Kolmannen kerran voima ja sanonta todentui viime viikon torstaina Oslossa järjestetyssä finaalissa, jossa Lahti nimitettiin vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Lahti on päässyt ansiokkaasti finaaliin kahdella aikaisemmallakin kerralla, mutta vasta tänä vuonna kaupungissamme kehitetyt ympäristöratkaisut vakuuttivat juryn ja toivat voiton kotiin. Lahden kanssa kärkikolmikkoon ylsivät ranskalaiskaupungit Lille ja Strasbourg. Saatu ykkössija tarkoittaa siis sitä, että EU:n komissio nostaa Lahden edelläkävijäksi Euroopassa ympäristöasioissa ja pitää innovatiivisia ympäristöratkaisujamme esimerkkeinä muille eurooppalaisille kaupungeille.

Suomessa ei ole koskaan ollut Euroopan ympäristöpääkaupunkia eli Lahdesta tuli tällä saralla Euroopan mestari. Tunnustus on hieno palkinto kymmenen vuoden pitkäjänteiselle kehitystyölle ja merkittävä status sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tosin tästä vasta alkaa se varsinainen työ. Lahden pitää nyt saada alueellisesti kaikki toimijat mukaan eli tarkoitan tällä elinkeinoelämää, koulutusorganisaatioita. Ja eikä vain alueellisesti. Lahden pitää nousta nyt aidosti kansainväliselle tasolle ympäristöalan toimijana. Tämä työ on käynnissä, mutta paljon on vielä tehtävää. Se edellyttää kansainvälisten toimijoiden sitoutumista Suomeen ja Lahteen. Omassa roolissani ulkomaankauppa-ministerinä tulen tekemään Euroopassa ja kansainvälisesti työtä Lahden roolin vahvistamiseksi. Siksi on tärkeää, että Lahti ja Suomi siinä samalla luo sellaisia kokonaisuuksia, jotka kiinnostavat maailmalla. Ympäristöalan koulutusosaaminen on meidän ehdoton kansainvälinen vahvuus. Tutkimus – ja kehitystoimintaa sekä uutta yritystoimintaa pitää kehittää ja parantaa selvästi. Tarvitsemme kansainvälisiä yrityksiä joiden todellisiin tarpeisiin kehitämme ratkaisuja. Samalla pitää luoda työpaikkoja, joita Lahti todella tarvitsee.

Yleisurheilutermein sanottuna käyty kisa oli eri lajien ottelu, jossa Lahti sai muihin kaupunkeihin verrattuna parhaimmat pisteet neljällä osa-alueella, jotka ovat ilmanlaatu, jäte, vihreä kasvu ja ekoinnovaatiot sekä johtaminen. Isoimpia tekijöitä otteluvoiton saavuttamisessa olivat kaupunkimme huhtikuussa tekemä merkittävä energiapäätös kivihiilen käytön lopettamisesta ja noin 180 miljoonan euron investointipäätös ympäristöystävälliseen bioenergialaitokseen. Lisävauhtia voittoon toi kaupunkimme kyky tuottaa sovellettavia ympäristöratkaisuja muille kaupungeille ja erilaisiin olosuhteisiin. Lahden kiertotalousinnovaatiot, vesiensuojelun hyvät käytännöt sekä osallistava yleiskaavamalli ovat erinomaisia esimerkkejä muualle skaalattavissa olevista ratkaisuista. Lisäksi kaupungissa toteutetaan tulevan syksyn aikana asukkaiden henkilökohtainen liikkumisen päästökauppa ensimmäisenä kaupunkina koko maailmassa. Tätä työtä seurataan laajemmin Euroopassa ja maailmallakin, koska siitä voi syntyä hyvä esimerkki maailmalle.

Tulevana viikonloppuna osallistun kansainväliseen ilmastokokoukseen Abu Dhabissa sekä alkuviikosta olen Genevessä mm. maailman kauppajärjestö WTO:n tapaamisissa. Suomen EU – puheenjohtajuus lähtee liikkeelle vauhdilla 1.7. ja heinäkuussa tapahtuu siten paljon Helsingissä ja Brysselissä.

Ville Skinnari

Kesä on kutsujen aikaa. Sain tässä kesän alussa kutsun vanhan ystäväni valmistujaisiin. Olin siitä ilahtunut, mutta myös hämilläni. Toki muistan kutsujan, mutta emme ole olleet yhteydessä vuosiin. Kutsu aiheutti ristiriitaisia tunteita. Toisaalta olin otettu ja ilahtunut, toisaalta ihmettelin, miksi hän juuri minut halusi kutsua. Mietin, että jos menisin juhliin, olisinko sittenkään odotettu vieras vaiko ulkopuolinen.

Raamatussa Jeesus kertoo miehestä, joka järjesti suuret pidot. Mies kutsui sinne kaikki ystävänsä ja tuttavansa, mutta he kaikki kieltäytyivät kutsusta ja jättivät tulematta. Tämän jälkeen mies kutsui juhliinsa kaikki kynnelle kykenevät, niin että sai talonsa täyteen juhlavieraita.

Myös meidät kaikki on kutsuttu. Jumala itse kutsuu meitä kasteessa, ehtoollisessa, rippikoulussa, joka päivä. Hän kutsuu meitä elämään lapsenaan, Hän kutsuu meitä taivaallisiin juhliin. Kutsuja voi tuntua kaukaiselta, mutta hän tuntee meistä jokaisen läpikotaisin. Me olemme hänelle rakkaita. Meitä ei ole kutsuttu vain vieraiksi, vaan meidät on kutsuttu kotiin. Kun seuraavan kerran kuulet pyhäaamuna kirkon kellot, ne kutsuvat sinua. Tervetuloa kotiin!

Ihanaa kesää toivottaen,

Maija-Reetta Katajisto

Olemme täällä Suomessa ja yleensäkin länsimaissa vielä siinä tilanteessa, että me voimme ja kykenemme sanomaan mielipiteemme ja saamaan viestimme perille melko vapaasti, koska
olemme kyenneet luomaan selkeitä institutionaalisia mekanismeja, joilla kykenemme säätelemään vallankäyttöä ja sen valvontaa. Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttumassa, sillä pitkälti keinoälyyn perustuvat teknologiat kynenevät manipuloimaan yhteiskunnallista ilmapiiriä yhä enemmän.

Nationalismiin ja turvallisuuteen vedotaan aina silloin, kun halutaan valvoa yhteiskunnallista toimintaa ja sananvapautta. Kiina ja Venäjä ovat tyypillisiä ”valvontavaltioita”, jotka hyvin
tehokkaasti kykenevät tarkkailemaan kansalaisiaan ja vaikuttamaan heidän vaalikäyttäytymiseensä. Samalla uutta teknologiaa käytetään toisia valtioita vastaan kybersodassa ja hyökätään
vihollisvaltion infrastruktuurin kimppuun. Hyvä esimerkki on USA:n hyökkäys Iranin asejärjestelmiin.

Keskustelua on käyty jälkijättöisesti ja vasta nyt, kun algoritmeihin liittyvät ongelmat ovat tulleet esille ja paljastaneet vinoumia monissa demokratiaan liittyvissä asioissa. Monet suuret ylikansaliset yritykset, kuten facebook ja google, ovat saaneet suuria sakkoja, koska ovat myyneet tietojaan yksityisille mainosyhtiöille, jotka röyhkeästi ovat manipuloineet asiakkaiden tietoja.
Harva on tehnyt sitä tärkeää kysymystä, missä tällä hetkellä mennään ja millaiseksi meno yltyy?

Eräs harvoista on Jamie Suskind kirjassaan”Future polictis: living together in a world transformed by tech”. Tässä kirjassaan hän ruotii erittäin erittäin valaisevasti, mitä meille on tapahtumassa,
Teknologinen kehitys pinkoo koko ajan lainsäädännön edellä ja muu yhteiskunta jolkottaa perässä kuin sokea kana jyvää etsimässä . Yksityset toimijat ja teknologia firmat tarjoavat näennäisesti ilmaisia palveluita, jotka eivät tarjoa mitään mielenkiintoisia palveluita, vaan ne ovat saattamassa matkaan ratkaisuja, jotka raamittavat ja jopa rajoittavat ihmisten mhdollisuuksia ylipäätään olla.

Sosiaalinen media, kuten facebook, tuo ihmisiä yhteen, mutta samalla se rajoittaa ja säätelee vuorovaikutuksen tapoja, jopa kieltämällä perusteltujakin kannanottoja omasta elinympäristöstä.
Suskind pelkää juuri tätä: itsesäätely toimii samalla tavoin kuin Suomessa Kekkosen aikana. Valvonta kasvaa ja ihmisten manipulointi lisääntyy. ”Isoveli” alkaa valvoa kaikkea ja kaikkia.
Ihmisten vastaanottama informaatio räätälöidään kunkin mieltymysten mukaan, jolloin yhteinen kokemus muodostuu ontoksi tai olemattomaksi.

Haastavampia demokratian kannalta ovat ns. deep faket ja muut teknologia innovaatiot, joilla voidaan tuottaa kokonaan kuvitteellisia, mutta aidolta näyttävää ja kuulostavaa ” informatiota”
nykymaailmasta. Maailmassa on nyt enemmän diktaattoreita kuin koskaan. Sananvapaus on menetetty Venäjällä, Kiinassa, Turkissa, Unkarissa, Puolassa, Brasiliassa, Venetzuelassa ja
51 :ssä Afrikan ja Aasian maassa. Pienimuotoisena se esiintyy myös Lahdessa, jossa Etelä- Suomen Sanomat ei käy keskustelua puolueettomasti, vaan välttää aitoa debattia, mikäli
se ei sovi lehden imagoon ja poliittiseen asemaan. Toisaalta muut lahtelaiset mediat hoitavat asian tyylikkäästi; Omalähiömme etunenässä.

Hyvää lomaa!

Juhani Melanen

Hortoilla on kiinnostavan monimerkityksinen sana. Se tarkoittaa päämäärättömän kuljeskelun lisäksi myös sellaista käyskentelyä, jonka aikana rennosti metsässä tai niityllä kävellessä poimitaan villivihanneksia (horta = villi). Tämän opin, kun teimme äskettäin Tarolanniitylle hortoiluretken eri villivihannesretken. Sieltä löytyi koreihimme monia ihmiselle hyödyllisiä ja syötäviä kasveja nokkosesta voikukkaan. Sellaiseksi siellä osoittautuivat – minulle suureksi ällistykseksi – myös maitohorsma ja vuohenputki. Tämän hortoilun koin oikein mukavaksi vapaa-ajan vietoksi.

Sunnuntain evankeliumitekstissä juutalainen fariseus Nikodemus lähtee hortoilemaan siinä vähän perinteisemmässä mielessä eli kulkemaan ja etsimään. Yön pimeydessä hän löytää Jeesuksen luo. Hänellä on mielessään monia kysymyksiä, koska Jeesus on puheillaan ja teoillaan herättänyt hänen mielenkiintonsa. Heidän keskustelustaan tulee monimerkityksellinen, sellainen, jossa etsitään vastauksia suuriin kysymyksiin.

Tämänpäivän ihmisen elämäkin on joskus hortoilua – siinä perinteisessä mielessä. Etsimistä ja jopa eksyksissäkin oloa. Ehkä yrttiretkeilyn tapaan tulee monenlaista ”elämänyrttiä” puristeltua, rypisteltyä ja maisteltuakin, välillä aika huonoin seurauksin. Valinta onkin kohdistunut väärään sorttiin.

