Tätä viikkoa on värittänyt Lahteen kohdistunut iso ja surullinen irtisanomisuutinen. Scanian tytäryhtiö SOE Busproduction Finland ilmoitti lopettavansa bussikorien valmistuksen Lahdessa. Tämä tarkoittaa, että tehtaan 342 työntekijästä työt loppuvat vähintään 260 työntekijältä. Päätös tuli siinä mielessä yllätyksenä, että tiedossa oli paineita tuotannon vähentämiseen. Koronaviruspandemian myötä linja-autojen ja erityisesti turistibussien kysyntä on romahtanut. Päätös tuotannon lopettaminen kokonaan oli kuitenkin kova isku Lahdelle. Ja etenkin meille, jotka tunnemme Autokorin hienon historian ja sen, miten tähän tilanteeseen ylipäänsä päädyttiin Scanian kanssa. Kaupunkimme työmarkkinatilanne oli jo ennen Scanian ilmoitusta haastava. Elokuun työnvälitystilaston mukaan Lahden työttömyysaste oli vähän vajaa 17 %.

Tässäkin tilanteessa katse pitää kuitenkin kyetä suuntaamaan tulevaisuuteen. Alueen toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä on lähdettävä saman tien rakentamaan irtisanotuille työntekijöille polkuja uuden työn ja koulutuspaikan löytämiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi. Lisäksi on lähdettävä rakentamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia Lahden vahvuuksille perustuen. Jo tällä hetkellä kysyntää on tiettyjen alojen osaajille. Päijät-Hämeessä on esimerkiksi metallialan yrityksiä, joilla on työvoimapulaa. Hämeen TE-toimistoon onkin jo tullut kyselyitä paikallisilta työnantajilta, jotka olisivat kiinnostuneita työllistämään Scanialta työttömiksi jääviä. Ja toki kysyntää on myös muilla alueilla Suomessa, kuten esimerkiksi Valmet Automotivella Uudessakaupungissa. Lahdessa on myös osaamista ja tietopohjaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä. Meillä on mahdollista hyödyntää muun muassa alueemme korkeakouluja uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimisessä ja edistämisessä.

Valtio on Lahden tukena uuden rakentamisessa. Työntekijöiden tulevaisuudesta huolehtiminen on luonnollisesti kaikista tärkeintä tässä tilanteissa. Hämeen TE-toimisto onkin jo käynnistänyt muutosturvaprosessin, jonka avulla tuetaan nopeaa uudelleentyöllistymistä. Ensimmäisiä tarvittavia toimenpiteitä saadaan joustavasti liikkeelle jo TE-toimiston ja ELY-keskuksen tämänhetkisillä resursseilla. Esimerkiksi uusien toimien näkökulmasta katsottuna työllisyysmäärärahojen tilanne on Hämeessä hyvä.

Olennaista on nyt se, että Lahden ja Päijät-Hämeen keskeiset toimijat istuvat yhteiseen pöytään ja valmistelevat toimenpidesuunnitelman työllisyyden, elinkeinoelämän ja alueen elinvoiman näkökulmasta. Itse olen jo keskustellut Lahden tilanteesta Scania-konsernin toimitusjohtaja Henrik Henrikssonin kanssa. Valtiolla on monipuoliset mahdollisuudet osallistua toimenpiteiden rahoittamiseen, mutta kaikki lähtee liikkeelle ideoista, toimenpiteistä ja uskottavasta suunnitelmasta, ei vain rahasta.

Puhdas ja sähköinen liikenne kasvaa joka puolella maailmaa ja kysyntää tulee olemaan myös Suomessa. Hallituksen valmistelema fossiilittoman liikenteen tiekartta näyttää tietä koko Suomelle. Tässä voimme omalla erikoisosaamiselle olla maailman parhaita. Silloin emme kilpaile hinnalla, vaan laadulla. Lahden uudella yliopistolla on nyt mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti puhtaan liikenteen ratkaisujen osaamisessa. Tätäkin lahtelaista osaamista vien eteenpäin niin ruotsalaisille, saksalaisille kuin muillekin kansainvälisille areenoille. 

