Jeesus kulki, julisti Jumalan valtakuntaa, paransi sairaita ja teki jopa ihmetekoja. Monelle hän edusti viimeistä toivoa, hänen lähelleen tunkeuduttiin ja hän herätti voimakasta kiinnostusta. Välillä hän kuitenkin näyttää vetäytyvän julkisuudesta hetkeksi levähtämään ja keskustelemaan lähettäjänsä kanssa.

Jeesuksen lähimmät hermostuvat opettajaansa, eivätkä ymmärrä hänen vetäytyistään hetkeksi oleellisen pariin. Kyse lienee Jeesuksen kohdalla keskittymisestä oleelliseen. Kaikella on ytimensä ja tässä tapauksessa yhteys taivaalliseen Isään on oleellisinta.

Monitouhuisuus ja toiminnan määrä sekä osallistujamäärät näyttävät olevan oleellisia erilaisissa arvioinneissa. Sen sijaan sisällöt painuvat taka-alalle. Ei tietenkään aina, vaan vain melkein aina. Jos sisällössä ei ole ydintä tai sen äärellä viipymistä, on täysin yhdentekevää, mitä tehdään ja kuinka paljon osallistutaan. Moni oivaltaa tämän ja moni on matkalla oivallukseen.

Jeesuksen arvioinnissa oleellista on nähdä se, kuka tai mikä voima hänen teoissaan on läsnä. Sokeus ja kuurous yllättivät hänen lähimpänsäkin.
Kannattaa siis katsella Jeesusta ja kuunnella hänen ääntään, hän vastaa syvimpään kaipaukseeni.

Esa Kekki

Sanoudun jyrkästi eroon kadehtimisesta ja kenenkään työllään ansaitsemia euroja, jolla tarkoitan yrittämisellä, innovaatioilla, rakentamisella ja työllistämisellä hankittuja euroja. Mutta silloin, kun valtiolla ja kunnilla jaellaan erilaisia bonuksia ”muka” tuottavasta työstä, nousevat karvani pystyyn.

Jokainen tietää, että siellä, missä on todella valtaa, eletään todella hiljaisesti ja vältetään korskeaa kyytiä. Kun näiden meidän omistamiemme laitosten johtajien eläkejärjestelyt ja muut bonukset nousivat viime vuonna yli 50 prosenttia, on ylitetty se raja, jolloin kalikka kalahtaa. Suomalainen kohtuullisuus ja arvot on viskattu naulaan ja pörssiyhtiöiden johtajat polskuttelevat sellaisessa ammeessa, että keskiluokkaisen suomalaisen oikeustaju liikkuu äärirajoilla.

Olen oikeutetusti lietsomassa kapinaa. Yhteiskunnassa tapahtuu parhaillaan pelottavia ilmiöitä: nuorisotyöttömyys, globalisaation aiheuttama työelämän osa-aikaistuminen, töiden pätkittyminen ja ulkoistaminen, saa kaiken maksavan keskiluokan karvat nousemaan pystyyn. Historiasta voi lukea,
millaisia kehityskulkuja tämä aiheuttaa. Vallalla on pohjaton oman edun tavoittelu ja nopeiden voittojen korjaaminen. ”Shorttaus” eli lyhyeksi myyminen on päivän nimi. Sisäpiiririkoksesta Suomessa saa 500 euron sakot, saman kun sylkäisemisestä virkamiehen päälle.

Me emme Suomessa enää voi todellakaan luottaa siihen, että oikeustajumme laajenee, laajeneehan avaruuskin. Sosiaalituen varassa ja työtä pakoilevien kohdalla voi vain arvella, mitä heille tapahtuu suomalaisessa lintukodossa, kun siirrymme amerikkalaismalliseen ” jokainen huolehtikoon itsestään” yhteiskuntaan. Soppajonot ja Hurstit ainakin lisääntyvät, mutta entäs sitten?