Mutta sitten on löydettävissä sitä elämän superruokaa. Meidän hengellisen ja muunkin elämän ”superruokaa” ovat Jeesuksen opetukset ja teot. Niillä on huomattavia terveysvaikutuksia. Ne elvyttävät ja auttavat voimaan hyvin. Ne ohjaavat myös ottamaan huomioon toisetkin hortoilijat. Ja mikä parasta, Jeesus on luvannut ottaa meidät kaikenlaiset elämässämme hortoilevat lämpimästi vastaan ja luvannut paimentaa paremmille niityille. Siinä armossa on kaikensortin hortoilijoiden hyvä elää.

Siunattua kesää sinulle!

Kati Saukkonen
Pastori

Tällä viikolla eduskunnassa oli tärkeä viikko. Tiistaina pääministeri antoi pääministerin ilmoituksen hallituksen ohjelmasta, josta keskusteltiin tiistain lisäksi myös pitkään keskiviikko iltaan. Tästä lähti liikkeelle hallitusohjelman vieminen käytäntöön. Ennen vaaleja lupasimme, että jos SDP voittaa vaalit Suomen suunta muuttuu. Nyt näin tapahtuu. Suomi investoi nyt tulevaisuuteen. Suomi viedään nyt leikkauslinjalta uudistuslinjalle. Oppositiopuolueet luonnollisesti kritisoivat uuden hallituksen ohjelmaa, mutta myös kiittivät sitä. Hallituksen aitiosta tehtävänä on vastata oman hallinnonalan kysymyksiin. Ministerit vuorollaan kertoivat hallitusohjelman sisällöstä ja yksityiskohdista. Mielestäni onnistuimme hyvin vastaamaan opposition kysymyksiin, jotka olivat pääasiassa asiallisia ja jopa rakentavia. Moni asia haluttiinkin ymmärtää väärin. Työllisyydestä puhuttiin paljon ja niin pitääkin. Tavoite 60.000 uudesta työpaikasta on kunnianhimoinen, mutta tehtävissä. Oma roolini on luonnollisesti tehdä niin paljon maaleja kuin mahdollista ulkomaankaupassa, jotta vienti vetäisi ja uusia työpaikkoja syntyisi. Työ alkoi täysillä jo viime perjantaina.

Rinteen hallitus panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen saakka. Jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautetaan. Pienennämme ryhmäkokoja, panostamme peruskouluun ja teemme toisesta asteesta aidosti maksuttoman sekä laajennamme oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Hallitusohjelmassa panostetaan turvallisuuden ylläpitämiseen niin perinteisin keinoin, kuin ennaltaehkäisyyn ja turvattomuuden juurisyihin puuttumiseen. Poliisien määrää lisätään 300:lla vuoteen 2022 mennessä, mikä on realistinen tavoite nykyisen koulutusvalmiuden puitteissa. Poliisin alueellisen saatavuuden ja ennaltaehkäisevän työn lisäksi erityisiä painopisteitä poliisin vahvistuvassa toiminnassa ovat esimerkiksi harmaan talouden sekä verkkorikollisuuden torjunta. Erityisenä sisäisen turvallisuuden kysymyksenä tulevalla hallituskaudella huomioidaan kyberturvallisuus, jonka merkitys kasvaa koko ajan yhteiskuntamme nojautuessa yhä suuremmalta kriittisemmiltä osin sähköisiin palveluihin ja infrastruktuuriin.

Maanantaina sain kunnian ensimmäistä kertaa ministerinä olla mukana ulkomaankaupan ja viennin seminaarissa yhdessä Japanin Suomen suurlähettilään kanssa. On tärkeää, että rakennamme yhdessä yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa polkua kansainvälistymiseen ja vientiin. Tätä työtä pitää tehdä yhdessä. Keskiviikkona osallistuin Helsingissä BBC Worldin nauhoitukseen, jossa keskustelimme Suomen roolista kansainvälisesti, mutta toki myös kotimaan asioista. BBC:n radiolähetyksellä on noin 170 miljoonaa kuulijaa ympäri maailmaa.

Lahden uutisia olen seurannut tarkkaan ja positiivisten asioiden lisäksi on myös vakavia haasteita, kun kyberongelma tuli Lahteen. Tämä asia tulee ottaa erittäin vakavasti. Kysymys on kansallisen turvallisuuden lisäksi kaupunkimme ja sen asukkaiden turvallisuudesta. Edellinen kyberisku teki Lahdessa vakavaa tuhoa. Nyt tilanne hoidettiin tietojeni mukaan niin hyvin kuin mahdollista. Potilasturvallisuus ei saa koskaan vaarantua.

Samoin sosiaali-terveydenhuollon tärkeitä ja lakisääteisiä perustoimintoja tekevän Hyvinvointiyhtymän arvostelu jatkui moniäänisesti. Suuri osa kustannuksista menee ja on mennyt hoitotyötä tekevien ihmisten palkkoihin. Sama palkka samasta työstä on oikeudellisestikin sovittu periaate, joka nyt näkyy kustannuksissa. SOTE-kriitikoiden kannattaa lukea hallitusohjelmaa tarkasti, koska perusterveydenhuollon viikon palvelulupaus, koskee myös Lahtea. Samoin se tosiasia, että kunnille tulee nyt hallitusohjelman linjausten mukaisesti lisää rahaa miljoonia ensi vuodelle, kun valtionosuudet nousevat. Rahalle on varmasti käyttöä, jotta kuntien riittävistä peruspalveluista ja kouluverkosta sekä opetuksen laadusta voidaan pitää huolta.

Ville Skinnari

Rinne lupasi köyhille eläkeläisille ennen vaaleja 100 euroa, mutta valehteli ja antoikin vain 50. Tällä pienellä valheella hänestä tuli hyvin todennäköisesti Suomen pääministeri. Suomessa pidetään suurta ääntä hyvästä sosiaaliturvastamme, joka on todella väärä luulo. Me olemme toistuvasti saaneet huomautuksia perusturvan liian alhaisesta tasosta. Tästä syystä aidosti köyhien määrä lisääntyi Suomessa erityisen paljon juuri viime hallituskaudella. Tosiasiassa Espanjassakin on parempi sosiaaliturva kuin Suomessa. Suomessa köyhiä on liki 900 000,
kun lasketaan mukaan pakolliset terveysmenot, ulosotossaolevat ja rakenteellisesti köyhät eläkeläiset. Tämä on häpeä!

Seurasin köyhyyttä koulussa neljällä vuosikymmenellä ja näin, miten se vaikutti oppilaisiin. Köyhyys on aina varsin subjektiivinen kokemus, joka vaikuttaa lapsen tai huoltajan toimintakykyyn ja osallistumisaktiivisuuteen lamauttavasti. Tämä heijastuu usein häpeänä ja syrjään vetäytymisenä. Mikä taas näkyy köyhien arjen elinpiirin kaventumisena, koska nyky-yhteiskunnassa liikkuminen ja harrastaminen maksavat maltaita. Tyttärentyttäreni Evitan partio-, urheilu-, ratsastus- ja muut harrastukset maksavat reilusti yli 2000 euroa vuodessa, mutta kaikilla ei ole isukkia näitä ylellisyyksiä maksamassa. Tämä, jos mikä, aiheuttaa usein lapsiperheissä epätoivoa ja suoranainen nälkä pakottaa monet sossun luukulle ja ilmaisruokaa päivittäin hakemaan. Tilanne 1970-luvulla oli parempi. Suuret tuloerot eivät näkyneet niin selvästi vielä ja peruskoulu tasasi mahdollisuuksia menestyä paremmin. Valitettavasti tämä eriarvoisuus näkyy ennakoivissa asenteissa. Tietty vaihtoehdottomuus tarttuu myös ihmiseen itseensä. Ei edes haluta kokeilla, olisiko minusta johonkin muuhun. Pettymysten välttämisen vuoksi ei uskalleta edes unelmoida paremmasta. Edellä luettelemani asiat eivät kuulu sivistysvaltion ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion määritelmien puitteisiin.