Ville Skinnari

Vanhan testamentin Job joutui elämässään koviin koettelemuksiin. Häneltä vietiin lähes kaikki: omaiset, läheiset, terveys. Silloin hän oli valmis jo luopumaan henkirievustaankin. Hän oli väsynyt kärsimään.

Kaiken raskaan keskellä Job kuitenkin säilyttää pienen toivon kipinän. Elämä on rankkaa, mutta Jumala on kaiken takana. Hän sanoo: ”Niin kauan kuin työvuoroni jatkuu, minä kuitenkin odotan, että raadanta päättyy. Silloin sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin, sinä kaipaisit jälleen sitä, minkä oma kätesi on luonut.” (Job 14:14-15)

Tämä on mitä kauneinta puhetta ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta. Luoja ja ihminen ovat vuoropuhelussa: Jumala kutsuu ja ihminen vastaa. Jumala kaipaa ja ihminen ilostuu siitä, että suuri kaikkivaltias Jumala pitää pientä ihmistä niin tärkeänä ja rakkaana. Jumala on luonut ihmisen eikä unohda häntä.

Ihmiselämä voi joskus tuntua raadannalta, kuin ylipitkältä työvuorolta. Mutta raatamisessa on Jumala kanssamme: ei ahdistavana piiskurina vaan voimaa antavana tukena. Hän kutsuu meitä kaikkia lähelleen. Hän kaipaa juuri sinua.

Riitta Särkiö

Urheilutermeillä kuvattuna kulunut viikko on ollut hikinen ja melkein on menty hapoille. Alkuviikosta hallitus neuvotteli ensi vuoden talousarvioesityksestä, joka julkistettiin keskiviikkona. Heti talousarvioesityksen tiedotustilaisuuden jälkeen osallistuin etäyhteyksien avulla suomalais-ruotsalais-norjalais -kokoonpanolla järjestettyyn kauppaseminaariin, jossa pidin puheenvuoron ruotsalaisen talousvaikuttaja Jacob Wallenbergin jälkeen. Seminaarin kielenä oli ruotsi ja täytyy tunnustaa, että vähän jännitti oman puheenvuoron pitäminen toisella kotimaisella, kun mukana oli myös Norjankin kauppaministeri Ruotsin lisäksi. Eri murteita riittää muissakin kielissä kuin suomen kielessä. Meillä Pohjoismailla on vahva yhteinen tahto tehdä yhdessä digitalisaatiota, vihreää siirtymää ja vientiä. Yhdessä olemme maailmassa merkittävä talous ja toimija.  

Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitystä on kuvattu sanalla elvyttävä. Sen tavoitteena on rakentaa tie koronakriisin jälkeiseen aikaan ja luoda edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan, talouden ja työllisyyden toipumiselle. Talousarvioesitys sisältää kuntatalouteen ja kuntien peruspalveluihin merkittävän 1,45 miljardin euron tukipaketin. Koronavirus on vaikuttanut kuntien taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi muun muassa alentuneiden verotulojen kautta. Kun tämä yhdistetään usean kunnan jo aiemmin vaikeutuneeseen taloustilanteeseen, on monille kunnille aiheutunut suuria haasteita, joihin tukipaketti tuo helpotuksia. Näin se on myös Lahdessa.

Lisäksi vuoden 2021 talousarvioesityksessä kuntatalouteen kohdentuu merkittäviä uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa oppivelvollisuuden laajentamiseen ja hoivahenkilöstön sitovaan vähimmäishenkilöstömitoitukseen. Uudistusten vaikutus kuntien talouteen nousee monissa tehtävissä asteittain. Esimerkiksi hoivahenkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen vaikutus vuonna 2021 on 53 miljoonaa ja nousee 266 miljoonaan euroon vuoteen 2024 mennessä.

