Tätä viikkoa on värittänyt Lahteen kohdistunut iso ja surullinen irtisanomisuutinen. Scanian tytäryhtiö SOE Busproduction Finland ilmoitti lopettavansa bussikorien valmistuksen Lahdessa. Tämä tarkoittaa, että tehtaan 342 työntekijästä työt loppuvat vähintään 260 työntekijältä. Päätös tuli siinä mielessä yllätyksenä, että tiedossa oli paineita tuotannon vähentämiseen. Koronaviruspandemian myötä linja-autojen ja erityisesti turistibussien kysyntä on romahtanut. Päätös tuotannon lopettaminen kokonaan oli kuitenkin kova isku Lahdelle. Ja etenkin meille, jotka tunnemme Autokorin hienon historian ja sen, miten tähän tilanteeseen ylipäänsä päädyttiin Scanian kanssa. Kaupunkimme työmarkkinatilanne oli jo ennen Scanian ilmoitusta haastava. Elokuun työnvälitystilaston mukaan Lahden työttömyysaste oli vähän vajaa 17 %.
Tässäkin tilanteessa katse pitää kuitenkin kyetä suuntaamaan tulevaisuuteen. Alueen toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä on lähdettävä saman tien rakentamaan irtisanotuille työntekijöille polkuja uuden työn ja koulutuspaikan löytämiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi. Lisäksi on lähdettävä rakentamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Lahden vahvuuksille perustuen. Jo tällä hetkellä kysyntää on tiettyjen alojen osaajille. Päijät-Hämeessä on esimerkiksi metallialan yrityksiä, joilla on työvoimapulaa. Hämeen TE-toimistoon onkin jo tullut kyselyitä paikallisilta työnantajilta, jotka olisivat kiinnostuneita työllistämään Scanialta työttömiksi jääviä. Ja toki kysyntää on myös muilla alueilla Suomessa, kuten esimerkiksi Valmet Automotivella Uudessakaupungissa. Lahdessa on myös osaamista ja tietopohjaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä. Meillä on mahdollista hyödyntää muun muassa alueemme korkeakouluja uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimisessä ja edistämisessä.
Valtio on Lahden tukena uuden rakentamisessa. Työntekijöiden tulevaisuudesta huolehtiminen on luonnollisesti kaikista tärkeintä tässä tilanteissa. Hämeen TE-toimisto onkin jo käynnistänyt muutosturvaprosessin, jonka avulla tuetaan nopeaa uudelleentyöllistymistä. Ensimmäisiä tarvittavia toimenpiteitä saadaan joustavasti liikkeelle jo TE-toimiston ja ELY-keskuksen tämänhetkisillä resursseilla. Esimerkiksi uusien toimien näkökulmasta katsottuna työllisyysmäärärahojen tilanne on Hämeessä hyvä.
Olennaista on nyt se, että Lahden ja Päijät-Hämeen keskeiset toimijat istuvat yhteiseen pöytään ja valmistelevat toimenpidesuunnitelman työllisyyden, elinkeinoelämän ja alueen elinvoiman näkökulmasta. Itse olen jo keskustellut Lahden tilanteesta Scania-konsernin toimitusjohtaja Henrik Henrikssonin kanssa. Valtiolla on monipuoliset mahdollisuudet osallistua toimenpiteiden rahoittamiseen, mutta kaikki lähtee liikkeelle ideoista, toimenpiteistä ja uskottavasta suunnitelmasta, ei vain rahasta.
Puhdas ja sähköinen liikenne kasvaa joka puolella maailmaa ja kysyntää tulee olemaan myös Suomessa. Hallituksen valmistelema fossiilittoman liikenteen tiekartta näyttää tietä koko Suomelle. Tässä voimme omalla erikoisosaamiselle olla maailman parhaita. Silloin emme kilpaile hinnalla, vaan laadulla. Lahden uudella yliopistolla on nyt mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti puhtaan liikenteen ratkaisujen osaamisessa. Tätäkin lahtelaista osaamista vien eteenpäin niin ruotsalaisille, saksalaisille kuin muillekin kansainvälisille areenoille.
Ville Skinnari
Vanhan testamentin Job joutui elämässään koviin koettelemuksiin. Häneltä vietiin lähes kaikki: omaiset, läheiset, terveys. Silloin hän oli valmis jo luopumaan henkirievustaankin. Hän oli väsynyt kärsimään.
