Palasin alkuviikosta Armeniasta ETYJ-kokouksesta. ETYJ eli Eurooopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, jossa on jäseninä 57 valtiota Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se perustuu vuonna 1975 Helsingissä järjestetylle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferessille (ETYK), josta muodostui vuonna 1994 pysyvä kansainvälinen järjestö. ETYJ on kriisissä Euroopan turvallisuustilanteen muututtua dramaattisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomen rooli ETYJ:ssä on keskeinen sitten vuoden 1975. Nyt Suomesta on tulossa puheenjohtaja vuonna 2025 erittäin vaikeassa kansainvälispoliittisessa tilanteessa. Jerevanissa oli mielenkiintoista seurata myös Venäjän uutiskanavia. Suomen ja Venäjän rajan ongelmat käännetään nyt Venäjän mediassa taitavasti meidän niskaamme. Suomen hallitus on toiminut jämäkästi ja oikein, kunnioittaen samalla kansainvälisiä sopimuksia. Tästä Orpon hallitukselle tunnustusta.
Jerevanissa halusin selvittää myös Neuvostoajan Radio Jerevanin legendaa, mistä todella oli kyse, koska lapsuudesta se on jotenkin jäänyt mieleen. Oliko se vain kuvitteellinen eli vain poliittista huumoria? Vitsit menivät niin, että ”täällä radio Jerevan, meiltä on kysytty, me vastaamme”. Yhden muistan vielä. Kysymys: ”Mikä on pysyvää Neuvostoliitossa? Vastaus: ”Tilapäiset vaikeudet”. Jerevanissa kun nyt kysyin yhden mielestä radio oli oikeasti olemassa, toisen mielestä ei, eli legenda eläisi. Mutta kyllä radio oikeasti oli olemassa. Näin uskon.
Sitten takaisin varmasti todelliseen totuuteen. Parlamentaarista kokousta johti kollegani Suomesta Pia Kauma (kok.) ja teki sen erinomaisesti. Jerevanin kokouksessa tunnelma oli kosketeltavan kireä. Paikalla oli suurvalloista Yhdysvallat, Venäjä ei paikalle saapunut, mutta Valko-Venäjä kyllä. Eurooppalaisista Ranska ja Saksa olivat aktiivisia, kuten aina. Samoin me suomalaiset. Me suomalaiset puhuimme myös rauhan ja vakauden rakentamisesta. Eli siitä miksi ETYJ on ylipäänsä perustettu keskelle kylmää sotaa. Armenian ja Azerbaitzanin kiristynyt tilanne näkyy ja tuntuu koko alueella. Lähes Lahden asukasluvun verran ihmisiä – noin 100 000 – on joutunut jättämään kotinsa Vuoristo-Karabahissa. Lähi-idän tilanne sekä Ukraina nousivat myös luonnollisesti esiin. Omassa puheenvuorossani korostin sitä, että monenkeskinen maailma on todella kriisissä, koska kansainvälistä oikeutta rikotaan ja kaikkien maailman maiden tulisi sitä noudattaa. Aivan kaikkien. ETYJ voi olla ratkaisemassa maailman kriisejä, mutta ei voi tehdä sitä yksin. Ja jos ETYJ:iä ei olisi, sellainen varmaan tulisi perustaa uudelleen?
Tällä viikolla hallitus vastasi myös välikysymykseen nuorten asemasta. Ilman mitään edes poliittisia laseja on osa nuorista nyt putoamassa kokonaan kelkasta ja siksi välikysymys oli aiheellinen ja ajankohtainen.
Keskiviikkona vierailin Kotkassa Kotkan kaupungin ja Kotkan ja Haminan kehittämisyhtiö Cursorin järjestämässä seminaarissa. Aiheena oli Kaakkois- ja Itä-Suomelle enemmän kuin ajankohtainen: mistä uusia työpaikkoja ja investointeja, kun ikävät uutiset ovat viemässä toimeentulon liian monelta. Kotkassa tavoitteena on saada jätti-investointeja akkuteollisuudessa ja sitä kautta satoja uusia työpaikkoja. Keskustelimme myös Kiinaan liittyvistä riskeistä investointien osalta. Mineraaleissa niin kuin esimerkiksi lääkkeissäkin koko maailma on Kiina- riippuvainen eikä sellaista riippuvuutta saada pois edes Yhdysvaltojen jättimäisillä tukipaketeilla. Omassa alustuksessani keskityin juuri Euroopan ja Suomenkin kykyyn tuottaa kriittisiä ja huoltovarmuuden kannalta tärkeimpiä raaka-aineita samoin kuin puolustustarvikkeita. Nyt emme ole edes Eurooppana turvassa ja töitä on tehtävä, jotta monipuolistamme tuotantoketjuja, mutta samalla yhteistyötä on tehtävä niin Kiinan kuin Intiakin kanssa.
Kotimaassa UPM synkät uutiset eivät ainakaan paranna tunnelmaa Suomessa. Kysyntä markkinoilla näyttää olevan vaisua vielä pitkään. Kotkassa oli kuitenkin olemassa se kaikkien tärkein eli usko tulevaisuuteen.
Ville Skinnari
PS. Ensilumen latu on saatu Lahdessa auki, mikä on aivan mahtavaa. Nähdään viimeistään viikonloppuna ladulla!