Hyviä uutisia kuntapuolelle on myös Kestävä matkailu 2030 -ohjelman käynnistäminen. Ohjelmakokonaisuus valmistellaan yhdessä matkailualan, teollisuuden, alueellisten toimijoiden sekä työ – ja elinkeinoministeriön kanssa. Sen keskiössä ovat ilmasto- ja luontokestävyys, saavutettavuus, ympärivuotisuus ja kilpailukyky. Matkailu on Suomen kasvuala ja sen merkitys työllisyydessä tulee jälleen kasvamaan koronakriisin jälkeen. Kotimaan suosituimpien matkailukohteiden ongelmana (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) on ollut ja on edelleen saavutettavuus.  Keskeistä ja on juna- ja lentoyhteyksien kestävä kehittäminen sekä raideyhteyksien parantaminen. Ohjelman puitteissa laaditaan lentoliikenteeseen jokaisen lentoaseman toiminta-alueelle oma liikenneohjelma yhdessä alueen teollisuuden, matkailun ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi kehitetään rohkeasti sähköistä lentoliikennettä tavoitteena pilottien käynnistäminen vuoteen 2025 mennessä.  

Jacob Wallenberg lopetti puheenvuoronsa toteamalla, että koronapandemia on korostanut kahta asiaa, joista ruotsalaisilla olisi paljon opittavaa. Ensimmäinen on suomalainen sisu ja toinen on suomalaisten kyky pysyä vahvana silloinkin, kun on vaikeaa. Pidetään myös me nämä kansallisominaisuutemme mielessä, kun suuntaamme kulkua ja polkua ulos koronakriisistä.

Ville Skinnari

Tämä vuosi on minulle merkkivuosi monella tapaa. Tänä vuonna tulee kymmenen vuotta täyteen pappina ja Launeen seurakunnan seurakuntapastorina. Viime viikolla vietin kymmenvuotishääpäivääni vaimoni kanssa. En kymmenen vuotta sitten olisi uskonut, minkälaista elämää tänään eläisin. Lahteen muutto oli minulle yllätys ja kaipasin pitkään palaamista ulkomaille. Nyt jumalanpalveluksia striimataan nettiin eikä kätteleminen ole enää suotavaa. Kymmenen vuoden aikana moni asia ehtii muuttumaan.

Kun elämää katsoo taaksepäin, huomaa Jumalan huolenpidon. Jeesus opettaa, että ihmisen ei tarvitse kantaa huolta kaikesta mahdollisesta. Kun on akuutisti kipeä, murheellinen tai pelkää tulevaa, Jumalan huolenpito saattaa tuntua kaukaiselta asialta. Voi jopa tuntua, että Jumala on hylännyt minut murheeseeni. Ehkä siksi tarvitaan katsomista taaksepäin. Kymmenen vuoden perspektiivissä asiat näyttäytyvät hyvin erilaisilta. Se mikä joskus oli vaikeaa tai mahdotonta, onkin nyt takanapäin.

Silloinkin kun olet epätoivoinen, voit luottaa siihen, että Jumala on kanssasi. Seuraava päivä ei ehkä ole niin paha päivä kuin tämä päivä ja vuosien päästä saatat jo uskaltaa unelmoida uusista asioista.

Jumalan huolenpito on tämän sunnuntain aiheena. Tule messuun tai striimaa kotisohvalta.

Ville Hakulinen

Olen viimeiseen asti demokratian kannattaja, vapaan yhteiskunnan tukija ja naiivisti ajatellut, että Islam tai yleensäkin uskonnot eivät voi vaaraksi yhdellekään pohjoismaiselle tai eurooppalaiselle aidolle demokraattiselle valtiolle. Katsontakantani on muuttunut parissa viime vuodessa varsin paljon ja syystä, joihin tässä kirjoituksessani etsin syitä. Luin toki jo yli 30 vuotta sitten kirjailija Salaman Rushdien kohuteoksen ”Saatanalliset säkeet” 1988 ja ymmärsin hänelle langetetun fatwan eli kuolemantuomion merkityksen, jonka iranilaiset julistivat hänelle suuttuneina. Mutta että vielä vuonna 2016 neljäkymmentä iranilaista mediajulkaisijaa uudisti fatwan ja lupasi vielä palkkioksi 600 000 dollaria tapporahaa, kolahti todella yli hilseen.

Ryhdyin vasta tänä syksynä syventymään tähän helvetilliseen mullahien johtamaan teokratiaan (jumalvalta), saria-lakiin ja uskonnollisen poliisien valvoman yhteisön arvoihin, poljettuihin ihmisoikeuksiin ja naisen oikeuksin häikäilemättömiin ihmisoikeusrikkomuksiin. Tämä tapahtui tutustumalla maailmankuulun iranilaissyntyisen poliittisen pilapiirtäjän Kianoush Ramezanin ajatuksiin ja mielipiteisiin. Hän muutti aivan äsken Suomeen. Hän pakeni Ranskaan vuonna 2009 poliittista Iranin vainoa. Hän kertoi hämmästyneensä ja ällistyneensä eurooppalaisen älymystön tai ”vasemmiston” tietämättömyydestä islamismista. Se muistutti paljon rikkaiden ”stalinistien” neuvostoihailua 1970-luvulla. Hän kiteyttää sanomansa seuraavasti: ”Euroopassa monet luulevat virheellisesti, että uskontoa ja uskonnon vapautta puolustaakseen täytyy puolustaa islamismia. Islamismi on poliittinen suuntaus, joka ei ole osa uskontoa! Koko ajan oikeuslaitos kohtelee valtaa kritisoivia säälimättömästi. Kaikki tiedotusvälineet ja netti ovat vallanpitäjien kontrollissa. Viranomaiset voivat mielivaltaisesti pidättää ihan kenet tahansa ja heittää tyrmään määrittelemättömäksi ajaksi!”.

Erinomainen esimerkki tästä uskomattomasta ja säälimättömästä vainosta on Saharov-palkinnon saanut ihmisoikeusaktivistinaiselle, asianajaja Nasrin Sotoudehille tuomitut 148 raipaniskua ja täysin käsittämätön 38 vuoden vankeusrangaistus. Tähän tietysti reagoivat kaikki ihmisoikeusjärjestöt, mutta ilman näkyvää tulosta. Ramezani jatkaa: ”Islamistit ovat erittäin taitavia syyttämään eurooppalaisia rasisteiksi, jos nämä kritisoivat Arabimaiden naisten huonoa kohtelua. Erityisesti naisten elämää rajoitetaan ja heidän oikeuksiaan poljetaan koko ajan. Naisten tiukka pukukoodi ei kuulu kulttuuriin eikä uskontoon, vaan se on pelkästään alistamisen merkki. ”Iranin valtaapitävät haluavat näennäisesti pitää kiinni muka demokraatisista instituutioista, kuten vaaleista, mutta ne ovat yhtä manipuloituja kuin Valko-Venäjän vaalitkin. Ulkomaailma eli me tyydymme katselemaan vierestä tätä kaikkea kuin ymmärtämättömät lapset lasten sotaleikkejä.

Herkkäuskoisimpia ovat täällä länsimaissa ”hijabiin” pukeutuvat naiset, jotka etsivät identiteettiään ja haluavat kapinoida länsimaisia normeja vastaan. Iranissa hijabista kieltäytyneitä naisia vainotaan ja heitä on vankeina vankiloissa tuhansia. Suomi otti sinisilmäisesti vastaan nämä naisjihadistifeministit ja elättää heidän lapsensa valtion varoilla, kunnes he ovat aikuisia ja valmiita puremaan siteensä katki ja aloittamaan myyräntyön ja vallankumouksen elättäjäänsä vastaan. Koraanikoulut ja moskeijat aiotaan rakentaa Suomessa parhaille paikoille, sillä rahaa rikkailla arabiöljyvaltiolla kyllä riittää.

”Uskomattominta täällä länsimaissa on se, että juuri vasemmisto tukee islamismia? Tässä se kuitenkin ampuu itseään jalkaan”, väittää Ramezani. Näihin pilapiirtäjä Ramezenin ajatuksiin on erittäin helppo uskoa. Meille hivuttautuu nopeasti sikiäviä islamistiryhmiä kaikkialle pikku hiljaa. Vihreät ovat mukana puolustamassa näiden ääriliikkeiden toimintaa ymmärtämättä lainkaan niiden toiminnan laatua; ilmastonmuutos pyhittää heille kaiken. Islamistit pyrkivät halvaanuttamaan suomalaisen yhteiskunnan perustukset määrätietoisesti ja keinoja kaihtamatta . Ruotsissa tämä on jo totta. Kymmenet aseistautuneet rikollisjengit hallitsevat jo tiettyjä lähiöitä ja mukana on runsaasti jo toisen polven islamisteja. Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenkin uskalsi viimein tämän tunnutaa. ” Olemme valitettavasti vain 10 vuotta myöhässä!” Me seisomme täällä Härmässä housut kintuissa ja odotamme, kun äärilinjan islamistit kusevat päällemme!