Kaiken raskaan keskellä Job kuitenkin säilyttää pienen toivon kipinän. Elämä on rankkaa, mutta Jumala on kaiken takana. Hän sanoo: ”Niin kauan kuin työvuoroni jatkuu, minä kuitenkin odotan, että raadanta päättyy. Silloin sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin, sinä kaipaisit jälleen sitä, minkä oma kätesi on luonut.” (Job 14:14-15)
Tämä on mitä kauneinta puhetta ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta. Luoja ja ihminen ovat vuoropuhelussa: Jumala kutsuu ja ihminen vastaa. Jumala kaipaa ja ihminen ilostuu siitä, että suuri kaikkivaltias Jumala pitää pientä ihmistä niin tärkeänä ja rakkaana. Jumala on luonut ihmisen eikä unohda häntä.
Ihmiselämä voi joskus tuntua raadannalta, kuin ylipitkältä työvuorolta. Mutta raatamisessa on Jumala kanssamme: ei ahdistavana piiskurina vaan voimaa antavana tukena. Hän kutsuu meitä kaikkia lähelleen. Hän kaipaa juuri sinua.
Riitta Särkiö
Urheilutermeillä kuvattuna kulunut viikko on ollut hikinen ja melkein on menty hapoille. Alkuviikosta hallitus neuvotteli ensi vuoden talousarvioesityksestä, joka julkistettiin keskiviikkona. Heti talousarvioesityksen tiedotustilaisuuden jälkeen osallistuin etäyhteyksien avulla suomalais-ruotsalais-norjalais -kokoonpanolla järjestettyyn kauppaseminaariin, jossa pidin puheenvuoron ruotsalaisen talousvaikuttaja Jacob Wallenbergin jälkeen. Seminaarin kielenä oli ruotsi ja täytyy tunnustaa, että vähän jännitti oman puheenvuoron pitäminen toisella kotimaisella, kun mukana oli myös Norjankin kauppaministeri Ruotsin lisäksi. Eri murteita riittää muissakin kielissä kuin suomen kielessä. Meillä Pohjoismailla on vahva yhteinen tahto tehdä yhdessä digitalisaatiota, vihreää siirtymää ja vientiä. Yhdessä olemme maailmassa merkittävä talous ja toimija.
Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitystä on kuvattu sanalla elvyttävä. Sen tavoitteena on rakentaa tie koronakriisin jälkeiseen aikaan ja luoda edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan, talouden ja työllisyyden toipumiselle. Talousarvioesitys sisältää kuntatalouteen ja kuntien peruspalveluihin merkittävän 1,45 miljardin euron tukipaketin. Koronavirus on vaikuttanut kuntien taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi muun muassa alentuneiden verotulojen kautta. Kun tämä yhdistetään usean kunnan jo aiemmin vaikeutuneeseen taloustilanteeseen, on monille kunnille aiheutunut suuria haasteita, joihin tukipaketti tuo helpotuksia. Näin se on myös Lahdessa.
Lisäksi vuoden 2021 talousarvioesityksessä kuntatalouteen kohdentuu merkittäviä uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa oppivelvollisuuden laajentamiseen ja hoivahenkilöstön sitovaan vähimmäishenkilöstömitoitukseen. Uudistusten vaikutus kuntien talouteen nousee monissa tehtävissä asteittain. Esimerkiksi hoivahenkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen vaikutus vuonna 2021 on 53 miljoonaa ja nousee 266 miljoonaan euroon vuoteen 2024 mennessä.
Hyviä uutisia kuntapuolelle on myös Kestävä matkailu 2030 -ohjelman käynnistäminen. Ohjelmakokonaisuus valmistellaan yhdessä matkailualan, teollisuuden, alueellisten toimijoiden sekä työ – ja elinkeinoministeriön kanssa. Sen keskiössä ovat ilmasto- ja luontokestävyys, saavutettavuus, ympärivuotisuus ja kilpailukyky. Matkailu on Suomen kasvuala ja sen merkitys työllisyydessä tulee jälleen kasvamaan koronakriisin jälkeen. Kotimaan suosituimpien matkailukohteiden ongelmana (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) on ollut ja on edelleen saavutettavuus. Keskeistä ja on juna- ja lentoyhteyksien kestävä kehittäminen sekä raideyhteyksien parantaminen. Ohjelman puitteissa laaditaan lentoliikenteeseen jokaisen lentoaseman toiminta-alueelle oma liikenneohjelma yhdessä alueen teollisuuden, matkailun ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi kehitetään rohkeasti sähköistä lentoliikennettä tavoitteena pilottien käynnistäminen vuoteen 2025 mennessä.