Kirkko ei enää huolehdi diakoniatyöstä ja papeille on tärkeämpää omat sukupuolileikkaukset, homoseksuaalisuuden autuuden levittäminen ja suvaitsevaisuudesta ja iankaikkisesta elämästä saarnaaminen kuin aito kristillinen heikommista huolehtiminen. Elämme kovassa ja armottomassa maailmassa, jossa kohmettumien on liian lähellä. ”Kansa ei tarvitse muuta kuin leipää ja sirkushuveja” on totta juuri nyt. Hernesoppa riittää ja päivän keskiolut tarjoukset purevat lähiöissämme, jossa liikkuu jo toisen polven sosiaalihuollettavia keppanakassit käsissä ja sätkät suussa.

Yhteiskuntamme voi aidosti pahoin. Lanseeraamani lause ”Känni on köyhän sinfonia”, on uskomattoman totta. Pahinta on periytyvä köyhyys ja saamattomuus. Kun ihmiset kamppailevat jatkuvassa toimeentulohelvetissä, jää heille erittäin vähän aikaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Presidentin vaalit ovat kevään sirkuksen päätapahtuma, mutta kun arjen krapula hellittää, joudumme katselemaan tilannetta aivan tosin silmin. Pian voi myös jossain suomalaislähiöissä palaa. Silloin arvot viimeistään punnitaan!

Jussi Melanen

Saimme käydä viime viikonloppuna seurakuntaretkellä Launeen seurakunnan ystävyysseurakunnassa Hatsinassa Venäjällä. Lähettivät terveisiä. Matka oli monella tavalla antoisa. Pietarin ympärillä on vanhoja inkeriläisiä kyliä, jotka ovat olleet jo ennen kuin Piatarin kaupunki perustettiin. Näihin kyliin inkerinsuomalaisia on tullut Savosta ja Karjalasta. Näitä nimeltään ja kieleltään suomalaisia on jäljellä vain vähän, mutta oli hienoa kuitenkin tavata näitä ihmisiä. Myös luterilainen usko on heille äidin tai isän perintönä siirtynyt ja säilynyt. Niinpä saimmekin viettää matkallamme ehtoollishetken ja seurahetken parissa kylässä.

Moni asia on meillä paremmin kuin naapurissamme. Mm. elintasoerot ovat valtavan paljon suuremmat Venäjällä kuin meillä. Kuitenkin meillä on myös paljon opittavaa heiltä. Yksi tällainen asia on tyytyväisyys ja kiitollisuus. Monien ihmisien kohtalot olivat todella kovia tai suorastaan järkyttäviä. Vaikka epäoikeudenmukaisuus oli ollut ilmeistä, oli katkeruudesta kuitenkin yleensä päästy ylitse. Ja edelleen moni heistä eli kovin vaatimattomissa oloissa. Mutta se ei vienyt pois tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta.

Voiko kiitollisuutta saada? Vai annetaanko se? Tätä jäin miettimään. Mutta jos näemme elämämme asiat lahjana, se voi synnyttää myös kiitollisuutta. Tämän päivän on Jumala antanut. Hänen lahjaansa on terveys, toimentulo, ystävät, perhe, usko… Ei ole itsestään selvää, että ne kuuluvat minulle. Mutta voin ottaa vastaan Jumalan lahjat ja kiittää niistä.

Heikki Pelkonen

Suomi poika orpona Itämerellä

Venäjä on siirtänyt ja työntänyt puolustuksensa taas Itämerelle. Kaasuputken valmistuminen on sille vain muodollinen peruste sille, että Venäjän ilmavoimat uudistaa koko konekantansa lähitulevaisuudessa. Entinen puolustusministeri Sergei Ivanov on oikeassa siinä, että nykysodat
ovat ensisijaisesti ilmasotia. Nykyinen puolustusministeri Anatoli Serdjukov toteuttaa perinpohjaisen asejärjestelmien uudistusohjelman vuoteen 2020 mennessä. Hinta on joka suhteessa uskomaton. Euroina, se on vaihtokurssista riippuen 502-577 miljoonaa euroa. Jos Venäjän
federaatio toteuttaa sen se tarkoittaa , että ohjelman mukaan valmistetaan noin 1500 uutta taistelulentokonetta,
400 uutta taisteluhelikopteria ja osapuilleen 200 uutta ilmatorjuntajärjestelmää. Mihin se tarvitsee näitä asejärjestelmiä turvallisimmalla rajallaan Suomen itärajalla?