Juhani Melanen

Kuluneen viikon koronauutiset kertovat karua kieltään korona-viruksen ärhäkkyydestä. Lahden ja Mikkelin tapaukset todistavat sen, että yksittäiset ihmiset voivat levittää tautia pelottavan nopeasti ja laajasti. Mikkelin Jukureissa toimittiin esimerkillisesti yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Nopea reagointi, viestintä ja yhteistyö ovat tässä avainasemassa. Vastuullinen toiminta on meidän kaikkien vastuulla, yhdessä ja yksilöinä. Erityisesti nuorten tulee ottaa tilanne vakavasti ja ymmärtää riskit – ei vain itselle, vaan koko perheelle ja erityisesti ikäihmisille.

Urheilun ja kulttuurin lisäksi koronavirus on aiheuttanut taloudellista ja inhimillistä vahinkoa koko työmarkkinakentällä. Myös perheissä huoli toimeentulosta on aito ja vakava. Mistä rahat nyt laskuihin, kun töitä ei ole tai yrityksen toiminta ei pyöri. Yksinyrittäjien tuki ei jostain syystä ole tavoittanut kaikkia. Nyt pitää miettiä miten sen saisi paremmin jalkautumaan yrittäjille. Samoin kustannustuen ongelmat pitää korjata. Suuret yritykset puristavat nyt tulosta alihankkijoiden kustannuksella. Peli on kovaa yritysmaailmassa. Kansainvälinen matkustaminen on ollut jäissä. Finnair tekee tappiota noin kaksi miljoonaa euroa päivässä. Yrityksissä ja matkailualalla odotetaan nyt hallituksen linjauksia kuumeisesti ja valmista on jo loppuviikosta. Teemme tänään kokonaisratkaisun, joka on samalla myös pidempiaikainen ratkaisu. Vientiyritysten on päästävä liikkeelle. Finnairin on päästävä liikkeelle. Kotimaan matkailussa esimerkiksi Lapin lentojen pitää olla myös sen hintaisia, että kotimainen matkailija voi sen maksaa. Terveysturvallisuudesta ei silti pidä tinkiä. 

Tapahtuma-ala on kovilla. Pieniä ja suuria tapahtumia on jouduttu perumaan yksi toisensa jälkeen. Esimerkiksi Lahden messut ovat siirtäneet kaikki tapahtumansa tältä syksyltä ensi vuodelle. Tämä on erittäin valitettavaa, mutta toki ihmisten terveys tulee asettaa etusijalle. Erityisen rajusti korona on kurittanut tapahtuma-alaa. Alan liikevaihto on pudonnut jopa 75 prosenttia koronarajoitusten vuoksi. Mikäli tapahtuma-ala ei pian pääse käynnistymään, ovat alan 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työpaikkaa ovat vaarassa. Kun korona viime keväänä iski, tapahtumajärjestäjillä ei ollut vielä minkäänlaista etujärjestöä. Kesällä alan toimijat perustivat Tapahtumateollisuus ry:n, mikä on jo nyt tekemässä aktiivista vaikuttamistyötä. Helsingin kansalaistorilla ja Eduskunnan portailla järjestettiin tämän viikon tiistaina mielenosoitus tapahtuma-alan pelastamiseksi. Meidän tulee pyrkiä tukemaan kotimaisia toimijoita joka alalla. Kotimaisten tuotteiden ja matkailun suosiminen nouseekin nyt tärkeämpään asemaan kuin ennen.