Köyhyyden poistaminen pitäisi olla Rinteen hallituksen kärkitavoite. Polarisaatio yhtenäistää mielipiteitä ryhmien sisäisiksi ryppäiksi. Maahanmuuttoa ja ympäristöä koskevat näkemykset työntävät perussuomalaisia ja viherasemmistoa yhä kauemmaksi toisistaan ja selvä vihan aistiminen alkaa jo näkyä. Populistit ovat tulleet Suomeenkin jäädäkseen ja heille näyttää seuraajia riittävän. Totuuden jälkeinen aika on herkkua Trumpin kaltaisille yhden asian liikkeille. Turvapaikan antaminen pakolaisille jakoi eniten puolueita ääripäihin. Persut ja änkyrä vihervasemmisto ovat kohta sodassa ja äärinationalismi nousee kaikkialla EU:n alueella. Stereotypiat ja viholliskuvat tuntuvat hallitsevan nyt maailmalla. Usein ainoa lääke näihin on ilmaisen koulutuksen lisääminen ja tukeminen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla!

Juhani Melanen

Viime päivinä on taas tullut mediassa esiin Lahden kokonaan omistamien konsernien ja Lahden johdon uskomaton röyhkeys ja ahneus aiheettomista palkitsemisista ja sellaisista bonuksista, joita nämä herrat eivät ansaitse, koska eivät suoranaisesti ole tehneet mitään sen asian eteen, joista heille palkkioita tai bonusta nyt harkitaan.

Paras esimerkki tästä ahneudesta on Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen. Hän on saamassa 100 000 euroa palkkioksi siitä, että on oman toimensa ohella istunut PHP Holdingin Oy:n
hallituksessa. Yhtiö myi osakkeensa DNA:sta norjalaiselle Telenorille. Hän istuu virkansa puolesta monissa muissakin Lahden omistamissa hallituksissa, koska se on hänen työtänsä! Hänet palkitaan samasta syystä kuin Kanervo 30 000 eurolla, koska Lahden tärkeimmässä jaoksessa häärää epäpätevä Aleksi Mäntylä. Nyt Mäntylä hakee profiilin korotusta naurettavilla sirkustempuilla puuttumalla Lahti Energian toimitusjohtajan ylisuureen palkkaan pelkästään siksi, että Jorma Ratia unohti ilmoittaa tästä kaupunginjohajalle.

Väitteeni vaatii selkeät perustelut Mika Mäkisen nimenomaisessa tapauksessa. Mika Mäkisen palkkiota perustellaan sillä, että hän olisi itse myötävaikuttanut päätökseen ja ottanut joitain riskejä, joista hänet nyt pitäisi palkita. Tätä uskomatonta jargoniaa meille lahtelaisille veronmaksajille yritetään syöttää, unohtamalla Mäkisen menneisyydestä erittäin katastrofaalinen sijoitustöppäys ja suoranainen virka-aseman väärinkäyttö. Tämä uskomaton sijoitusseikkailu vuonna 2008 painettiin villaisella, koska Suomen valtio tuli pelastamaan silloisen kaupunginjohtaja Myllyvirran ja konsernijohtaja Mäkisen virkasyytteiltä.

Lahden media ei aikanaan kertonut ja paljastanut tätä lahtelaisille veronmaksajille. Velvollisuuteni on kertoa Teille arvoisat lukijani nyt koko Kaupthing-sijoituksen kupletin juoni.
Lahti myi omistamansa Avaran osakkeet vuonna 2008, jotka kaupunginjohtajamme Seppo Välisalo, oli ostanut virkamiespäätöksellä 6000 eurolla, nyt huikealla 9,7 miljoonalla eurolla.
Tuoton Lahdelle pystyy jokainen lahtelainen veronmaksaja arvioimaan kansakoulupohjalla. Sijoitushuumassa subrettipari Myllyvirta ja Mäkinen, osti yli 5 miljoonalla eurolla islantilaisilta huijaripankkiireilta Kaupthingin arvottomia osakkeita käyttäen tähän kauppaan juuri Arevan voittorahoja. Tämä oli täysin luvaton osto, jonka syylliset Mäkinen ja Myllyvirta olisi pitänyt pistää vastuuseen teoistaan koko summasta. Lahti armahti heidät, koska Suomen valtio osti heidät vapaiksi.

