoilla. Voi hyvin sanoa, että Suomi elää osaamisesta. Kokkolassa on Lahden tavoin aktiivinen yliopistokeskus. Se on tuonut paljon uusi koulutusmahdollisuuksia ja näköaloja meille, joilla ei ole ollut omaa yliopistoa. Nyt Lahdessa on vuosisadan mahdollisuus, kun LUT:n toiminta käynnistyy meillä eli olemme vihdoin yliopistokaupunki. Se edellyttää aktiivisuutta kaikilta meiltä, erityisesti yrityselämän on oltava aktiivinen, jotta Lahti kiinnostaa ja toimii myös työ – ja harjoittelupaikkana nälkäisille nuorille opiskelijoille.

Vaasassa korostuu vahva osaaminen ja rohkeus kansainvälistyä. Wärtsilä ilmoitti tällä viikolla uudesta 200 miljoonan euron investoinnista Vaasaan. Se tarkoittaa entistä vahvempaa kansainvälisen osaamisen keskittymää. Vaasa näyttää intohimollaan esimerkkiä koko Suomessa. Jos koko Suomi tekesi saman työllisyydessä, tuottavuudessa ja investoinneissa esimerkiksi kulttuuriin ja liikuntarakentamiseen me voisimme edelleen puhua hyvinvointivaltiosta. Valitettavasti näin ei ole. Tulopuoli sakkaa, niin myös meillä Lahdessa. Siksi keskustelu pyörii aivan liikaa vain leikkauslistojen ympärillä.

Tulevaisuuden investointeja ovat myös väylät. Kaikki vaikuttivat eduskunnassa viime keväänä tyytyväisiltä, kun parlamentaarinen työryhmä esitti yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen osoitetaan vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Johtopäätös oli, että liikenneverkon alhainen rahoitustaso on ollut Suomessa yksi yhteiskunnan kehittämisen este: korjausvelan hoitamatta jättäminen vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen.

Eduskunnan yhteisestä tahdosta huolimatta valtion rahaa väyliin ei kuitenkaan ensi vuodelle ole tulossa. Kun valtiovarainministeri Orpo esitteli elokuun alussa hallituksen linjauksia, esityksessä ei huomioitu eurollakaan parlamentaarisesti yksimielisesti esitettyä rahoitusta perusväylänpitoon. Perusväylänpito eli teiden ja raiteiden kunnostus jäivät ilman. Uusien tunnin junayhteyksien suunnittelu Tampereelle ja Turkuun on tärkeää, mutta sitä ei voi tehdä perusväylänpidon kustannuksella.

Näin Orpo väheksyi parlamentin arvovaltaa ja vie pohjan koko parlamentaariselta valmistelulta. Miksi parlamentaarisia työryhmiä kannattaa edes perustaa, jos niiden linjauksia ei noudateta?

Kokoomuslaisen valtiovarainministerin olisi viimeistään nyt pitänyt ottaa mallia Ruotsista ja siitä, miten pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa tehdään. Perusväylänpidossakin oleellista on jatkuvuus. Liikenneverkkojen korjausvelan hoitamiseen olisi nyt tarvittu pysyvä rahoitustason korotus, jota parlamentaarisesti yksimielisesti myös kokoomuksesta esitettiin.

Seuraava hallitus joutuu lisäämään rahoitusta tuntuvasti, jos halutaan, että perusväylien kunnostuksen takamatka Suomessa saataisiin edes jotenkin kiinni. Liikenteen ratkaisut ratkaisevat myös ilmaston tulevaisuuden.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
ARKISTO