Budjettiriihi alkaa maanantaina. Luvassa on päätöksiä niin työllisyyteen kuin talouteen ja toimeentuloon. Kuntien talous tulee turvata. Tämä on tärkeä viesti myös Lahdessa. Sivistystoimen edellytykset päivähoidossa ja perusopetuksessa tulee olla olemassa myös ensi vuonna ja jatkossa. Tässä asiassa valtion pitää ottaa vastuuta ja tästä ei pidä antaa Lahdessakaan periksi. SDP tulee puolustamaan sivistystoimen riittävää rahoitusta Lahdessa ja koko Suomessa. Peruskoulu on ihmisen tärkein koulu ja perusopetuksen laatu ja resurssit tulee olla riittävät. Meillä on maailman parhaat opettajat ja kouluhenkilökunta, jotka tarvitsevat tukea erityisesti juuri nyt koronan keskellä. Kouluruoka ja sen merkitys on tärkeä myös perheissä. Ketään ei pidä jättää yksin tai ilman päivittäistä kouluruokaa.

Virus vaatii nyt vastuullisuutta meiltä kaikilta. Näillä sanoilla hyvää syksyn alkua kaikille!

Ville Skinnari

Tälle viikolle annetussa Raamatun tekstissä minua on pysäyttänyt sairaan miehen sanat. Hän oli sairastanut 38 vuotta. Siinä toivossa, että hän paranisi, hän oli odottanut Betesdan altaan reunalla, että joku auttaisi hänet veteen veden kuohuessa. Kuitenkin hän vastaa Jeesukselle: ”Herra, minulla ei ole ketään.” Mies koki avuttomuutta ja yksinäisyyttä keskellä väentungosta.

Yksinäisyys on vakava ongelma. Erityisesti korona-aika on nostanut esiin yksinäisyyden. Kuitenkaan yksinäisyys ei ole vain siitä johtuva asia, vaan se on ollut monen tuttu jo ennen koronaa. Se on tauti, jota vaivaa laajasti koko yhteiskuntaamme ja varmaan monikin siitä aika ajoin kärsii. Suuret ihmismassat eivät poista yksinäisyyttä, jos kohtaamisia ja yhteyttä ihmisten välillä ei synny.

Kuitenkin yksinäisyyden torjunnassa katsetta voi kääntää itsestä toiseen. Voin surkutella omaa yksinäisyyttäni tai sitten voin etsiä lähimmäistäni, jolla ei ole ketään. Franciscus Assisilaisen rukouksessa sanotaan: ”…niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.”

Jeesus itse kulki etsimässä unohdettuja, torjuttuja ja sairauden tai muun syyn tähden sidottuja ihmisiä. Ja Jesus lähettää seuraajansa teille ja aitovierille. Ehkäpä minäkin voin olla lähimmäinen hänelle, jolla ei ole ketään.

Heikki Pelkonen
kirkoherra, Laune

Suvaitsevaisuuden lisääntyminen oli vielä kymmenen vuotta sitten keskeinen modernin valtion mittari ja kriteeri. Poliittinen pluralismi eli moniarvoisuus kuului eittämättä avoimeen yhteiskuntaan ja markkinatalouteen. Nyt päätään nostaa uussuvaitsemattomuus ja demokraattinen suomalainen yhteiskunta joutuu kamppailemaan perustuslaissa turvattujen sananvapauden ja uskonnon harjoittamisen oikeuden välimaastossa. Liberaali traditiomme halutaan haastaa ja vilpittömätkin lausunnot halutaan kyseenalaistaa. Vihapuheesta tuomitaan varsin heppoisin eväin. Valtakunnansyyttäjä Raija Toivainen on lähtenyt ristiretkelle kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan ja syyttää häntä vihapuheesta ihmisryhmää kohtaan. Räsänen on raamattuun vedoten halunnut tuominut homoseksuallisuuden. Hänestä on tehty esitutkinta jo kolme kertaa aikaisemmin ja todettu ettei jatkosyytteisiin ole perusteita, mutta Toivainen ei ole hellittänyt, vaan nosti taas kerran asian pöydälle. Räsästä kuulusteltiin kuin taparikollista kuusi tuntia Pasilan poliisitalolla. Millä oikeudella Toivianen oikein toimii ja paljonko hän saa tuhlata valtion varoja tässä noitavainoa muistuttavassa sananvapaus-tapauksessa?