Nyt tämä samainen Mäkinen on vaatimassa itselleen 100 000 euroa, omasta neroudestaan normaalissa liiketoimessa. Jos Lahti ja sen valtuutetut tämän ja muut nämä laittomat bonukset ja palkkiot hyväksyvät toimiessaan näiden konsernien hallituksissa, he osoittavat meille veronmaksajille, paitsi ymmärtämättömyytensä, myös kyvyttömyytensä käsittää demokraatista hallintotapaa.
O tempora, o mores! Oi aikoja, oi tapoja!

Juhani Melanen

Pyhä Henki on näkymätön, korkealentoinen asia, mutta onneksi Pyhää Henkeä verrataan Raamatussa muutamaan hiukan helpompaan vertauskuvaan. Pyhä Henki on kuin tuuli ja niin kuin tuli.

Jeesus sanoi: ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee.” (Joh. 3:8) Pyhä Henki on nyt Jumalan toiminnan välikappaleena täällä maailmassa. Kaikki mitä Jumala tekee, on Pyhän Hengen työtä: arka uskon liikahdus ja vahvat kokemukset ja kaikki siltä väliltä. Ihan niin kuin tuuli on näkymätön, niin on Pyhä Henkikin. Emme näe tuulta, mutta näemme kyllä, mitä tuuli saa aikaan. Se heiluttaa haavan lehtiä tai kaataa kuusen, se osuu kaislapurjeeseen ja lähettää kaarnaveneen matkaan, mutta saa yhtä lailla ison purjelaivan liikkeelle. Samalla tavalla Pyhä Henkikin tekee monenlaista työtään meissä ihmisissä.

Helluntaina muistellaan Pyhän Hengen vuodattamista ja seurakunnan syntymistä. Sinä päivänä tuuli kohisi ja sai aikaan suurta herätystä. Pyhän Hengen suuri ihme on se, että jokainen ihminen kuulee puhuttavan Jumalan viestin omalla kielellään eli että jokainen kohdataan ymmärrettävällä, koskettavalla tavalla. Tämä onkin niin vaikea tehtävä, että siihen me kristityt tarvitsemme Pyhän Hengen apua.

Apostolit saivat helluntaina Pyhän Hengen, merkkinä siitä heidän yläpuolellaan nähtiin tulenlieskoja. Nykyäänkin sanotaan, että joku on aivan liekeissä, kun hän on tosi innostunut. Kyllä moni tavallinen ihminen kaipaa välillä voimallisia hetkiä ja sitä, että saisi olla liekeissä. Voisiko Launeella tapahtua helluntain ihme? Silloin Jumala koskettaisi ja sytyttäisi. Silloin usko ja rakkaus vahvistuisivat ja lähtisin liikkeelle lähimmäisen luo.

Siunattua helluntaita!

Riitta Särkiö

Suomi sai torstaina uuden hallituksen, kun Rinne I aloittaa. Tätä kirjoittaessa minua ei vielä ole nimitetty ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi, mutta iltapäivällä näin jo on. Perjantaina on jo täysi työpäivä.

Hallitusohjelma on valmis. Se on viiden puolueen yhteinen ohjelma. Yhdellä lauseella kuvattuna siinä korjataan perusasioita Suomessa paremmaksi. Myös Lahti menestyi hallitusohjelmassa hyvin.
Asioita on paljon, mutta tässä keskeisimpiä. Viikon hoitotakuu toteutetaan perusterveydenhuollossa ja hoitajamitoitusta tiukennetaan. Luodaan maksuton toinen aste. Varhaiskasvatuksessa ryhmäkokoja pienennetään ja subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan.