Syykin on yksinkertainen. Venäjä haluaa varmistaa, että Itämerestä ei tule Naton sisämerta. Se haluaa luoda uskottavuutta ja ylläpitää suurvalta statusta. Arsenaalia lisätään kuin oikeaan sotaan valmistautuessa. Laivastolle hankitaan 15 uutta fregattia, neljä uutta helikopteritukialusta, 35 korvettia ja kaksi uudentyypistä lentotukialusta. Nykyisillä öljytuloilla tämä on jopa mahdollista. Tämän vuoden puolustusbudjetti on 38,2 miljardia euroa. Venäjällä on huippunykyaikainen häivehävittäjä Sukhoi T-150, jota valmistetaan ensi vuonna 10 kappaleen erä. Onneksi kehitystyö on kärsinyt teknisistä vaikeuksista. Uusi läntinen sotilaspiiri huolehtii Pietarin esikunnasta Kaliningardin puolustuksesta.

Suomen kiinteät rannikkotykistöpatterit ovat menettäneet merkityksensä. Suomen ilmavoimien 62 hornettia kykenevät ylläpitämään jonkinlaista puolustusta arviolta neljä päivää, jonka jälkeen suorituskykymme laskee dramaattisesti. Venäjän kannalta Naton laajeneminen Baltiaan ja Puolaan on suuren luokan kysymys. Luoteis-Venäjää uhkaa myös Norja .

Jokainen ajatteleva Suomen armeijan käynyt upseeri ymmärtää, että eteenpäin työnnetty aktiivisen
puolustuksen oppi sopii erittäin huonosti Venäjän puolustusopillisiin doktriineihin. Kyllä ne on tarkoitettu nopeaan hyökkäystaisteluun. Nyt venäjän maahanlaskujoukoissa on neljä divisioonaa. joissa kussakin on kaksi laskuvarjorykmenttiä eli ilmarynnäkkörykmenttiä. Pietarissa esikuntaa pitävän läntisen strategisten johtokeskusten alaisuudessa näistä joukoista on kolme maahanlaskudivisioonaa eli spetsnaz -valioprikaatia.
Suomea lähinnä on Pihkovan 76. maahanlaskudivisioona.

Varsinainen kysymykseni kuuluukin pitäisikö meidän olla huolissamme tästä kehityksestä? Mielestäni pitäisi, mutta miksi oma tiedustelupäällikkömme uskoo, että Venäjä sortuu korruptioon ja varkauksiin ihan lähivuosina. Objektiivista keskustelua ainakin tarvitaan välittömästi.

Jussi Melanen

lähteet: Puolustusvaliokunnan mietinnöt 3-6; 2011

Viikko sitten vierailin Helsingissä ja metrotunnelissa oli iloinen joukko tyttöjä, joista yksi huusi minulle: ”Jeesus armastab sinnuu”. Siltä huudahdus ainakin omaan korvaani kuulosti, vaikka en viron kieltä hallitsekaan. Julkisilla paikoilla Helsingissä on muutoinkin helppo tavata ihmisiä, jotka julistavat ilosanomaa Jeesuksesta. Se on heille ominainen tapa kertoa siitä rakkaudesta, mitä itse ovat Jumalalta saaneet.