Jacob Wallenberg lopetti puheenvuoronsa toteamalla, että koronapandemia on korostanut kahta asiaa, joista ruotsalaisilla olisi paljon opittavaa. Ensimmäinen on suomalainen sisu ja toinen on suomalaisten kyky pysyä vahvana silloinkin, kun on vaikeaa. Pidetään myös me nämä kansallisominaisuutemme mielessä, kun suuntaamme kulkua ja polkua ulos koronakriisistä.
Ville Skinnari
Tämä vuosi on minulle merkkivuosi monella tapaa. Tänä vuonna tulee kymmenen vuotta täyteen pappina ja Launeen seurakunnan seurakuntapastorina. Viime viikolla vietin kymmenvuotishääpäivääni vaimoni kanssa. En kymmenen vuotta sitten olisi uskonut, minkälaista elämää tänään eläisin. Lahteen muutto oli minulle yllätys ja kaipasin pitkään palaamista ulkomaille. Nyt jumalanpalveluksia striimataan nettiin eikä kätteleminen ole enää suotavaa. Kymmenen vuoden aikana moni asia ehtii muuttumaan.
Kun elämää katsoo taaksepäin, huomaa Jumalan huolenpidon. Jeesus opettaa, että ihmisen ei tarvitse kantaa huolta kaikesta mahdollisesta. Kun on akuutisti kipeä, murheellinen tai pelkää tulevaa, Jumalan huolenpito saattaa tuntua kaukaiselta asialta. Voi jopa tuntua, että Jumala on hylännyt minut murheeseeni. Ehkä siksi tarvitaan katsomista taaksepäin. Kymmenen vuoden perspektiivissä asiat näyttäytyvät hyvin erilaisilta. Se mikä joskus oli vaikeaa tai mahdotonta, onkin nyt takanapäin.
Silloinkin kun olet epätoivoinen, voit luottaa siihen, että Jumala on kanssasi. Seuraava päivä ei ehkä ole niin paha päivä kuin tämä päivä ja vuosien päästä saatat jo uskaltaa unelmoida uusista asioista.
Jumalan huolenpito on tämän sunnuntain aiheena. Tule messuun tai striimaa kotisohvalta.
Ville Hakulinen
Kuluneen viikon koronauutiset kertovat karua kieltään korona-viruksen ärhäkkyydestä. Lahden ja Mikkelin tapaukset todistavat sen, että yksittäiset ihmiset voivat levittää tautia pelottavan nopeasti ja laajasti. Mikkelin Jukureissa toimittiin esimerkillisesti yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Nopea reagointi, viestintä ja yhteistyö ovat tässä avainasemassa. Vastuullinen toiminta on meidän kaikkien vastuulla, yhdessä ja yksilöinä. Erityisesti nuorten tulee ottaa tilanne vakavasti ja ymmärtää riskit – ei vain itselle, vaan koko perheelle ja erityisesti ikäihmisille.
Urheilun ja kulttuurin lisäksi koronavirus on aiheuttanut taloudellista ja inhimillistä vahinkoa koko työmarkkinakentällä. Myös perheissä huoli toimeentulosta on aito ja vakava. Mistä rahat nyt laskuihin, kun töitä ei ole tai yrityksen toiminta ei pyöri. Yksinyrittäjien tuki ei jostain syystä ole tavoittanut kaikkia. Nyt pitää miettiä miten sen saisi paremmin jalkautumaan yrittäjille. Samoin kustannustuen ongelmat pitää korjata. Suuret yritykset puristavat nyt tulosta alihankkijoiden kustannuksella. Peli on kovaa yritysmaailmassa. Kansainvälinen matkustaminen on ollut jäissä. Finnair tekee tappiota noin kaksi miljoonaa euroa päivässä. Yrityksissä ja matkailualalla odotetaan nyt hallituksen linjauksia kuumeisesti ja valmista on jo loppuviikosta. Teemme tänään kokonaisratkaisun, joka on samalla myös pidempiaikainen ratkaisu. Vientiyritysten on päästävä liikkeelle. Finnairin on päästävä liikkeelle. Kotimaan matkailussa esimerkiksi Lapin lentojen pitää olla myös sen hintaisia, että kotimainen matkailija voi sen maksaa. Terveysturvallisuudesta ei silti pidä tinkiä.
Tapahtuma-ala on kovilla. Pieniä ja suuria tapahtumia on jouduttu perumaan yksi toisensa jälkeen. Esimerkiksi Lahden messut ovat siirtäneet kaikki tapahtumansa tältä syksyltä ensi vuodelle. Tämä on erittäin valitettavaa, mutta toki ihmisten terveys tulee asettaa etusijalle. Erityisen rajusti korona on kurittanut tapahtuma-alaa. Alan liikevaihto on pudonnut jopa 75 prosenttia koronarajoitusten vuoksi. Mikäli tapahtuma-ala ei pian pääse käynnistymään, ovat alan 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työpaikkaa ovat vaarassa. Kun korona viime keväänä iski, tapahtumajärjestäjillä ei ollut vielä minkäänlaista etujärjestöä. Kesällä alan toimijat perustivat Tapahtumateollisuus ry:n, mikä on jo nyt tekemässä aktiivista vaikuttamistyötä. Helsingin kansalaistorilla ja Eduskunnan portailla järjestettiin tämän viikon tiistaina mielenosoitus tapahtuma-alan pelastamiseksi. Meidän tulee pyrkiä tukemaan kotimaisia toimijoita joka alalla. Kotimaisten tuotteiden ja matkailun suosiminen nouseekin nyt tärkeämpään asemaan kuin ennen.
Budjettiriihi alkaa maanantaina. Luvassa on päätöksiä niin työllisyyteen kuin talouteen ja toimeentuloon. Kuntien talous tulee turvata. Tämä on tärkeä viesti myös Lahdessa. Sivistystoimen edellytykset päivähoidossa ja perusopetuksessa tulee olla olemassa myös ensi vuonna ja jatkossa. Tässä asiassa valtion pitää ottaa vastuuta ja tästä ei pidä antaa Lahdessakaan periksi. SDP tulee puolustamaan sivistystoimen riittävää rahoitusta Lahdessa ja koko Suomessa. Peruskoulu on ihmisen tärkein koulu ja perusopetuksen laatu ja resurssit tulee olla riittävät. Meillä on maailman parhaat opettajat ja kouluhenkilökunta, jotka tarvitsevat tukea erityisesti juuri nyt koronan keskellä. Kouluruoka ja sen merkitys on tärkeä myös perheissä. Ketään ei pidä jättää yksin tai ilman päivittäistä kouluruokaa.
Virus vaatii nyt vastuullisuutta meiltä kaikilta. Näillä sanoilla hyvää syksyn alkua kaikille!
Ville Skinnari
Tälle viikolle annetussa Raamatun tekstissä minua on pysäyttänyt sairaan miehen sanat. Hän oli sairastanut 38 vuotta. Siinä toivossa, että hän paranisi, hän oli odottanut Betesdan altaan reunalla, että joku auttaisi hänet veteen veden kuohuessa. Kuitenkin hän vastaa Jeesukselle: ”Herra, minulla ei ole ketään.” Mies koki avuttomuutta ja yksinäisyyttä keskellä väentungosta.
Yksinäisyys on vakava ongelma. Erityisesti korona-aika on nostanut esiin yksinäisyyden. Kuitenkaan yksinäisyys ei ole vain siitä johtuva asia, vaan se on ollut monen tuttu jo ennen koronaa. Se on tauti, jota vaivaa laajasti koko yhteiskuntaamme ja varmaan monikin siitä aika ajoin kärsii. Suuret ihmismassat eivät poista yksinäisyyttä, jos kohtaamisia ja yhteyttä ihmisten välillä ei synny.
Kuitenkin yksinäisyyden torjunnassa katsetta voi kääntää itsestä toiseen. Voin surkutella omaa yksinäisyyttäni tai sitten voin etsiä lähimmäistäni, jolla ei ole ketään. Franciscus Assisilaisen rukouksessa sanotaan: ”…niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.”
Jeesus itse kulki etsimässä unohdettuja, torjuttuja ja sairauden tai muun syyn tähden sidottuja ihmisiä. Ja Jesus lähettää seuraajansa teille ja aitovierille. Ehkäpä minäkin voin olla lähimmäinen hänelle, jolla ei ole ketään.
Heikki Pelkonen
kirkoherra, Laune
Koronasta on puhuttu globaalina terveys- ja talouskriisinä, mutta tässä pandemiassa kyse on mitä suuremmassa määrin myös sosiaalisesta kriisistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa koronaviruksen leviäminen on nostanut pintaan maata jakavan eriarvoisuuden. Siellä kehotus pysyä poissa töistä flunssaoireiden ilmaannuttua on neuvo, jota isolla osalla varsinkaan värillisestä väestöstä ei ole varaa noudattaa. Heillä palkallisia sairaslomapäiviä on vain vähän tai niitä ei ole ollenkaan, jolloin poissaoloajan palkan menetys johtaisi väistämättä taloudelliseen ahdinkoon.
Suomessa yhteiskunnan turvaverkot kannattelevat paremmin. Silti meilläkin pandemian aiheuttama poikkeustilanne on aiheuttanut kodeissa huolta toimeentulosta, perhesuhteista ja arjessa selviytymisestä. Samalla sosiaalihuollon ja -palvelujen merkitys on tunnistettu ihmisten selviytymisen kannalta oleelliseksi.
Jo nyt on huomattu, että osa avun tarpeessa olevista on jäänyt piiloon koronasta johtuneen poikkeustilanteen takia. Perheen normaalit tukiverkostot ja sosiaaliset aktiviteetit ovat olleet poissa käytössä, jolloin elämänpiirit ovat kapeutuneet. Perheet ovat kohdanneet monenlaisia ongelmia, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, päihde- ja mielenterveysongelmien kasautumista sekä huoltajuuskysymyksiin liittyvien pulmien kärjistymistä. Lisäksi perheet ovat tartuntariskin takia oma-aloitteisesti peruneet monia tukipalveluita. Tämä on joissakin perheissä tarkoittanut sitä, ettei apua ole haettu edes tilanteissa, joissa sitä olisi kipeästi tarvittu. Merkkejä tästä ovat esimerkiksi lastensuojeluilmoitusten määrän supistuminen ja poliisien kotihälytysten määrän kasvu.
Pienet tuen tarpeet voivat poikkeustilanteen kestäessä kumuloitua isoiksi palvelutarpeiksi. Siksi huoli avuntarpeen havaitsematta jäämisestä on tällä hetkellä suurempi kuin huoli palvelujen riittävyydestä. Tuen tarpeiden tunnistamiseen tuleekin kiinnittää nyt erityistä huomiota, jotta ennen poikkeustilannetta arjesta juuri ja juuri selvinneet tunnistetaan ja heille pystytään turvaamaan riittävä tuki. Varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden kohdalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetussektorin yhteistoiminta on välttämätöntä. Yhteistyöhön tulisi kiinnittää myös järjestöjen osaaminen. Perhe- ja parisuhdetyötä, matalan kynnyksen mielenterveystyötä sekä päihdehuollon ja lähisuhdeväkivallan palveluita on oltava saatavilla kaikille.
Lahtelaisena valtuutettuna olen aktiivisesti ottanut kantaa esimerkiksi päihdepalveluiden parantamiseksi ja tehostamiseksi sekä nuorten syrjäytymiseen. Samaan aiheeseen on kiinnittänyt huomiota myös poliisijohto Hämeessä. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä ja kuunnella ihmisiä, jotka todella tietävät missä kentällä ja kadulla mennään. Jokainen ihminen on tärkeä, jokaiselle pitää löytyä se omasta näkökulmasta paras hoitopolku eikä lähetteiden saaminen voi kestää viikkoja. Tätä työtä en jätä kesken, vaan tulemme yhdessä Marju Markkasen ja muiden kanssa jatkamaan keskustelua niin kauan, että jokainen saa sen turvaverkon minkä hyvinvointivaltiossa ansaitsee.
Ville Skinnari
Oletko käynyt tänä kesänä metsässä? Poimimassa marjoa? Vihtaa tekemässä? Muuten vaan kävelemässä?
Kesä alkaa olla lopuillaan, metsä on hiljennyt tai äänet ovat nyt erilaisia kuin alkukesästä. Omalla metsäkävelylläni eilen näin joutsenemon opettamassa jo hyvänkokoisia poikasiaan lentohommiin, se huuteli niille ja läpytteli siipiään ja poikaset tekivät perässä. Mustikat olivat vielä hyviä, puolukat kypsymässä. Metsä tuntui vielä kesäiseltä ja niin kauniilta. Jumala on luonut kauniin luonnon meille ihmisillekin kuljettavaksi ja koettavaksi. Metsä onkin monen suomalaisen oma pyhä paikka ja ”kirkko”.
Mutta myös harmia kohtaisin. Niskassa kulki ja kihelmöi hirvikärpäset. Seurana ollut koira kieri jonkun eläimen suuressa jätöskasassa ja sen turkki haisi ihan hirveälle (hirvelle?). Lämmin päivä nosti hien pintaan.
Nämä nyt olivat kumminkin pieniä harmeja. Mutta ne saivat miettimään, että elämässä Jumalan kanssakaan ei voi välttyä hankalilta ja vaikeilta asioilta. Ja kuitenkin, niidenkin keskellä saa luottaa olevansa turvassa. Psalmissa 8 sanotaan näin: ”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistata. Mikä on ihmislapsi! Kumminkin pidät hänestä huolen!”
Jumala tietää missä olet. Jumala muistaa sinut. Hän pitää huolta.
Pastori Kati Saukkonen