Lahtelainen kenttäpiispa Särkiö sai kokea samanlaisen suvaitsemattomuuden myrskyn, koska arvioi syitä, miksi ydinperheen, avioliiton ja parisuhteen mureneminen on vähentänyt Suomen syntyvyyttä. Miksi hänellä ei olisi oikeutta lausua mielipiteensä? Hän ei tehnyt tätä virkamiehenä eikä kenttäpiispana, vaan aidosti huolta kantavana yksilönä. Uskomaton triviaali asia olikin yhtäkkiä viherkommunistien ykkösasia ja parjauskampanja alkoi välittömästi. Kyllä minäkin täällä loistavassa Omalähiössä olen omissa kirjoituksissani uskaltanut arvioida varsin voimakkaasti lahtelaisia päätöksentekijöitä, jopa nimillä, mutta aina siten, että olen tuonut lähteeni ja faktani päätoimittaja Petri Salomaan tietoon, koska hän kantaa lopulta viime kädessä vastuun lehden linjasta.

Jokaisella on oikeus esittää huolensa Suomen vähäisestä syntyvyydestä. Onneksi molemmille esittelemilleni esimerkkitapauksille on löytynyt niin sosiaalisessa mediassa kuin lehtien yleisönosastoilla rohkeita puolustajia. Tyypillistä näille suvaitsemattomuuskampanjoille on ”malka omassa silmässä” -ajattelu. Yksittäisiä henkilöitä vastaan on järjestetty tahallisia loanheittokampanjoita, joilla yksilön maine on haluttu tahrata. Tämä Amerikasta lähtenyt ns. Cancel-kulttuuri lähtee siitä ajatuksesta, että on olemassa oikeita mielipiteitä, jotka on helppo erottaa vääristä. Edellisiä on kaikkien kannatettava, kun taas jälkimmäisiä ei kenenkään pidä suvaita. Tämä vaarallinen anti-intelletuaalinen virtaus ei ole enää harmitonta puuhastelua, vaan totisinta totta, joka aiheuttaa suomalaisessakin yhteiskunnassa turhaa vastakkainasettelua.

Olemme tulossa kohta sellaiseen tilanteeseen täällä Suomessa, jossa valtion perinnäistapoja ja arvostettuja instituutioita vaaditaan muutettavaksi sen takia, että joku hiljattain maahan saapunut ryhmä saattaisi loukkaantua tästä. Tätä asurdia ajattelua ovat lähteneet ajamaan monet vihreät lakimiehet, joille ”tarkoitus pyhittää keinot”. Koko ajan olemme liikkumassa sellaiseen suuntaan, että enemmistön on sopeuduttava vähemmistön ajattelutapoihin. Monet nämä esittämäni asiat ovat muuttumassa farssista tragediaksi ellei meiltä Suomesta löydy ”tolkun ihmisiä” lopettamaan näitä älyttömyyksiä. Olemme tilanteessa, jossa valtakulttuuri istutetaan altavastaajaksi ja syyttäjän roolin omaksuvat ne, jotka eivät halua jakaa yhteisiä arvojamme. Demokratiamme on arvokriisissä, mikäli oikeuslaitoksemme hyväksyy sananvapausvainot. Rasismikortit ja leimaaminen lisääntyvät, koska lainsäädäntömme suo tähän mahdollisuuden.

Vanhoillislestadiolaiset ovat tehneet minustakin poliisille tutkintapyynnön kansanryhmään kohdistuneesta vihapuheesta. Esitin poliisille väitteitteni tueksi selkeää faktaa siitä asiasta, että tässä uskonnollisessa ryhmässä oli tavallista enemmän pedofiliaa kuin normaaleissa evankelisluterilaisissa yhteisöissä ja toin esille rikostuomioiden määrät ns. vanhempain neuvostoissa. Mitään syytä ei tietysti löydetty. Mutta tässäkin tapauksessa poliisien resursseja käytettiin väärin siksi, että tämä kiihkouskovainen ryhmä teki perättömän tutkintapyynnön. Poliisien aika tuhraantuu tällöin täysin olemattomien sananvapausasioiden penkomiseen eikä todellisten rikosten torjuntaan. Naurettavinta olisi se, että me enemmistö tarvitsisimme suojaksemme enemmistövaltuutetun turvaamaan oikeuksiamme!

Juhani Melanen

Koronasta on puhuttu globaalina terveys- ja talouskriisinä, mutta tässä pandemiassa kyse on mitä suuremmassa määrin myös sosiaalisesta kriisistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa koronaviruksen leviäminen on nostanut pintaan maata jakavan eriarvoisuuden. Siellä kehotus pysyä poissa töistä flunssaoireiden ilmaannuttua on neuvo, jota isolla osalla varsinkaan värillisestä väestöstä ei ole varaa noudattaa. Heillä palkallisia sairaslomapäiviä on vain vähän tai niitä ei ole ollenkaan, jolloin poissaoloajan palkan menetys johtaisi väistämättä taloudelliseen ahdinkoon.

Suomessa yhteiskunnan turvaverkot kannattelevat paremmin. Silti meilläkin pandemian aiheuttama poikkeustilanne on aiheuttanut kodeissa huolta toimeentulosta, perhesuhteista ja arjessa selviytymisestä. Samalla sosiaalihuollon ja -palvelujen merkitys on tunnistettu ihmisten selviytymisen kannalta oleelliseksi.

Jo nyt on huomattu, että osa avun tarpeessa olevista on jäänyt piiloon koronasta johtuneen poikkeustilanteen takia. Perheen normaalit tukiverkostot ja sosiaaliset aktiviteetit ovat olleet poissa käytössä, jolloin elämänpiirit ovat kapeutuneet. Perheet ovat kohdanneet monenlaisia ongelmia, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, päihde- ja mielenterveysongelmien kasautumista sekä huoltajuuskysymyksiin liittyvien pulmien kärjistymistä. Lisäksi perheet ovat tartuntariskin takia oma-aloitteisesti peruneet monia tukipalveluita. Tämä on joissakin perheissä tarkoittanut sitä, ettei apua ole haettu edes tilanteissa, joissa sitä olisi kipeästi tarvittu. Merkkejä tästä ovat esimerkiksi lastensuojeluilmoitusten määrän supistuminen ja poliisien kotihälytysten määrän kasvu.

Pienet tuen tarpeet voivat poikkeustilanteen kestäessä kumuloitua isoiksi palvelutarpeiksi. Siksi huoli avuntarpeen havaitsematta jäämisestä on tällä hetkellä suurempi kuin huoli palvelujen riittävyydestä. Tuen tarpeiden tunnistamiseen tuleekin kiinnittää nyt erityistä huomiota, jotta ennen poikkeustilannetta arjesta juuri ja juuri selvinneet tunnistetaan ja heille pystytään turvaamaan riittävä tuki. Varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden kohdalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetussektorin yhteistoiminta on välttämätöntä. Yhteistyöhön tulisi kiinnittää myös järjestöjen osaaminen. Perhe- ja parisuhdetyötä, matalan kynnyksen mielenterveystyötä sekä päihdehuollon ja lähisuhdeväkivallan palveluita on oltava saatavilla kaikille.

Lahtelaisena valtuutettuna olen aktiivisesti ottanut kantaa esimerkiksi päihdepalveluiden parantamiseksi ja tehostamiseksi sekä nuorten syrjäytymiseen. Samaan aiheeseen on kiinnittänyt huomiota myös poliisijohto Hämeessä. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä ja kuunnella ihmisiä, jotka todella tietävät missä kentällä ja kadulla mennään.  Jokainen ihminen on tärkeä, jokaiselle pitää löytyä se omasta näkökulmasta paras hoitopolku eikä lähetteiden saaminen voi kestää viikkoja. Tätä työtä en jätä kesken, vaan tulemme yhdessä Marju Markkasen ja muiden kanssa jatkamaan keskustelua niin kauan, että jokainen saa sen turvaverkon minkä hyvinvointivaltiossa ansaitsee. 

Ville Skinnari