Samasta asiasta puhuvat myös sunnuntain raamatuntekstit. Paavali kertoo, miten hän on saanut tehtäväksi auttaa Jumalan valittuja uskomaan, tuntemaan pyhän totuuden ja toivoen odottamaan ikuista elämää. Paavalin tie Kristuksen julistajana kulki läpi monien vaiheiden ja vaikeuksien kautta aina Roomaan asti. Jumala valitsi Paavalin aseekseen kuten Raamattu kertoo, ja Paavali otti nöyrästi kutsun vastaan.

Vielä tänäänkin eri ihmiset saavat kutsun julistaa sanomaa Kristuksesta. Launeen seurakuntakin on aivan viime aikoina saanut useita uusia lähettejä, jotka menevät julistamaan evankeliumin sanomaa hyvinkin kauas. Väittäisin myös, että lähes jokainen kirkon työntekijä on jossakin elämänsä vaiheessa saanut kohdata Kristuksen omassa elämässään ja sen vuoksi tahtonut lähteä tekemään työtä evankeliumin hyväksi.

Vaikka kirkko on monien haasteiden edessä tulevina vuosina, niin uskon silti, että julistajia riittää ja kirkon keskeinen sanoma säilyy samanlaisena kuin aiemminkin: ”Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!”

Siunattua vuoden alkua,

Ville Hakulinen
Seurakuntapastori

Koko Euro-ongelman taustalla voi nähdä pankkiirien aggressiivisen ahneuden ja vallan halun. Nämä pankkiirit ja finanssisosialistit ovat jättämässä jäähyväisiä markkinataloudelle ja aidolle eurooppalaiselle yrittäjyydelle maksattamalla velkansa kaikilla eurooppalaisilla veronmaksajilla.
He osaavat arvostaa myös mustaa huumoria. He eivät vihaa mitään muuta yhtä paljon kuin sosialismia ja kommunismia eli valtion puuttumista yksityisten firmojen toimintaan. Nämä loiset ovat onnistuneet jymäyttämään meitä kaikkia: yleisöä, media, poliitikkoja ja valtioita.
Euroopan jättiläispankit ovat lainanneet rahansa löysästi ja vailla mitään kontrollia Kreikan kaltaisille junttimaille, joiden lainat pankkiirit ovat tietäneet riskisijoituksiksi jo antaessaan lainaa.

Koko jujun ideana onkin maksattaa muka ”Kreikan apuun vaaditut sadat miljardit eurot hallintoalamaisillaan ja siirtää ne sitten jättiläispankkien takana piileskeleville vahvoille valtioille. Maksu halutaan hajauttaa mahdollisimman laajalle alueelle vedoten yhteisvastuuseen ja euron kaatumiseen. Nyt, kun suurten pankkien omat riskit ovat lauenneet, huudetaan apuun valtiota.

Mutta tarjoavako ne osakkeitaan tai osinkojaan vastineiksi tai vaihtokaupaksi valtioille. No eivät tietenkään. Eihän kommunismissa niin toimita! Uskomattominta on se, että ne vaativat rahansa ilmaiseksi ja vielä bonukset päälle. Tämän kaiken ovat mahdollistaneet eurooppalaiset tyhmät poliitikot ja päättäjät. Tämä kommunistinen pieni pankkiiriklikki on saanut uskoteltua kaikille, että sosialisoimalla omien pankkiensa tappiot veronmaksajien rahoilla on paras ratkaisu Euroopalle.

Nyt näyttää siltä, että tämä uhkaa onnistua. Euroopan unioni oli alun perin pelkkä valtioliitto, jonka tarkoituksena oli helpottaa kauppaa Euroopan ydinalueilla ja poistaa tullimuureja. Alun perinkään tarkoitus ei ollut ottaa vastuuta toistensa talouden pidosta, mutta vastoin sopimusta ”enemmistö” eli Ranska ja Saksa alkoivat pitää selviönä, että jokainen eurovyöhykkeen valtio vastaa myös muiden euromaiden veloista. Nyt sitten siirretään kansallisvaltioiden omaisuutta ja verovaroja muille euromaille ilman vastiketta. Aiemmin tämänlaatuiset sopimusrikkomukset olisivat johtaneet sotiin, mutta nyt tälle kommunistiselle rahoitussektorille kumarretaan ja taputetaan käsiä ymmärtämättä sen tekopyhyyttä ja vilpillisyyttä. Euroopan vastuulliset poliitikot ovat pudonneet tähän pankkiirikommunistien ansaan yhtä kaikki ilman kritiikkiä.

