Ihmisen toiminta on ylittänyt jo pitkään maapallon kantokyvyn rajat. Tarvitsisimme neljä maapalloa elättääksemme nykyiset noin 8 miljardia ihmistä. Valitettavasti tilanne on se, että meitä uhkaa kuudes sukupuuttoaalto, koska ilmastomme lämpenee liian nopeasti. Tästä eri tulevaisuusskenaarioiden mukaan aiheutuu se, että suuret osat maapallostamme muuttuvat parissa vuosikymmenessä elinkelvottomiksi.
Työllä ja siihen liittyvällä kulutuksella on merkittävä rooli kestämättömän kehityksen taustalla. Työajan lyhentämisellä olisi todellisia vaikutuksia ylikulutukseen, mutta olemmeko me Suomessa ja länsimaissa valmiita tähän? Tarvitsemme enemmän rohkeutta ja kokeilunhalua toteuttaa tämä uudistus, koska luterilainen työmoraalimme vannoo työnteon nimeen kuin entinen hullumies Huittisista, joka söi enemmän kuin tienasi. Työajan lyhentäminen on ollut yksi ratkaisu ongelmaan. Varmasti tiedetään, että se parantaa työelämää. Ikävä trendi on kuitenkin ollut se, että viime vuosikymmenien tuottavuuden kasvua on kuitenkin ulosmitattu enemmän palkkojen ja kulutuksen kasvuna kun lisääntyvällä vapaa-aikana?
Työnantajat ovat suhtautuneet varauksella jo pitkään työajan lyhentämiseen, vaikka tiedetään, että lyhempi työaika helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, vähentää työn kuormittavuutta ja helpottaa myös työkykyyn liittyviä rajoitteita omaavien osallistumista työelämään. Tutkimukset osoittavat, että lisääntynyt vapaa-aika parantaa myös elämänlaatua, kun ihmisillä on enemmän aikaa läheisilleen ja omille harrastuksille.
Jossain kokeiluissa työpaikoilla on todettu, että lyhempään työaikaan liittyneet työn uudelleenjärjestelyt ovat jopa lisänneet työn tuottavuutta. Tästä syytä palkaa ei välttämättä tarvitsisi edes laskea merkittävästi työajan lyhentyessä. Paras perustelu työajan lyhentämisestä löytyy kuitenkin ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Useisssa tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän työskentelemme, sitä enemmän kuormitamme ympäristöä. Eräät laskelmat osoittavat, että jopa yhden (!) prosentin vähennys työajassa voi vähentää päästöjä 0,8 prosenttia (Kuokkanen, Sinisaloa 2023). USA:sta, Isosta-Britaniasta ja Irlannista on juuri saatu tuoretta näyttöä niistä hyödyistä, jota lyhentynyt työaika aiheuttaa. Kokeilussa oli mukana yhteensä lähes sata yritystä, jotka kaikki kokeilivat lyhennettyä työaikaa puoli vuotta. Kokeilussa työaika lyheni 20 prosenttia, mutta palkka pysyi samana. Nämä kokeilut olivat menestys kaikilla mittareilla ja suurin osa siihen osallistuneista yrityksistä ja työntekijöistä halusi jatkaa lyhyempää työaikaa. Osallistuneiden yritysten voitot ja henkilöstömäärät kasvoivat samalla kun työhyvinvointi parani.
Ympäristökuormitus laski, koska autoilla ei tehty niin paljon työmatkoja. Työntkijät raportoivat myös käyttäytymisensä muuttuneen ympäristöystävällisempään suuntaan. Ihmiset kävelivät ja pyöräilivät enemmän työpaikoille kuin ennen kokeilua. Ihmeellistä oli myös se, että samalla kierrätys ja kestävät kulutusvalinnat lisääntyivät. Juuri kulutuskäyttäytymisen muutos onkin eräs työajan lyhentämisen merkittävimmistä ympäristöhyödyistä. Vielä suurempia päästövähennyksiä voidaan saavuttaa, jos työaikaa lyhennetään siten, että palkka pienenee, sillä tällöin pienenee myös kulutus varmasti. Tosin tämä ei houkuttele sellaisia, jotka työskentelevät jo pienellä palkalla!
JHL:n tutkimuksen mukaan vuonna 2019 myös Suomessa on vahva kannatus työajan lyhentämisellä. Jopa 48 prosenttia piti työajan lyhentämistä pitkällä aikavälillä hyvänä ratkaisuna. (Toista mieltä oli kuitenkin 38 prosenttia). Erityiset nuoret työssäkäyvät suhtautuivat työajan lyhentämiseen myönteisemmin. Kannattaa muistaa, että me suomalaiset olimme jo 1960-luvulla ensimmäinen Pohjoismaa, joka siirtyi viisipäiväiseen työviikkoon. Voisimmeko olla taas edelläkävijämaa ja aloittaa lyhyemmän työajan kokeilut? Voisimme kehittää omia malleja ja löytää erilaisia hyötyjä eri aloilla ja erilaisissa yrityksissä. Tämä voisi olla uusi Suomen win-win tilanne, joka onnistuessaan vähentäisi niin ympäristökuormitusta kuin yleistä työhyvinvointia.
Juhani Melanen