Lahti pääsee mukaan yli 100.000 kaupungin ryhmään. Hallitusohjelmassa todetaan, että tunnistetaan metropolialue ja suuret kaupungit (yli 100.000 asukasta) koko maan kannalta strategisesti merkittävänä kasvun ja kestävän kehityksen kannalta. MAL – sopimusten laajentaminen tehdään yhdessä Jyväskylän ja Kuopion kanssa (yli 100.000 asukkaan kaupunkiseudut). Kuntien rahoitusasema turvataan, kun väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät 2020.

Työllisyystoimia vahvistetaan. Kunnat voivat ottaa laajemmin vastuusta työllistämisestä. Palkkatuen käytön rajoitukset poistetaan. Erityisesti työttömyyden alun palveluita tehostetaan. Tataan jokaiselle nuorelle tai alle 30 vuotiaalle valmistuneille joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Lisäksi panostetaan palkkatasa-arvoon. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisätään 60 MEUR vuodessa. Indeksikorotukset palautetaan. Ammatillisen koulutuksen resursseja lisätään. Yritysvetoiseen tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan Business Finlandin kautta.

Kiertotalouteen tulee oma ohjelma. Lahti voi olla tässä keskeisesti mukana. Samoin matkailuun ja luoville aloille sekä elintarvikealalle, terveysteknologiaan sekä puurakentamiseen.
Käynnistetään uusi alueiden kehittämisen sopimusperusteinen toimintamalli (Ladec, LAB, kunnat, yritykset) eli luodaan alueen omasta lähtökohdasta sopimuskokonaisuus -> tärkeä työkalu luoda oman maakunnan tavoitteet ja kehityskohteet YHTEISESTI (rahoitus 30 MEUR / vuosi – linjataan syksyllä TEM:n aluekehityspäätöksen yhteydessä Liikkuva koulu saa lisärahoitusta. Samoin liikunnan ja urheilun rahoitusta lisätään. Kulttuuriin panostetaan. AV – alan omalla ohjelmalla. Liikenteen suurin päätös on 300 MEUR lisäinvestointi vuodessa perusväylänpitoon. Tämä näkyy myös Päijät-Hämeessä perusväylien parantamisena.

Isossa kuvassa väyläverkoston kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti. Kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Pääväyliä ja niiden palvelutasoa koskevan asetuksen toimivuus ja muutostarpeet arvioidaan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä. Erilliset hankeyhtiöt arvioidaan erikseen ja niille on tiukat reunaehdot.

Uuteen hallitukseen tulee ministereitä tasapuolisesti koko Suomesta. Pääministerinä aloittaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, valtiovarainministerinä Mika Lintilä (kesk.), ulkoministerinä Pekka Haavisto (vihr.), työministerinä Timo Harakka (sd.), liikenne- ja viestintäministerinä Sanna Marin (sd.), perhe- ja peruspalveluministerinä Krista Kiuru (sd.), eurooppaministerinä Tytti Tuppurainen (sd.), kunta- ja omistajaohjausministerinä Sirpa Paatero (sd.), elinkeinoministerinä Katri Kulmuni (kesk.), puolustusministerinä Antti Kaikkonen (kesk.), tiede- ja kulttuuriministerinä Annika Saarikko (kesk.) häntä sijaistaa Hanna Kosonen elokuusta eteenpäin vuoden ajan, maa- ja metsätalousministerinä Jari Leppä (kesk.), sisäministerinä Maria Ohisalo (vihr.), ympäristö- ja ilmastoministerinä Krista Mikkonen (vihr.), opetusministerinä Li Andersson (vas.), sosiaali- ja terveysministerinä Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kahden vuoden päästä tehtävää hoitaa Hanna Sarkkinen, oikeusministerinä Anna-Maja Henriksson (r.) ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvoministerinä Thomas Blomqvist (r.). Tunnen kaikki uudet ministerit hyvin edelliseltä kaudelta ja uskon, että yhteistyö tulee sujumaan kaikkien kanssa erinomaisesti.
Tässä vaiheessa haluan kiittää vielä kerran luottamuksesta.

Ville Skinnari