Nykyinen taloudellinen tilanne Euroopassa johtuu velkasaturaatiosta eli siitä, että lainanhoitokulut syövät liikaa elämiseen jäävästä rahasta, eikä kukaan halua tai kykene ottamaan lisää velkaa. Valtiot ovat luovuttaneet rahan luontioikeuden yksityisille liikepankeille. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että rahan kierto alkaa vasta sitten, kun joku on mennyt pankkiin ja lainannut sieltä. Pankki luo lainattavan pääoman laillisella kirjanpitomenettelyllä tyhjästä ja pankki lainaa vain lainasopimuksessa olevan pääoman summan. Pankkiin on palautettava enemmän rahaa kuin sieltä on lainattu, ja samalla tämä raha kuolettuu eli katoaa kierrosta. Finanssikommunistit kärkkyvät juuri tätä kierrosta katoavaa pääomaa.

Ihmettelen, miksi Suomelle nauretaan sen esittämästä pankkikritiikistä ja vastuista? Pankkiirikommunistien valta silti säilyy. Tavalliset eurooppalaiset ihmiset jäävät maksajan asemaan ja tekemään töitä rahalaitoksille kuin entisaikojen torpparit. Tämä puhallus on myös uskomattomin huijaus, jonka rahaeliitti on tehnyt. Nyt rahapiireissä voidaan jo nauraa demokratialle ja oikealle yrittäjyydelle. Vastikkeeton raha on helvetin helppo jakaa kommunistiselle eliitille; ihan kuin entisessä Neuvostoliitossa.

Jussi Melanen

Loppiaisena kuljemme mielenkiintoisessa seurassa, Jeesus-lasta katsomaan matkustavien idän tietäjien mukana. He olivat aloittaneet pitkän matkansa nähtyään kirkkaan tähden taivaalla, ilmoittamassa kuninkaan syntymästä. Heidän merkityksensä meille on kuitenkin enemmän kuin mukava matkaseura. Se on kertomus etsimisestä ja löytämisestä.

Jumala lähestyy ihmistä lähellä ja kaukana, etsii sisäänpääsyä hänen sydämeensä. Kansa odotti Messiasta juuri oman joukkonsa pelastajaksi. Kristuksen oli määrä vapauttaa heidät synnistä ja sortajiensa käsistä. Nyt Jumala kuitenkin lähetti merkin vieraille kansoille ja teki sen vastaanottajille ymmärrettävällä tavalla. Siksi Jumala myös tuli luoksemme ihmisenä: ollakseen yksi meistä, ymmärrettävä, käsin kosketeltava. Puhuakseen ihmiselle hänen omalla kielellään, syödäkseen hänen kanssaan samaa ruokaa, nähdäkseen maailman hänen silmillään.

Myös meidän tulee hellittämättä etsiä Jeesusta. Saatamme tuntea koko Raamatun, seurata Jumalan käskyjä ja silti olla ymmärtämättä mitä usko todella on. Idän tietäjät tiesivät hyvin vähän luvatusta Messiaasta. Heillä ei ollut kansan perimätietoa siitä, että Kristus tulee syntymään Betlehemissä. Silti he lähtivät uskon matkalle löytääkseen Kristuksen. Jumala toivoo elävää yhteyttä meidän kanssamme. Ja kun me etsimme, me löydämme.

Seimen lapsen löytäminen ei ole päätepysäkki, vaan kaiken alku. Kaste on maihinnousukortti elämän mittaiseen suhteeseen Jeesuksen kanssa. Sitä ravitaan, ruokitaan, vahvistetaan ja rikastetaan tuomalla itsemme jatkuvasti Jumalan armon piiriin, sanan ja ehtoollisen äärelle.

Mira Vorne
seurakuntapastori

Kaik mänt eikä piisant kaa!

Nyt kysellään kaikkialla, mihin Suomen menetetty urheilumaine on mennyt. Meitä ei paljon lämmitä, että lätkän MM-kisoissa menestyttiin, koska maailman parhaat pelaajat olivat poissa rapakon takana pelaamassa omia loppuottelujaan. Mäkäräinen on paras jätkä ja se siitä.

Minusta meillä ei ole mitään huolta. Kuulumme edelleen maailman kärkikastiin eukonkannossa, suojalkapallossa ja kyykässä. Kanervalta menetti pallinsa naiselle Kansainvälisessä yleisurheiluliiton hallituksessa, joten sieltäkään ei ole enää apua tulossa.
Onneksi meillä on maailman fiksuin mäkijohto, joka osaa satsata ja hankkia sponsorit oikein. Näillä keinoillahan maamme nouseekin murheen alhosta ja Suomen poika pääsee taas juhlimaan ansaittua15 sijaa heti itävaltalaiset, norjalaiset ja afgaanien jälkeen.
Lisäresurssien saaminen yleisurheiluun on mahdotonta, koska kommunisti Arhinmäki istuu rahojen päällä ja tuhlaa ne lempiurheiluunsa jalkapalloon. On siinäkin sanonko mul…

Jokainen tietää, että nykyaikaisessa välineurheilussa resurssit ovat ratkaisevia. Millainen rääpäle tahansa saattaa voittaa naisten moukariheiton , jos hänellä on kunnon resurssit. Hemohessillä ja Kyrön menetelmillä ei enää selvitä. Nyt meillä olisi kunnon jätkä Ike vapaana ( tosin kuinka kauan)? Hänet vois lähettää Keniaan tutkimaan Nandi-heimon saloja juoksussa enkä nyt tarkoita tässä yöjuoksuja. Samalla hän voisi tutkailla hivenen, miten Sudanissa, Botswanassa ja Zimbabwessa resurssiasiat on hoidettu. Ettei vain vanhaan roomalaiseen tapaan leijonia pakoon menetelmällä, jolla on myös hyvät puolensa, kuten jos selviää hengissä pääsee välittömästi maajoukkueeseen.

Valveutuneina kansalaisina me tiedämme, että tämä voisi poikia jotain myös kansanterveydelle, sillä pettymyset penkkiurheilussa lisäävät sydänriskiä. Jo tämän tosiasian tunnustaminen ajaa takaa sitä suurta ajatusta, että kyllä perkele urheiluasiat on saatava kuntoon ennen kuin on liian myöhäistä.

Erinomaisia keinoja ovat poliitikkojen nykyiset keinot: urheillaan salaa ja valehdellaan suoraan, että hyvin menee. Meidän on nostettava sohvaperunoidemme kuntoa. Se on itse asiassa kansalaisvelvoitteemme.
– Tein parhaani, katsotaan mihin se riittää ! Ei näin enää, vaan jätetään ikävät asiat kertomatta vetoamalla siihen, että keskeneräisistä asioista ei puhuta. Mitalitavoitteista ei hiiskuta
– Heleniuksesta on saatava nyrkkeilyn ensimmäinen suomalainen maailmanmestari ( vaikka voitelemalla Nordean rahoilla, jotka jäivät, kun 800 sanottiin irti tuotannollisista syistä.
-Lähetetään vakoilijoita Norjaan. He ottavat selville Norjan doping menestyksen koko kirjon ja ei muuta kuin matkimaan.

Näillä tavoitteilla pääsemme urheilumurheilusta eroon. On aika soittaa porilaisten marssi.
Olkaa hyvä !

jussi melanen