Tulevaisuuden näkymät – Kiertotalous ja vaihdantatalous?

Viime vuosina on huudettu niin “kestävän kehityksen”, “kiertotalouden” kuin “vaihdantataloudenkin” perään. Kaikki tietävät, että jatkuva kasvu ei maapallolla ole mahdollista ehtyvien luonnonvarojen loppumisen myötä ja kehitysmaiden väestön kasvun takia. Hillitön kulutusyhteiskuntamme tulee vetelemään viimeisiään joskus lasten lastemme lapsien ollessa vetovastuussa Telluksestamme.

Vanhaa ja mainiota foinikialaisten keksintöä rahaamme uhkaavat monet virtuaalivaluutat, kuten bitcoin! Koska rahamme tulee tiensä päähän maksu- ja vaihdantavaluuttana? Rahaa painetaan nyt yötä päivää lisää painokoneissa. Suurvallat ovat velkaa biljoonia dollareita ja maailman suurimmat pankit ovat myyneet roskalainansa valtioille, jotta inflaatio ei karkaisi käsistä. Elämme veitsen terällä, sillä superinflaatioin iskiessä rahan arvo putoaa yhtäkkiä ja osakkeet romahtavat samalla tavalla kuin 1929 tai 2008. Ongelmana maailman taloudessa on rahan ja tavaran järjettömän satunnainen määräytyminen. Ihmiskunta etsii aina pelastuskeinoja ja varautuu pahimpaan. Voisimmeko yhä sitoutua enemmän uusiin malleihin? Eräs vaihtoehto on kiertotalous, mikä tarkoittaa uudenlaista kulutus-  ja tuotantokulttuuria ja innovaatioita. Mutta samalla se vaatisi meiltä, kokoaan uudenlaisia asenteita niin ansaintalogiikassa kuin arvoketjuissa. Lähtökohtana olisi siis se, että luonnonvaroja käytettäisiin mahdollisimman vähän ja tuotteet valmistettaisiin kestämään pitempään, korjattaviksi ja uudelleen valmistettaviksi. Tämän jälkeen materiaalit pyrittäisiin kierrättämään tehokkaasti.

Kyseiset esittämäni asiat eivät ole toteutettavissa nykyisessä toimintaympäristössämme, sillä se edellyttäisi toimia ja säätelyä yhteiskunnaltamme. Ainoat keinot ovat yhteiskunnan vero- ja ohjauskeinot. Suomessa ja EU- maissa keskimäärin yli puolet verotuloista tulee henkilöverotuksesta. Vain seitsemän prosenttia kertyy ympäristö- ja luonnonveroista. Tuotannontekijöinä ihmistyötä ja luonnonvaroja kohdellaan siis täysin eri tavoin. Suomessa maksetaan uskomattomat neljä (4) miljardia yritystukia, jotka on kohdistettu täysin väärin ja isoille toimijoille, jotka eivät veroa tarvitse! Ne vain pönkittävät valitsevaa olotilaa ja jarruttavat muutosta kiertotalouteen. Voisimme siirtää verotuksen painopistettä ekologiseen suuntaan ja uudella tukipolitiikalla vauhdittaa siirtymistä kiertotalouteen. Samalla voisimme parantaa haitallisten aineiden valumista luontoon. Luonnonvaraverolla voisimme kannustaa Ihmisiä säästeliääseen käyttöön ja siihen, että tuoteet ja materiaalit pidettäisiin kierossa mahdollisimman pitkään.

Työvoima- ja osaamisvaltaiset alat olisivat kiertoajattelun ytimessä. Työn verotusta keventämällä tukisimme palveluita ja loisimme liiketoimintamalleja , huolto- ja korjaustoimintaa sekä tutkimus-ja kehittämistoimintaa ja innovaatioita. Mutta kysymys kuuluukin? Olemmeko valmiita hylkäämään kirotun muovin, joka kulkeutuu kaikkialle ympäristöömme, pilaten niin meret kuin sen eliöstönkin? Tarvitsemme uusia vaihtoehtoja! Miksei siis kiertotaloutta ja vaihdantataloutta?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO